Rauhallinen temppeli.. Vai onko sittenkään. (Kaksinpeli, Untamed.)

//Untamed ja Diego tänne.

Lara.

Lara oli lähtenyt kuljeksimaan kohti vuoristotemppeliä, oli myöhäinen ilta, missään ei näkynyt saalistettavaa, kaikki eläimet olivat nukkumassa, kuitenkin Lara oli hyvin nälkäinen, naaras yritti vimmatusti etsiä jotain syötävää kuitenkin löytämättä sitä. Pian naaras huomasi kauempana peuran joka kuitenkin huonoksi onneksi huomasi myös Laran ja lähti pinkomaan karkuun, naaras juoksi perään.

Lara ei saannut peuraa kiinni ja palasi nälkäisenä takaisin temppelirakennukselle, Lara meni köllöttelemään temppelin lattialle mutta ei kuitenkaan nukahtanut, hän aikoi vartioida sen varalta että sinne tulisi vihollisia, kuitenkin väsymys voitti ja Lara sulki hetkellisesti silmänsä, pian hän kuitenkin alkoi kuulla ääniä ulkoa, pahaenteisiä sellaisia.

Temppelien pihalle oli ilmestynyt muutamia Kurokagen sotilaita, nämä olivat olleet partiointiretkellä etsimässä muutamia narttuja omaksi hyväkseen, he menivät samaan temppeliin sisään missä Larakin oli,''Pitäkää siitä kiinni.'', yksi heistä sanoi muutamalle, pian narttu tunsikin terävät hampaat nahassaan,''Mitä helvettiä?'', Lara kysyi mutta yksi iski hampaansa tämän kuonoon ja leukaan jotta naaras pysyisi hiljaa.

Diego

Diegon jalat kuljettivat urosta vauhdilla eteenpäin. Vaikka koira oli suuri, se liikkui yllättävän ketterästi hankalassa maastossa. Sekarotuisen kieli roikkui hiukan ulkona, ja uros läähätti. Diegon askellus oli tasaista ja vakaata.

Saapuessaan pienemmälle polulle, hidasti uros kävelyvauhtiin, ja antoi lihastensa hetkeksi rentutua. Diegon katse pysyi edessäpäin, haravoiden maisemaa vihollisten tai saaliseläinten varalta. Uros oli hyvin nälkäinen, mutta saalista ei vieläkään ollut tullut vastaan. Taivaalta alkoi putoilla harvakseltaan suuria vesipisaroita, joten Diego päätti etsiä yösijan.

Uros tiesi temppeleiden olevan jossain lähellä, ja lähti suunnistamaan niitä kohti. Ilma oli kostea, ja vesi alkoi imeytyä uroksen päällyskarvaan, saaden sen painautumaan litteänä selkää ja niskaa vasten. Uros ravisteli korviaan, ja pysähtyi haistelemaan ilmaa. Yhtäkkinen pistävä lemu oli saanut Diegon valpastumaan.

Pian uros kuuli läheltä puheensorinaa, ja höristi korviaan. Hitaasti sekarotuinen hiipi lähemmäs, ja kohotti katsettaan pensaikon yli. Kurokagen soturit raahasivat tuntematonta sakemanninarttua ulos temppeleiltä, ja se sai Diegon raivon partaalle. Kuinka he edes kehtaavat olla noin sikoja? Uros ajatteli, tajuten heti, mihin käyttötarkoitukseen naarasta oltaisiin viemässä.

"Päästäkää irti hänestä!" Diego karjahti, ja syöksyi esiin pusikosta. Se kävi vahvoin leukoineen ensimmäisen soturin kurkkuun kiinni, ja paiskasi tuon helposti tieltään. Seuraavaa, Laran kuonosta kiinnipitävää koiraa Diego pukkasi päällään niin, että uroksen pannasta törröttävät naulat lävistivät koiran kyljen. Vihollinen ulvahti tuskasta, ja päästi irti, loikaten kauemmas. Nyt yksikään ei ollut kiinni nartussa, ja Diego seisoi noiden välissä. Neljä koiraa tuijottivat häntä, hieman epäröivä katse silmissään. Uros oli hyvin suuri noihin verrattuna, joten sekin aiheutti epävarmuutta noiden keskuudessa.

"Häipykää täältä, tai tapan teistä jokaikisen.." Uros murisi, mutta yksi vihollisista ei ottanut varoitusta kuuleviin korviinsa, vaan hyökkäsi sekarotuisen kimppuun. Se iski hampaansa Diegon rintaan, mutta ei saanut niitä läpi paksun karvapeitteen ansiosta. Diego iski voimakkaat leukansa tuon kalloon, ja rutisti lujaa. Vihollinen alkoi ulvoa kauhuissaan, suorasta tuskasta. Uros ei kuitenkaan aikonut tappaa tätä, vaan paiskasi sen vasten kolmea muuta koiraa. "Eikö sana kuulu, häipykää!" Diego jylisi, ja nelikon ei auttanut kuin ottaa jalat alleen.

Hitaasti uros kääntyi nyt Laran puoleen. Sekarotuisen lavasta valui hieman verta. "Oletko kunnossa?" Diego kysyi nartulta.

Lara.

Naaras tärisi vihollisten otteessa ja yritti pyristellä irti kun yhtäkkiä paikalle saapui vieras uros joka hakkasi koirat aika pahaan kuntoon, onneksi viholliset luikkivat pakoon,''Olen kunnossa.'', Lara vastasi toisen kysymykseen hieman täristen, aluksi toinen näytti hieman pelottavalta naaraan silmissä mutta Diego oli kuitenkin pelastanut hänen henkensä joten naaras rauhoittui,''Nimeni on Lara.'', saksanpaimenkoira sanoi hymyillen.

Naaras oli saannut muutamia pintanaarmuja mutta niihin ei sattunut,''Kiitos kun pelastit henkeni, olen sinulle paljon velkaa.'', Lara sanoi ja painoi päätään temppelin lattiaa kohti,''En halua olla utelias mutta mikä sinun nimesi on?'', Lara kysyi nyt hieman kiinnostuneempana, se että iso koira oli pelastanut hänet oli aiheuttanut hieman kiinnostusta urosta kohtaan.

//Lyhyt.

Diego

Sekarotuinen nyökkäsi, kun Lara kertoi olevansa kunnossa. Diego katsoi vielä vihollisten perään, kuin odottaen noiden palaavan, mutta metsä vaikutti tyhjältä. Uroksen katse kääntyi nyt takaisin narttuun.

"Kannattaa olla varuillaan. Näinä aikoina ei missään voi olla täysin turvassa." Suuri uros sanoi, ja aikoi tehdä lähtöä, kun Lara kiitteli häntä ja lopulta kysyi hänen nimeään. Koska Diegolla ei ollut mihinkään kiire, uros istahti viileälle lattialle, ja katsoi Laraa hetken aikaa. "Ei tarvitse kiitellä. Ohun liittolaisena ja nykyisenä soturina se on vain velvollisuuteni." Diego kertoi. "Nimeni on Diego. Et taida olla täältä päin?" Uros kysyi, sillä oli hiukan kiinnostunut nartun alkuperästä.

Lara.

Naaras huokaisi syvään ja katsahti uudelleen urosta,''Kiitokseksi jos haluat voit jäädä tänne kanssani yöksi, olisi muutenkin kivaa saada seuraa sen varalta että ne aiemmat koirat palaavat.'', Lara sanoi, hän oli alkanut tuntea urosta kohtaan jotain sen takia että toinen oli hänet pelastanut.

''En halua olla tunkeileva mutta äskeinen urotekosi sai minut kiinnostumaan sinusta, olen jo pitkään etsinyt itselleni puolisoa ja jos haluat, sinusta voisi ehkä tulla sellainen.'', naaras lipsautti suustaan, hän ei halunnut toisen ajattelevan naaraasta mitään tyhmää,''Anteeksi, taisin sanoa jotain väärää.''

Naaras painoi nolona päänsä kohti lattiaa ja kirosi mielessään sanomiaan,''Helvetti, miksi sanoin noin, nyt hän ajattelee että olen joku tunkeileva narttu.'', naaras ajatteli, ja puristi silmiään kiinni, hän ei olisi halunnut olla nyt siinä.

Diego

Laran sanojen myötä uroksen vakava ilme muuttui hiukan hassunnäköiseksi. Se nyt vielä meni, että narttu pyysi häntä jäämään seurakseen, mutta että tuollainen ehdotus? Sekarotuisella ei ollut hajuakaan mitä hän vastaisi, sillä ei tahtonut tahallaan olla tökerö.

Diego rykäisi kovaäänisesti, ja katsoi sitten narttua hetken. "Kiitos tarjouksesta, mutta ehkä minun on parasta jatkaa matkaani." Sekarotuinen vastasi. "Äläkä huoli, eivät he palaa." Diego jatkoi, ja käveli temppelin suuaukolle. Hetken uros katsoi tummaa taivasta, joka näytti repeävän hetkenä minä hyvänsä.

Uros ehti laskea etukäpälänsä ensimmäiselle portaalle, kun sade alkoi piiskaamaan armottomana maata. Uros luimisti korviaan ja perääntyi. Se tunsi olonsa hiukan kiusantuneeksi joutuessaan palaamaan takaisin nartun luo. "Ilma on aika huono. Kai minun täytyy jäädä sitten." Diego totesi, ja asettui sitten makaamaan oviaukon lähettyville.

Lara.

Lara huokaisi syvään kun toinen oli lähdössä, hänestä tuntui siltä kuin kukaan sopiva ei haluaisi olla hänen puolisonsa, naaras meni nurkkaan makaamaan ja häpeämään sitä mitä oli aiemmin sanonut, hän ei tulisi koskaan saamaan jälkikasvua jota oli toivonut jo pienen ikuisuuden, tuntui siltä kuin toivo olisi menetetty.

Yhtäkkiä naaras kiinnitti huomiota rajuilmaan ja kun uros päättikin jäädä hän hymyili,''Voit kyllä tulla peremmällekkin sieltä oven suusta.'', Lara sanoi hiljaa ja virnisti hieman, kuitenkin ilme muuttui pian takaisin normaaliksi. Naarasta haukotutti, yö oli laskeutumassa ja naaras tarvitsi unta joten hän nukahti.

Aamulla Lara heräsi venytellen ja katseli ympärilleen, Diego oli edelleen temppelissä(?) mutta Lara ei uskaltanut mennä lähelle, naaras alkoi kiertää ympyrää mietiskellen mutta lähti kuitenkin astelemaan ulos, sade oli lakannut ja katosta putosi pisaroita Laran turkille.

Diego

Uros vilkaisi Laraa nopeasti tuon pyytäessä häntä peremmälle. "Tässä on ihan hyvä. Pidän vähän selustaa silmällä." Sekarotuinen vastasi, ehkä turhankin kylmän kuuloisena. Diego oli edelleen hyvin hämillään siitä, mitä narttu oli hänelle aikaisemmin sanonut. Koskaan kukaan naaras ei ollut yrittänyt lähestyä häntä, tai olla yhtä suorapuheinen. Lisäksi Diego ei tuntenut Laraa, joten ehdotus tuntui vielä hullummalta. Ehkä hän on epätoivoinen..? Uros mietti itsekseen, mutta pudisti päätään ajatukselle, ja ummisti silmänsä. Pian hän nukahti.

Aamulla Laran levoton askellus herätti sekarotuisen. Diego nousi jaloilleen, ja ravisteli paksua turkkiaan. Venyteltyään uros asteli sitten ulkoilmaan, joka oli pilvinen, mutta onneksi vettä ei enää satanut. "Kiitos seurasta. Minun on nyt kuitenkin parasta jatkaa matkaani." Diego sanoi, ja vilkaisi sitten nopeasti narttua. Hetkeksi sekarotuinen antoi itselleen luvan lepuuttaa silmiään kauniissa sakemannissa, mutta havahduttuaan ajatukseen, käänsi katseensa nopeasti takaisin menosuuntaansa.

Hitaasti Diego lähti laskeutumaan portaita alas, mutta pysähtyi puolimatkassa. Ehkä minun olisi parasta metsästää hänelle jotain...hän saattaa olla entinen kotikoira, joten ehkä hän ei osaa metsästää. En voi jättää ketään heitteille, olipa hän uros tai narttu. Diego ajatteli, ja käänsi sitten päätään taaksepäin. "Tuon sinulle vielä jotain syötävää ennen lähtöäni!" Diego huudahti, ennen kuin hölkkäsi portaat alas ja suunnisti metsään. Ehkäpä hän voisi aterian tuotuaan vaihtaa jokusen sanan nartun kanssa, ja selvittää hiukan, mistä tuo oli peräisin.

Lara.

Lara katsoi hymyillen urosta ja kun toinen kertoi hakevansa naaraalle ruokaa, sakemanni innostui,''Kiitos, noloa mutta totta, en osaa metsästää ja olen joutunut aiemmin varastamaan ihmisiltä.'', naaaras sanoi hieman häveten ja punastui, hänen vanhempansa eivät koskaan ehtineet opettaa naarasta metsästämään eikä omistajakaan koskaan viennyt häntä metsälle.

Lara asteli takaisin mökkiin ja kävi sinne makaamaan tyytyväisenä katsellen samalla oviaukolle odottaen että uros saapuisi, välillä hän kävi ulkona katsahtamassa ettei viholliset palanneet, lopulta hän jäi istumaan temppelin suuaukolle.

//Sori lyhyt.

//vihdoin jatkoa!

Diegolla meni kauemmin kuin hän oli ajatellutkaan. Metsästys ei ollut sujunut kuten oli ollut tarkoitus, mutta antamaansa lupausta uros ei tahtonut rikkoa. Oikeastaan Diego alkoi miettiä, miksi edes näki niin paljon vaivaa nartun vuoksi. Älä ole typerä, hänhän ei osaa metsästää..en voi hylätä ketään noin vain.. uros kertasi itselleen, ja puristi nyt vasta kaadettua saalista hampaissaan raahatessaan sitä kevyennäköisesti mukanaan.

Peuranvasa ei kyllä painava ollutkaan, mutta normaalikokoiselle koiralle se olisi silti ollut suurempi taakka kuin vahvalle Diegolle. Uroksen saavuttua temppelille, oli jo hämärää. Diego raahasi peruna ylös portaita, ja laski sen huokaisten temppelin lattialle.

"Anteeksi kesto. Riistan löytyminen näinä aikoina on hankalaa..." Uros totesi. Diego katsoi sitten taakseen, ja huokaisi uudelleen. Uros tunsi kehonsa olevan väsynyt metsästyksestä, ja toista etujalkansa pisti kipeästi. Diego katsoi nyt Laraa. "Toivottavasti et pahastuu jos jään toiseksikin yöksi. Minun täytyy olla voimissani jos aion selvitä laumani luo." Uros sanoi, ja asettui makaamaan. Diego katsoi käpäläänsä, josta törrötti piikkipensaan piikki, mutta se teki kipeää, ja uros yritti olla, kuin sitä ei olisikaan.

Lara.

Lara hymyili kun uros saapui viimeinkin peuran kanssa,''Ei haittaa vaikka kestikin, eikä haittaa sekään että jäät, voit pysyä niin pitkään kuin tahdot.'', naaras meni peuran luokse ja irroitti siitä isohkon lihapalasen, ''Syö sinäkin.'', Lara sanoi hymyillen ja alkoi syömään peuranlihaa ahmien, hänellä olikin jo kova nälkä.

Pian Lara oli syönnyt ja päätti lähteä vähän jaloittelemaan, naaras poikkesi metsään, hän kuljeskeli jonkin aikaa kunnes päätti kääntyä takaisin temppeleille, oli jo aika myöhä kun hän saapui temppeleiden pihalle ja käveli samaan rakennukseen jossa oli aiemminkin ollut.

Naaras käpertyi yhteen nurkkaan ja aölpo tuhista tyytyväisenä nähden mukavaa unta, aamulla hän heräsi lintujen ääneen ja nousi venytellen mennen ottamaan taas palasen peuranlihaa aamiaiseksi, naaras katsahti Diegoa joka oli viellä temppeleillä(?) ja lähti haistelemaan aamuista tuoksua.

Diego

"Kiitos, mutta minulla ei ole vielä nälkä." Uros sanoi Laralle. Diegoa väsytti, joten uros päätti jo alkaa nukkumaan. Sekarotuinen kuuli, kun Lara poistui temppelistä, mutta nukahti ennen tuon paluuta.

Aamulla Diegon herätessä Lara oli yhä poissa, ja uros huolestui hiukan. Diego nilkutti temppelin suulle, ja näki nartun pihalla. Hiukan huojentuneena sekarotuinen palasi temppeliin, ja söi vielä jäljellä olevaa ruhoa. Liha oli kylmettynyt, mutta nälkäisen uroksen mielestä se oli herkullista.

Nyt Diego päätti lähteä jatkamaan matkaansa. Uros venytteli, ja katsahti käpäläänsä, johon piikki oli uponnut syvälle. Sekarotuinen irvisti, mutta käveli silti melko normaalin oloisesti alas portaita, ja pysähtyi nartun vierelle. "Minä lähden nyt. Pärjäät kyllä lihalla pari päivää, jos säilytät sen varjossa." Uros sanoi, ja katsoi Laraa nopeasti silmiin. Hetken aikaa Diegosta tuntui kummalle, mutta uros ei välittänyt, vaan lähti jatkamaan matkaa.

Päästyään metsään, uros pysähtyi vetämään henkeä. Jalkaa poltteli, mutta uros yritti sivuuttaa kivun vaikka se olikin hankalaa. Ennen kuin uros ehti ottaa askeltakaan, joku hyökkäsi hänen kimppuunsa. Koska Diegon etujalka oli vahingoittunut, se petti uroksen alta, ja Diego kaatui kyljelleen. Samat koirat, jotka olivat aiemmin piirittäneet Laraa, piirittivät nyt häntä uhkaavina.

Lara ja Shitsumei.

Naaras nyökkäsi ja katsoi kun uros asteli pois, Lara käveli takaisin temppelin sisälle ja meni hetkeksi makaamaan sinne, vähän ajan päästä hän kuitenkin alkoi kuulla ääniä siltä suunnalta mihin uros oli mennyt, Lara hätääntyi ja lähti juoksemaan siihen suuntaan toivoen että urokselle ei ollut käynnyt mitään.

Lara saapui paikalle ja syöksyi yhtä vihollista raivoissaan päin ja iski terävät hampaansa vihollisen kurkkuun heittäen sen jälkeen tämän päin puuta, naaras alkoi yksitellen viillellä haavoja vihollisiin ja pian ne makoivat maassa verisinä, kuitenkin vihollisten kasvoille nousi virne,''Ette kai tosissanne luulleet että saapuisimme tänne uudelleen yksin?'', Lara ei aluksi ymmärtänyt mitä he tarkoittivat mutta pian hän kuuli takaansa metallisten jalkojen kopsetta vasten maata.

Sokea saksanpaimenkoira asteli virnuillen paikalle,''Ohun rakkejako täälläkin vilisee?'', musta koira kysyi hymyillen ja käveli lähemmäs naarasta,''Aistin naaraan, hänestä voisi saada lahjan herrallemme tai ehkä orjan.'', sakemanni sanoi ja katsoi siihen suuntaan missä asiti Laran olevan ja lähti juoksemaan vauhdilla tätä kohti, Lara oli jähmettynyt pelosta paikoilleen.

Diego

Diego pääsi ylös fyysisten voimiensa ansiosta, ja katsoi nyt vihollisia tuimasti. Juuri, kun se aikoi hyökätä, omituinen rautainen kopse kaikui metsässä. Esiin astui sokea, rautajalkainen sakemanni, jollaista Diego ei koskaan ollut nähnyt.

Kun Shitsumei lähti syöksymään kohti Laraa, Diego näki punaista, ja syöksyi väliin. Se unohti kivun käpälässään, ja asettui poikittain kaksikon väliin, tähdäten pannassaan törröttävät naulat suoraan kohti sakemannin rintaa.

Lara ja Shitsumei.

Shitsumei epäilikin että vihollinen yrittäisi jotain joten hän viilsi Diegoa rautakynsillään(?), hän sai kuitenkin itsekkin iskun toisen pannasta vaikka olikin laskenut päätään, piikit olivat viiltäneet häntä ilkeästi otsaan,''Olen Shitsumei Kurokagen laumasta, sain kuulla näiltä herroilta että täällä majailee Ohulaisia joten päätin tulla hoitelemaan teidät.'', musta sakemanni sanoi virnistäen.

Lara oli painautunu peloissaan maahan pitäen silmiään tiukasti kiinni, pian hän kuitenkin avasi silmänsä ja huomasi Shitsumein ja Diegon vastakkain(?),''Älä koske häneen!'', naaras huusi ja yritti syöksyä sakemannia päin, kuitenkin muut viholliset tarttuivat häneen kiinni.

''Päästäkää minut irti saatanan pervot!'', naaras huusi mutta sai hampaat kiinni kuonoonsa,''Mitä teemme tälle sisukkaalle tytölle?'', yksi vihollisista kysyi Shitsumeilta joka vastasi,''Viedään se Kurokage herralle lahjaksi.'', nämä sotilaat olivat uskollisia sokealle koiralle koska olivat tunteneet hänet jo pitkän ajan eikä Shitsumei osannut luottaa kuin ainoastaan heihin.

Diego

Sekarotuinen uros tunsi kirvelyä poskessaan, kun Shitsumein rautakynnet viilsivät sen kasvoja. Diego oli kuitenkin tottunut kipuun, eikä vahvaa urosta niin vain kaadettukaan. Sekarotuinen asettui hiukan tukevampaan asentoon, ja katsoi sakemannia uhkaavana.

"Te ette vie häntä yhtään mihinkään. Sen sijaan voitte viedä itsenne pois silmistäni..tai tapan teidät kaikki!" Diego ärähti, näyttäen hampaitaan. Uroksen raivosta leimuavat silmät suorastaan melkein verestivät. Kipu pisteli tassun pohjassa, säteillen siitä ylös jalkaa pitkin, mutta turtui adrenaliinin lähtiessä virtaamaan.

Diego syöksyi Laraa riepottelevien koirien kimppuun, ja kiskaisi nartun kuonoon tarttuneen uroksen irti kevyesti. Sekarotuinen paiskasi vihollisen vasten puuta voimalla, ja kuului ilkeä rusahdus. Uhri putosi maahan ulvoen, kun tuon molemmat etujalat murtuivat. Diego päästi suustaan kumean murinan, ja sai siten kolme muuta urosta perääntymään nartun ympäriltä. Diego asettui seisomaan noiden väliin, ja vilkaisi nopeasti Laraa. "Oletko kunnossa? Pysy takanani.." Uros sanoi, ja katsoi sitten Shitsumeita, kuin odottaen tuon hyökkäystä.

Shitsumei ja Lara

Lara nyökkäsi ja vapisi uroksen takana peloissaan, yksi uroksista yritti viellä raiskata naaraan mutta Lara iski hampaansa tähän,''Minuun et koske!'', naaras huudahti ja väänsi koiran leuan sijoiltaan jonka jälkeen viilsi vihollisen kurkun auki, vihollinen alkoi yskiä verta kunnes valahti lopulta kuolleena maahan.

Muut koirat kauhistuivat,''Shitsumei, meidän on parasta lähteä.'', sokea sakemanni ei halunnut lähteä mutta muut koirat pakottivat hänet mukaan,''Palaan viellä ja tapan sinut!'', musta koira huusi, viholliset alkoivat etääntyä hiljalleen.

Lara katsoi urosta kiitollisena ja meni tämän luokse painautuen toista vasten(?),''He olisivat tappaneet minut jos et olisi auttanut, yhdelle kyllä pärjään mutta monelle en.'', naaras sanoi vielläkin hieman vapisten mutta lopulta rauhoittuen ja katsoi kiiltävillä silmillään Diegoa.

Diego

Uros katsoi Laraa, joka pieksi yhden vihollisista, eikä voinut estää hymyä käväisemästä huulillaan. Kaikeksi hämmästykseksi Shitsumei ja tuon muut soturit päättivät perääntyä. Diego katsoi noita vihaisesti, mutta ei alkanut provosoimaan enempää. Olisi parempi vain, jos taistelu ei jatkuisi enää.

Kun viholliset olivat lähteneet, Lara heittäytyi yhtäkkiä häntä vasten, ja Diego hätkähti, muttei liikkunut. Se katsoi narttua nyt hiukan hymyillen, ja nyökkäsi. "Arvomaailmaani kuuluu toisten auttaminen. En taistele enää vain itseni hyväksi, kuten joskus." Diego totesi, paljastaen näin hiukan menneisyyttään.

Uros tunsi veren vielä hiljakseen valuvan poskellaan, mutta onneksi haavat olivat vain pinnallisia. Diego nosti hiukan etukäpäläändäm nähdäkseen piikin törröttävän sen pohjasta. Uros irvisti, ja yritti tarttua hampaillaan siihen, muttei onnistunut. "Pahus..." Diego murahti, ja laski käpäländä alas, varoen kuitenkin varaamasta sille liikaa painoa.

Lara.

Lara irtautui hieman uroksesta ja hymyili edelleen,''Pyydä minulta mitä tahansa niin annan sen, se on kiitos siitä että pelastit minut jo kaksi kertaa.'', naaras sanoi lempeästi ja heilutti häntäänsä,''Ja sittenkun lähdet, jos haluat voin tulla mukaasi.''

Naaras kääntyi ja heilautti häntäänsä merkiksi siitä että uros voisi seurata,''Tämä on ehkä hieman tyhmä kysymys, mutta kun olen halunnut jo pitkään itselleni jälkeläisiä, kiitokseksi, sinä voisit olla pennuille isä.'', naaras sanoi hieman viekkaasti hymyillen,''Tarvitsisin siihen toisenkin osapuolen mutta en ole tavannut kuin pervoja ennen sinua.''

Naaras punastui hieman mutta lähti kävelemään takaisin temppeleille, hän mietti taas hieman mitä oli mennyt sanomaan ja pelkäsi että toinen ei suostuisi vaan suuttuisi,''Ei ole pakko jos et halua mutta se oli vain ehdotus, voin kyllä etsiä toisenkin mutta en tiedä löydänkö vain jotain pervoja koiria, kaipaan myös rakkautta.'', naaras huusi.

Diego

Uros katsoi Laraa hiukan ihmeissään. Toisen sanat saivat uroksen vetäytymään kuoreensa. Ei sillä, että Larassa jotain vikaa olisi ollut, tai että Diegoa ei kiinnostanut, mutta se ei osannut suhtautua tällaisiin, uusiin tilanteisiin. Uros ei vastannut, vaan katsoi hetken aikaa nartun perään.

Jostain syystä Diego lähti seuraamaan tuota. Uros asteli temppeliin, ja katsoi sitten sakemannia hetken. "Pidän rohkeudestasi." Diego totesi ykskantaan. "Mutta en ole vielä valmis isäksi. Enkä olisi kovin kummoinen puoliso. Ettekös te nartut kaipaa läheisyyttä ja romantiikkaa? En minä sellaisesta mitään tiedä." Diego totesi, hymyillen hiukan. Lara alkoi kiinnostaa sitä yhä enemmän, mutta uros ei tahtonut edetä hätiköidysti. Diego asettautui makaamaan, ja iski hampaansa tassussaan olevaan piikkiin, turhaan.

"Tuota..jos saan jotain pyytää, niin saisitko sinä tätä irti..?" Uros kysyi matalalla äänellä, näyttäen käpäläänsä.

Lara.

Naaras nyökkäsi ymmärtävästi,''Ei minua haittaa vaikka et olisi mikään romanttinen, olet kuitenkin suojeleva joka tekisi sinusta myös hyvän isän, en kuitenkaan painosta sinua, näytäppäs sitä tassua.'', naaras asteli Diegon luokse ja katsoi piikkiä toisen tassussa, naaras tarrautui hampaillaan piikkiin(?) ja yritti vetää sen pois(?), jonkin aikaa kun Lara oli piikin kanssa tapellut hän sai riuhtaistua sen irti ja sylkäisi sen pois(?)

Sillä välin lähistöllä hiippaili nälkäinen karhu joka oli tullut temppeleille etsimään ruokaa, tämä oli haistanut ilmassa verenkatkua mutta löytänyt vain kuolleen viholliskoiran, karhu jatkoi matkaa ja saapui temppeleille nousten siellä takajaloilleen nuuskien jälleen, hän oli nyt haistanut peuran jota Lara ei ollut viellä syönnyt kokonaan.

Lara päätti mennä ulos katsomaan kun oli kuullut sieltä ääniä, kauhukseen hän näki edessään raivoisan karhun,''Diego, auta, täällä on karhu!'', naaras huusi hädissään, karhu iski voimakkaalla käpälällän yhden rakennuksen seinää ja seinään ilmestyi suurehko aukko.

//Juu, tämä ei liity siihen karhuepisodiin, halusin vain viellä tänne hieman jännitystä.

Diego

Uros hymyili vinosti toisen sanoille, ja katsoi sitten poispäin, kun narttu kiskaisi piikin irti. Diego irvisti, mutta tuntui vapauttavalta, kun viiltävä kipu oli poissa. Uros ei vastannut mitään, vaan asettui paremmin makaamaan. Lara kiinnosti sitä paljon, mutta se tuntui Diegosta typerältä. Uros ei ollut koskaan tavannut naarasta sellaisissa tunnelmissa, saatika tuntenut mitään ihastumisen kaltaista. Siksi Diego piti mieluummin suunsa kiinni, kuin möläytti mitään typerää.

Kun Lara lähti ulos, Diego päätti nukahtaa hetkeksi. Se jäi kuitenkin haaveeksi, sillä nartun kimakka huuto sai uroksen hypähtämään jaloilleen. Diego juoksi temppelin suulle, ja tunsi raivon kuohahtavan sisällään. Se muisti elävästi illan, jolloin sen isä sai surmansa karhun takia. Uroksen koko keho alkoi täristä adrenaliinin takia. Se katsoi raivokasta karhua nyt silmästä silmään.

"Mene sivummalle, Lara..." Diego sanoi matalalla äänellä, painautuen taisteluasentoon. Karhu pudottautui nelinkontin, ja lähti häntä kohti. Diego murisi kovaäänisesti, ja syöksyi vauhdilla alas portaita. Sen askeleet soluttautuivat täydellisesti portaille, ja vauhti vain kiihtyi alamäkeen. Kun karhu näki lähestyvän vihollisensa, se nousi kahdelle jalalle, ja ärjyi raivoissaan. Diego kuitenkin ponnisti juuri sillä hetkellä vauhtia, ja syöksyi kohti karhun rintaa käyttääkseen Nage Ono -tekniikkaansa. Uroksen hampaat upposivat syvälle, suoraan rintakehän alapuolelle. Diego puri hampaansa tiukasti yhteen, ja iski takajalkansa karhun vatsalle, potkaisten itsensä sitten irti.

Karhu huusi tuskissaan, kun Diego laskeutui maahan suussaan suolia ja sisäelimiä. Uros sylkäisi ne maahan, ja katsoi karhun huojumista, ennen kuin tuo rojahti raskaasti selälleen maahan. Suuri eläin örisi vielä hetken, kunnes lakkasi hengittämästä.

Diego huohotti raskaasti, tajuten vasta nyt, miten nopeasti tilanne oli edennyt. Senpä vuoksi uros hämmästyi suuresti, kun se tunsi kipua selässään, ja kaatui kyljelleen. Diego käänsi katseensa taakse, ja näki pitkän viillon selässään. Se oli ilmeisesti tullut karhun kynnestä, mutta Diego oli ollut niin kiihtynyt, ettei ollut huomannut sitä.

Lara.

Naaras seurasi kauhistuneena taistelua mutta huokaisi tyytyväisenä kun Diego lopulta voitti, hän kuitenkin huolestui kun uros kaatui,''Oletko kunnossa?'', naaras kysyi kun saapui toisen luokse, Lara katsahti viiltoa uroksen selässä,''Pääsetkö ylös?'', naaras kysyi.

Lara lähti etsimään jotain jolla voisi hoitaa Diegon haavaa, pian hän löysi lehtiä jonka avulla voisi ainakin yrittää kuivata veren, naaras otti lehdet mukaansa ja palasi painaen sitten yhtä lehteä haavaa vasten(?)

//Lyhyt.

Diego

Uros katsoi edelleen haavaa selässään, josta vuosi verta melko vuolaasti. "Eiköhän tämä tästä.." Diego totesi, vaikka tiesikin tilanteen olevan vakava. Onneksi Lara toi pian lehtiä, jotka auttoivat verenvuodon tyrehtymisessä. "Meidän pitää löytää vettä.." Uros totesi, sillä se puhdistaisi haavaa, ja nopeuttaisi paranemista.

Sekarotuinen kampesi itsensä ylös, ja irvisti kivusta. Uroksen jalat tärisivät, mutta Diego taisteli pysyäkseen jaloillaan. "Mene sinä edeltä...sano jos löydät jotain..." Diego sanoi katkonaisesti, ja lähti raahaamaan itseään kohti metsää vaivalloisen näköisesti.

Lara.

Naaras nyökkäsi ja lähti kävelemään, hän asteli karhun ruhon ohi ja meni metsään, hän alkoi etsiä vimmatusti jonkinlaista puroa tai lampea mutta ei sellaista tuntunut löytyvän, hän käveli viellä syvemmälle metsään kunnes huomasi lammen.

''Tuöe tänne, löysin lammen!'', naaras huusi Diegolle ja päätti itsekkin mennä hieman kylpemään, naaras asteli veteen ja ei olisi voinnut uskoakkaan miten lämmintä se oli, no kesähän olikin jo jokin aika sitten saapunut.

//Edelleen kovin lyhyttä.