Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat

Tulevaisuuden Torahampaat on vuonna 2015 perustettu roolipeli, joka perustuu Ginga-sarjaan. Pelissä pelataan sekä omilla että sarjassa esiintyvillä hahmoilla.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 04, 2016 8:30 pm

Kurokage

Lumisade peitti näkyvyyden lähes kokonaan, ja pyrki heti hautaamaan paksuun hankeen syntyneet jalanjäljet. Kylmä viima puhalsi ankarasti tumman hahmon kulkiessa vastatuuleen, mutta kaikeksi onneksi suuret havupuut toivat tarvittavan suojan, ja matkanteko ei ollut mahdotonta. Kurokage ei vaivautunut vilkaisemaan takanaan tulevaa (?), toista tummaa hahmoa kertaakaan varmistaakseen, pysyykö tämä perässä. Koirasusi luotti siihen, että toinen oli täysin kykenevä huolehtimaan itsestään, tai muuten tämä tulisi olemaan hänelle hyödytön.

Matka Gajyolta tuntui ikuisuudelta, sillä Kurokage kulki Futago-solan pohjoispuolta alaspäin. Se etsi tiettyä paikkaa, jossa sitä odottaisi joukko hänen alaisiaan. Lumimyrskyn vuoksi se oli kuitenkin hankalaa, eikä voimakas vastatuuli tuonut mukanaan ainuttakaan vihjettä antavaa tuoksua. Kurokage kohotti hiukan harmistuneena suupieliään, paljastaen terävät hampaat osittain myös toiselta puolelta. Vasemmalta puolelta ne olivat näkyvissä koko ajan, jossa repeytynyt iho ei suojannut niitä.

Juuri, kun Kurokage oli tiuskaisemassa jotain seuraajalleen suunnan vaihdosta, ilman halki kiiri selkäpiitä karmiva huuto. Tosin, Kurokage tunsi lämpimän aallon kulkevan kehonsa läpi, ja suorastaan räjähdysmäisen adrenaliinin virtauksen sen ajatellessa tuota kauhun ja pelon huutoa mielessään. "Vauhtia!" Kurokage huudahti, ja lähti juoksemaan hangen poikki. Sen kulku oli vaivattoman näköistä, lihaksikkaiden ja pitkien jalkojen ponnistaessa vankan kehon ilmalentoon yhä uudelleen ja uudelleen paksussa hangessa. Kurokage antoi aistiensa kuljettaa sitä äänen suuntaan, kunnes lumihanki alkoi pikkuhiljaa muuttua matalammaksi ja kevyemmäksi. Maasto lähti viettämään alaspäin, mutta Kurokage ei hidastanut, ennen kuin pääsi aukion reunalle saakka.

Aukion ympärillä maasto nousi ylöspäin, jonka vuoksi se vaikutti olevan ikään kuin kuopassa, ja lisäksi sen ympärillä oleva puusto suojasi melko hyvin viimalta. Kyseinen paikka oli Ohun käyttämä koulutusareena, jonka Kurokage nykyään omisti.

Aukion keskellä seisoi neljä hänen alaistaan, joista yksi piteli pelokasta ja kauhuissaan olevaa Ohun soturia otteessaan. Kurokage kääntyi nyt taaksepäin. "Kiritsu! Nyt on aikasi todistaa, että olet valmis." Koirasusi sanoi, ja virnisti hyytävän näköisesti.

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 04, 2016 10:41 pm

Kiritsu

Siitä asti, kun kaksikko oli Gajyolta lähtenyt, Kiritsulla ei ollut mitään varmuutta siitä, miksi Kurokage halusi hänet mukaansa, mutta tällä oli epäilyksiä. Ne saivatkin jäädä pelkiksi epäilyiksi, sillä sekarotuinen tiesi paremmin, kun udella lisätietoja koirasudelta. Lumisateinen ilma ja kova tuuli tekivät matkaamisen haastavaksi, mutta mestarinsa tavoin Kiritsu matkasi tasaista vauhtia sankassa lumihangessa. Koko matkan aikana, nuori uros ei ollut sanonut yhtikäs mitään, vaan hiljaisesti ja tarkasti seurasi Kurokagea ja tämän jälkiä, odottaen kärsivällisesti matkan määränpäähän saapumista.

Yllättäen kovaäänisen ja vimmaavan tuulen läpi kantautui pelon täyttämä huuto. Automaattisena reaktiona, Kiritsun korvat reagoivat ääneen pomppaamalla aikaisempaa pystympään ja koittivat poimia muitakin ääniä tuulen aiheuttaman metelin seasta, mutta tämä yhä keskittyi pääosin Kurokagen seuraamiseen. Kiritsun edellä kulkeva koirasusi reagoi huutoon ampaisemalla entistä nopeampaan kulkuun lumen halki ja saatuaan käskyn kiirehtiä, näin nuorempikin uros välittömästi teki. Ohun entiselle koulutusareenalle saapuessaan, Kiritsu skannasi huomattavasti vaihtuneen maiseman pikaisesti, huomaten kolme tuntematonta urosta ja nykyisen henkilökohtaisen kouluttajansa, joka näytti pitelevän paikallaan neljännettä tuntematonta koiraa. Sekarotuinen kykeni nyt helposti päättelemään, mitä oli tapahtumassa.

Kurokagen julistaessa oppipojalleen, kuinka nyt oli hänen tilaisuutensa todistaa valmiutensa, tämän kouluttaja vapautti selvästi väsyneen ja jonkin verran loukkaantuneen koiran irti ja tönäisi tämän välinpitämättömästi Kiritsun suuntaan, lumen peittämän maan pintaan. Silmänräpäyksessä Kiritsun olemus muuttui totisesta ja passiivisesta uhkaavaksi, kun tämä luimisti korvansa ja paljasti hampaansa, syöksyen avuttomaa koiraa päin suurella nopeudella, pysähtyen aivan tämän eteen. "Tapa hänet." Kouluttaja sanoi, erikoisen käskyttävään sävyyn, mutta Kiritsu ei reagoinut käskyyn mitenkään. Tämä vain tuijotti maassa makaavaa yksilöä kylmästi silmiin. Nuorukainen näki niistä pelkoa ja kauhua, muttei tuntenut mitään toista kohtaan. Kiritsu jäi tähän asentoon paikalleen, kuin patsas, odottaen jotain. Hänen kouluttajansa nosti katseensa sekarotuisesta Kurokageen (?), kysyvä ilme kasvoillaan, ilmeisesti tietäen jotain sisäpiirin asiaa testistä.

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 04, 2016 11:42 pm

Kurokage

Kurokagen silmät lukittautuivat Kiritsuun, ja koirasusi arvioi toisen kehonkieltä niin hyvin kuin vain osasi. Toisesta paistava tyyneys ja kärsivällisyys saivat pahaenteisen hymyn kareilemaan paholaisen huulilla. Nuori uros oli kuin tyyntä myrskyn edellä, mikä suorastaan sairaalla tavalla huvitti koirasutta.

Kun kouluttaja paiskasi avuttoman Ohun soturin maahan, Kurokage vilkaisi nopeasti Kiritsua, ennen kuin katsoi sitten maassa makaavaa urosta. Sekarotuinen oli aiemmin puolustautunut aggressiivisesti, mutta Kurokagen tapettua tämän puolison, oli toisen suojaus kuitenkin murtunut ja muuttunut puhtaaksi peloksi. Koirasuden ilme oli vakava, kun Kiritsun olemus muuttui silmänräpäyksessä, ja tuo syöksyi uhriaan kohti.

Kurokage päästi kumean naurahduksen, kun oppipoika kuitenkin pysähtyi viime hetkellä, ja kääntyi katsomaan häntä. Toinen ei ottanut kouluttajan sanoja kuuleviin korviinsa, mikä huvitti paholaista suunnattomasti. Hienoa. Täydellistä. Kurokage ajatteli mielessään. Toisaalta, jokin osa koirasudesta janosi rangaistusta pienestä lipsahduksesta, mutta silti Kurokage oli tyytyväisempi tähän lopputulokseen.

Ohun soturi kiemurteli hangessa Kiritsun edessä, muttei liikahtanutkaan. Se uikutti, ja aneli armoa. Kurokage asteli rauhallisesti tuon vierelle, ja hellästi asetti rautakyntensä toisen poskea vasten. "Äläs nyt. Saat mahdollisuuden vapauteen." Uros sanoi säälivällä äänensävyllä. Vaikka Kurokagen ele vaikutti äkkiseltään ystävälliseltä, jokin siinä sai Ohun koiran jähmettymään pelosta, ja karmimaan selkäpiitä. Kurokage veti käpälänsä pois toisen kasvoilta, ja astui askeleen taaksepäin. "Häivy." Koirasusi sanoi, mutta Ohun soturi vain tuijotti häntä epäuskoisena. "Painu h*lvettiin täältä!" Kurokage karjahti, mikä sai maassa makaavan uroksen pomppaamaan pystyyn, ja ottamaan jalat alleen. Lumi pöllysi, kun Ohun soturi pinkoi aukion rinnettä ylös, ja katosi metsään.

Kurokagen viivaksi jähmettyneet suupielet kaartuivat jälleen pahaenteiseen hymyyn, kun tämä käänsi katseensa takaisin oppipoikaansa. "Tapa se, ja tuo sen pää minulle." Kurokage sanoi Kiritsulle matalalla, tasaisen rauhallisella äänellä.

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Pe Helmi 05, 2016 9:27 pm

Kiritsu

Kiritsu seurasi Ohulaista tarkasti katseellaan, kun tämä räpiköi tiensä rinteen huipulle, liukastuen ja kompuroiden pienesti matkalla. Hetkessä koira oli joukkion näkökentän ulkopuolella. Kurokagen puhuttua taas, tämä näytti paljastaneen todellisen testin, jota varten Kiritsu täällä ylipäätänsä oli. Seikka ei juuri häntä yllättänyt. Se olisikin ollut liian helppoa. Uros ajatteli, kohdaten koirasuden katseen (?). "Välittömästi, Kurokage-herra." Tämä vastasi tottelevaisella äänellä, puhuen nyt ensimmäistä kertaa koko matkan aikana, jonka jälkeen uros katosi paikaltaan, ponnistettuaan suorilta jaloilta vaikuttavan nopeaan syöksyyn Ohun soturin menosuuntaan.

Kurokage oli nyt antanut selvän käskyn, eikä Kiritsu aikonut tuhlata yhtään aikaa sen suorittamisessa. Pikaisesti tämä juoksi ja loikki rinnettä ylöspäin, vaihdellen liikkumistapaansa maaston mukaan, aivan kohteensa jäljissä kulkien. Sekarotuisen liikkeet, erityisesti jalkojen liikehdintä näytti erittäin nopealta, mutta samalla hallitulta, jonka seurauksena nuorukainen jätti jokaisen polkaisun ja loikan seurauksena vähemmän pöllyävää lunta, kuin samaa reittiä hetkeä aikaisemmin kulkenut Ohun soturi. Rinteen reunan saavuttaessaan, Kiritsu loikkasi kevyesti tämän yli, laskeutuen suoraan paksuun lumeen, aivan reunan toisella puolen.

Kiritsu tähyili eteensä, muttei nähnyt juurikaan mitään muutamaa metriä pitemmälle. Lumisade vaikutti olevan entistä tiheämpi ja tuuli puhalsi vieläkin voimakkaasti. Sekarotuinen laski katseensa jälkiin, joita oli tähän asti seurannut. Ne kulkivat epäsäännöllisesti ja määränpäättömästi eteenpäin kylmään ja myrskyisään tyhjyyteen. Tummaturkki lähti ripeään tahtiin seuraamaan jälkiä, ennen kuin ne peittyisivät yhtään enempää lumeen. Matkatessaan Ohulaisen jäljissä, Kiritsu kykeni huomaamaan sen paniikin ja epävarmuuden nyt jo. Jäljet etenivät toisistaan ja sitten lähenivät, sekä vaihtoivat jopa suuntaa kesken kaiken.

Yltyvä tuuli tuntui vaihtavan suuntaa ja yllättäen Kiritsu kulki jälleen vastatuuleen. Kaikki tämän muutoksen tuomat miinukset jäivät toiseksi uudelle havainnolle, jonka se mahdollisti Kiritsulta. Tämä erotti tuulen kannatteleman, tuntemattoman mutta samalla hieman tutun tuntuisen hajun edestäpäin. Uros ei voinut vastustaa pientä hymyä ajatellessaan sitä, että oli lähempänä mahdollisesti erittäin haastavan tehtävän suorittamista. Tuulen suunnan ja hajun avulla tämä saattoi päätellä toisen sijainnista ja katkaista hieman Ohun soturin saamaa etumatkaa jättämällä jäljet ajoittain ja seuraten hajujälkeä niiden sijasta.

Viimein saavuttaessaan Ohun soturin, Kiritsu hidasti vauhtiaan tarkoituksella, ettei toinen näkisi häntä liian aikaisin. Nuorukaisen kohde näytti matkaavan hitaasti, selvästi hengästyneenä. Idiootti juoksi täyttä vauhtia koko matkan. Kiritsu mietiskeli lähestyessään uhriaan sivusta. Vihollisensa kunnosta huolimatta, Kiritsu ei aikonut ottaa mitään riskejä tämän kanssa, ja suunnitteli hyökkäys-manööverin päässään jo etukäteen. Tämä lähestyi hitaasti, mutta silti Ohun soturin kulkuvauhtia nopeammin muutaman metrin päähän, jonka jälkeen sekarotuinen pisti suunnitelmansa käyttöön.

Kiritsu loikkasi kevyeen syöksyyn lähemmäs toista koiraa ja välittömästi maahan osuessaan polkaisi uuteen syöksyyn, tarkoituksella käyttäen enemmän voimaa huomattavan tömähdyksen luomiseksi. Jo valmiiksi panikoitunut Ohun soturi pelästyi puolikuolleeksi tömähdyksestä ja kääntyi vaistomaisesti äänen tulosuuntaan, nähden vain paikallaan pöllyävää lunta ja tuntemattomat jäljet sen lähellä. Ennen kuin tämä ehti tehdä mitään, soturi sai Kiritsun hampaat kaulaansa vastakkaisesta suunnasta. Nuori sekarotuinen oli tömähdyksellä luonut harhautuksen uhrinsa huomion viemiseksi ja koukannut sen turvin soturin vastakkaiselle sivustalle. Kiritsu käytti Kurokagelta oppimaansa Neck the Killing -tekniikkaa hyödykseen ja vielä liikkeessä ollessaan, pyörähti kerran vihollisensa kaulan ympäri, avaten sen kulmahampaillaan.

Kiritsu päästi irti ensimmäisen kierroksen jälkeen ja laskeutui soturin viereen, rauhallisesti ja tasaisesti hengittäen. Ohulainen ei tajunnut täysin, mitä oli tapahtunut, mutta tunsi kivun kaulassaan ja henkeä haukkoen tämä sortui jaloiltaan lumeen makaamaan. Veren maalatessa valkoisen lumen punaiseksi, kriittisesti haavoittunut koira haki ymmärrystä ja syytä tapahtuneelle katseellaan. Tummaturkkinen lähestyi hitaasti, tarkkaillen toisen vuotavaa kaulaa ja sen vahinkoa, kuin lihamestari katsoisi myytäväksi pistettävää lihaa. "Miksi?" maassa kärsivä uros sai mumistua yskimisen ja hengen vetämisen välissä. Kiritsu kohtasi toisen katseen. "Olet heikko, ja niin on Ohukin." Nuorempi uros vastasi, ikään kuin tämä olisi ollut itsestään selvyys. Oli se ainakin Kiritsulle, sillä sitä Kurokage aina hänelle kertoi toisen laumasta.

Ohun soturin huulet värisivät, tämän yrittäessä etsiä jonkinlaista vastausta sekalaisesta ja nyt jo harhailevasta mielestään, mutta Kiritsu ei antanut siihen aikaa, vaan asteli suoraan tämän luokse, valmiina suorittamaan tehtävänsä viimeisen osion. Kuhnailematta sen enempää, sekarotuinen iski leukansa uudestaan vastustajansa kaulaan, saaden tämän paniikkiin jo toistamiseen. Kiritsu puri täydellä voimalla, mutta haluttujen tavoitteiden puutteessa, tämä asetti toisen etujalkansa uhrinsa pään päälle, pitääkseen sitä paikallaan ja alkoi hitaasti liikuttamaan omaa päätään niin, että sai hampaillaan aikaan sahausmaista liikettä. Tuskan täytteinen huuto ja ulvonta kaikuivat ympäröivilläkin alueilla usean sekunnin ajan, ennen kuin ne hitaasti hiljenivät olemattomiin ja ainoastaan tuulen äänekäs viima dominoi hiljaisuutta.

---------------------------

Koulutusareenalla olevat Kurokagen alaiset odottivat aluksi kärsivällisesti, mutta he muuttuivat epävarmoiksi yksi toisensa jälkeen ajan kuluessa, tähyillen ympärillensä ja toisiaan epävarmoina siitä, mitä tulisi tapahtumaan seuraavaksi. Yllättäen rinteen huipulle ilmestyi jälleen hahmo, joka seisoi sen reunalla hetken aikaa, tähyillen alaspäin, ennen kuin lähti laskeutumaan alas lumen peittämää rinettä pitkin. Hahmon lähestyessä tuli selväksi, että tämä oli Kiritsu, mutta voisi sanoa, että hän ei ollut täysin yksin, kuten aluksi olisi voinut päätellä yksittäisestä hahmosta.

Nuorukainen roikotti aiemmin paikalla olleen Ohun soturin elotonta päätä tämän niskanahasta ja turkista. Kaulasta vuoti vielä verta jatkuvasti maassa olevaan lumeen ja pään kasvoilla oli pysyvä kauhistuneisuuden ja paniikin ilme. Alaleuka roikkui velttona, ja sitä pitkin myös koiran kieli. Silmät tuijottivat tyhjästi ja elottomasti eteenpäin. Kiritsun etukehon turkki oli veren tahraama, kuten olivat tämän kasvot ja näky oli suorastaan psykoottinen. Tämä aiheutti sekalaisia reaktioita paikalla olevissa Kurokagen alaisissa, mutta Kurokageen kohdistuneesta (?) Kiritsun katseesta saattoi nähdä ylpeyttä ja innokasta odotusta, kuin pennulla, joka oli metsästänyt linnun ja odotti onnittelua ja kehuja vanhemmiltaan.

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha


Viimeinen muokkaaja, Lone Wolf pvm Su Helmi 14, 2016 9:12 pm, muokattu 2 kertaa
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ma Helmi 08, 2016 12:42 pm

Kurokage

Koirasusi katsoi Kiritsun perään, joka loikki lumisen rinteen ylös vaivatta, ja katosi pian sakeaan lumipyryyn metsikön uumeniin. Kurokagen katse kääntyi nyt alaisiaan kohden, jotka keskustelivat oppipojan suorituksesta.

"Mitä luulette, miten hänen käy?" Yksi alaisista kysyi hiljaa. Toinen kohautti harteitaan, ja kaksi muuta naureskelivat hieman epäluuloisina. "Ei se enää löydä sitä tällaisessa myrskyssä.." Toinen epäilijöistä tuumi, mutta kohdatessaan Kurokagen pistävän katseen, se jähmettyi aloilleen, ja sulki suunsa. "Saattepa nähdä.." Kurokage sanoi ivallisesti, ja kääntyi sitten taas metsikköä kohti.

Oli kuitenkin täysin hiljaista, mikä sai koirasuden mielessä käväisemään pienen hetken myöskin hienoinen epäluulon tuulahdus, mutta se haihtui heti, kun tämä kuuli jotain. Kurokage tunsi koko kehonsa läpi kulkevan sähkövirtauksenomaisen tunteen, kun jostain tuulen ulvonnan keskeltä kaikui etäinen tuskanhuuto. Paholainen ei voinut olla venyttämättä suupieliään kammottavaan virnistykseen, kun se tajusi, että Kiritsu oli onnistunut. Alaiset katselivat hämmentyneinä toisiaan, ja odottivat.

Hetken kuluttua lumipyryn keskeltä erottui tuttu hahmo, joka seisoi rinteen yläpuolella. Lumentulosta huolimatta Kurokage näki tuon roikottavan jotain suussaan, ja päästi kurkustaan matalan naurun, joka kaikui aukiolla. "Hienoa työtä." Koirasusi kehui oppipoikaansa. "Tule alas." Tummaturkki jatkoi, ennen kuin käänsi toiselle selkänsä. Kurokagen tapoihin ei kuulunut onnistumisista huolimatta ylistää toista liikaa, mutta pienikin kehu oli harvinaista, ja siksi Kiritsu oli varmasti koulutuksensa aikana siihen tottunut. "Siirrytään seuraavaan osioon." Koirasusi sanoi alaisilleen, ja vilkaisi sitten yhtä noista, lihaksikasta tosan ja dobermannin sekoitusta.

Lihaksikas uros nyökkäsi, lausuen "Kyllä, herra". Sekarotuinen astui esiin, minkä jälkeen Kurokage vilkaisi nopeasti Kiritsua. Toinen oli joutunut juuri ponnistelemaan fyysisesti, mutta koirasusi ei antanut toiselle mahdollisuutta levätä. Testi, johon Kurokage pian laittaisi toisen, oli hyvin brutaali; taistelu elämästä ja kuolemasta.

"Rokuro. Sinä taistelet nyt Kiritsua vastaan. Mikäli voitat hänet, täytän lupaukseni siitä, että teen sinusta oitis kenraalini." Kurokage sanoi vakaalla äänellä. Se kohahdutti hiukan kolmea muuta alaista, sillä se kertoi siitä, miten paljon koirasusi luotti Kiritsun taitoihin. Rokuro oli vahva, mutta hiukan yksinkertainen, eikä muiden mielestä lainkaan kenraaliainesta. Kurokage taas hyväksikäytti tätä kenraaliehdokkaansa sinisilmäisyyttä ja hyväuskoisuutta, saaden tämän ponnistelemaan tosissaan tavoitteensa eteen. Kurokage siirtyi hiukan sivummalle muiden alaistensa vierelle, ja katsoi sitten kaksikkoa.

"Aloittakaa." Kurokage sanoi, ja Rokuro asettui oitis taisteluasentoon Kiritsua kohden. "Se, kumpi makaa maassa hengettömänä, on hävinnyt." Kurokage sanoi, ja virnisti sitten, vilkaisten nopeasti oppipoikaansa.

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ti Helmi 09, 2016 2:17 am

Kiritsu

Sekarotuinen ei pitänyt mistään muusta niin, kuin kehuista mestariltaan kun sai niitä erittäin harvoin, joten tämän vähäinen kehuskelu sai sekarotuisen erittäin tyytyväiseksi vastenmielisestä teostaan. Kurokagen käskettyä oppipoikansa alas, tämä pudotti vihollisensa pään siihen paikkaan, tietäen, ettei sitä enää tarvittaisi. Kiritsu hölkkäsi sukkelasti alas lopun rinnettä, saapuen takaisin aukiolle, miltei samaan paikkaan, missä seisoi aikaisemmin. Onnistumisensa jäljiltä tummaturkki oli melko hyvällä tuulella, sen saattoi nähdä tämän olemuksesta, joka oli aikaisempaa vähemmän totinen.

Välittömästi Kurokagen tehtyä tarjouksensa Rokurolle, Kiritsun ilme vakavoitui taas entiselleen ja tämän katse kohdistui toiseen sekarotuiseen, arvioiden vastustajansa kyvyt ja vahvuudet parhaansa mukaan. Hän ei ollut odottanut lisää testejä, vaikka hänen varmaan olisi pitänytkin, Kurokagen tuntien. Lumimyrskyssä matkaamisella oli ollut oma fyysinen rasituksensa, kuten myös Ohun soturin mestauksessa, mutta Kiritsu ei näyttänyt päällepäin turhan rasittuneelta tai hengästyneeltä. Tästä huolimatta, hänestä ei olisi vastusta Rokurolle vahvuudessa. Tällä kertaa sekarotuinen ei sanonut mitään vastaukseksi Kurokagelle, sillä jos häneltä kysyttiin, koirasuden hänelle suunnittelema testi oli vieläkin kesken ja tämä "käänne" oli vain sen seuraava vaihe.

Kurokagen julistaessa taistelun alkaneeksi, Rokuro ampaisi välittömästi paikaltaan varteenotettavalla nopeudella suoraan Kiritsua päin. Kiritsu puolestaan pysyi paikoillaan viime hetkeen asti ja tarkkaili vastustajansa liikettä tarkasti, ennen sulavaa ja suhtalaisen vaivatonta väistöä järkäleen tieltä. Tummaturkki osasi sanoa, että lihaksikkaalla Rokurolla oli voimaa nopeaan juoksuun, mutta tämä ei todellakaan ollut nopealiikkeinen jaloistaan, eikä varmasti ketteräkään. Rokuro pysäytti ryntäyksensä ja kääntyi ympäri kohtaamaan Kiritsun. Tummaturkki puolestaan oli tämän edestä siirryttyään ottanut ketterän ja taisteluvalmiin asennon ja paljastanut hampaansa viholliselleen.

Kiritsu lähti syöksyyn, aluksi ilmeisesti yrittäen hyökätä vasempaan, mutta Rokuron reagoidessa sekarotuinen vaihtoi suuntansa oikeaan, livahtaen tämän ohi ja hypäten takaisin ylöspäin kulkevaan rinteeseen. Nuorukainen kääntyi ympäri ja kohtasi Rokuron katseen. Korkeampi maasto ja ketteryys toivat urokselle etulyöntiaseman isompaan sekarotuiseen. Kurokagen koulutuksessa tämä oli oppinut kannattavan taistelemisen hankalimman kautta. Aluksi Rokuro näytti ärsyyntyneeltä, mutta Kiritsun tuima katse sai tämän vihastumaan. "Taistele, pelkuri!" Tämä huusi vihoissaan ja lähti kiipeämään rinnettä ylöspäin.

Kiritsu otti mahdollisuutensa ja lähti korkeaan syöksyyn, kulkien juuri Rokuron yli, iski hampaansa kiinni tämän toiseen korvaan ja vauhdin mukana kaatoi jättiläisen rinteestä maahan selälleen. Rukuro yski ja haukkoi henkeä hapen puutteessa ja pyrki heti takaisin jaloilleen. Kiritsu perääntyi toisen luota, samalla sylkäisten palan toisen korvasta maahan kerääntyneeseen lumeen. Rukuro ähkäisi kivusta tajutessaan, mitä oli tapahtunut ja kohtasi Kiritsun jälleen. "Perhanan penikka!" Tämä huusi raivoissaan, veren virratessa sekarotuisen korvasta. Kiritsu pelkästään lipaisi huuliaan ja hymyili pienesti vastaukseksi.

Tällä kertaa Rokuro aloitti hitaan lähestymisen. Nuorempi sekarotuinen lähti uuteen syöksyyn toista kohti, yrittäen uudestaan päästä tämän ohi, ajatelle, että toinen olisi liian tyhmä samaan kikkaan varautumiseen. Harhautus näytti menevän putkeen ja uroksen suunnitelmana oli vahingoittaa vastustajansa takajalkoja, mutta tällä kertaa Rokuro arvasi Kiritsun aikeet ja sai nipin napin napattua tätä jalasta toisen kulkiessa ohitseen. Isompikokoinen veti Kiritsun takaisin eteensä ja nosti molemmat etujalkansa ilmaan, tarkoituksenaan moukaroida tummaturkin kuoliaaksi voimakkailla etujaloillaan. Kiritsun nopeat refleksit olivat kuitenkin edellä ja tämä kieri sivuun, väistäen iskun niukasti. Jalkojen iskiessä maata, kuului voimakas tömähdys, joka olisi varmasti aiheuttanut vahinkoa, jos se olisi osunut.

Isku jätti Rokuron hetkeksi haavoittuvaiseksi ja Kiritsu iski hampaansa tämän suojaamattomaan kaulaan ja tuhlaamatta yhtään aikaa aloitti Nej Ki -hyökkäyksen, aiheuttaen vakavaa vahinkoa vastustajansa kaulavaltimoon ja saaden tämän kaatumaan maahan. Kiritsu jatkoi iskuaan jonkin aikaa, vaikka oli jo melko varma siitä, ettei toinen nousisi enää ylös. Saman taktiikan käyttö olisi saattanut olla todellinen virhe ja johtaa epäonnistumiseen. Kiritsu halusi pitää huolen, ettei se toistuisi enää ikinä. Lopulta nuorukainen lopetti tekniikkansa käytön ja levähti hetken. Rokuro makasi maassa täysin paikallaan ja Kiritsu nosti katseensa takaisin Kurokageen, tällä kertaa selvästi hengästyneenä.

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ti Helmi 09, 2016 4:34 pm

Kurokage

Koirasuden katse pysyi koko ajan Kiritsussa. Kurokage arvioi parhaan osaamisensa mukaan toisen käyttämiä strategioita ja taistelutaitoja. Sen silmät liikkuivat hyvin nopeasti, mutta ilme ei reagoinut millään tavalla, vaikka paholainen tunsi suurta tyytyväisyyttä siitä, että oppi näytti menneen Kiritsulle perille. Toinen oli osannut tähän asti lähes virheettömästi lukea Rokuroa, ja kompensoida omia heikkouksiaan mm. käyttämällä ympäristöään hyödyksi. Näin Kiritsu pääsi pois Rokuron vahvuusalueelta, ja hyödynsi samalla omaansa.

Kiritsun onnistuessa ensimmäisessä iskussaan, Kurokage hymähti, ja päästi ilkikurisen hymyn karkaamaan huulilleen. Sen kasvoilta oli nähtävissä tyytyväisyys oppipoikaansa kohtaan, sekä jonkinasteinen halveksinta sen vilkaistessa välillä Rokuroa. Suurempi uros näytti hieman hätiköivän turhaan hyökkäyksissään, ja luottavan pääasiassa vain omaan fyysiseen voimaansa.

Kuin kuultuaan Kurokagen ajatukset, Rokuro lähtikin hyökkäykseen hiukan maltillisemmin, ja onnistui kuin onnistuikin pääsemään hetkeksi niskan päälle. Rokuron saadessa otteen Kiritsusta, kerkesi Kurokage hetken aikaa ajatella, että kaikki epäonnistuisi. Kiritsu ei pärjäisi massaltaan suuremmalle koiralle, jos tämä saisi pitävän otteen pienemmästä koirasta. Kurokage tunsi pienen raivon poltteen kehossaan, mutta se ei rientänyt keskeyttämään taistelua, vaikka Rokuro tähtäsikin voimakkaan ja luultavasti lamaannuttavan iskunsa nuoreen urokseen. Olisi oppipojan oma virhe, jos tämä kuolisi.

Kiritsu oli kuitenkin ajan tasalla, ja onnistui väistämään, jonka jälkeen tämä iski kiinni Rokuron kurkkuun, ja viimeisteli vastuksensa Neji Killä. Se sai taas pienen mielihyvän aallon kulkemaan Kurokagen lävitse, ja kevyt virnistys käväisi paholaisen kasvoilla. Veren rautainen katku ja Rokuron kurkusta kantautuvat kuolonkorina saivat hetkeksi Kurokagen lihakset värähtämään ja jännittymään, ja aistit terävöitymään. Se suorastaan nautti tästä teurastuksen katselusta, vaikka kolme sen takana seisovaa alaista näytti lievästi kauhistuneilta toverinsa kohtalosta.

Kurokage pisti merkille, että Kiritsu suoritti tekniikkansa huolella, jotta Rokuro varmasti olisi mennyttä. Se oli hyvä asia, ja lievensi hiukan sitä, että toinen oli tehnyt pienen virhearvion aikaisemmin. Kun Rokuro oli varmasti hengetön, ja Kiritsu lopettanut tekniikkansa, kääntyi nuorempi uros takaisin hänen puoleensa. Oli täysin hiljaista, ainoastaan pureva tuuli suhisi korvissa sen paiskoessa suuria lumihiutaleita heitä kohti. Alaiset selvästi odottivat Kurokagen kehuvan oppipoikaansa, ja siltä tämä hetken aikaa vaikuttikin, kun Kurokage vakavoitti katseensa, ja astui pari askelta lähemmäs Kiritsua.

Sen sijaan, että Kurokage olisi suoltanut kehuja suustaan, pääsi tämän kurkusta matala murina, ja koirasusi syöksyi oppipoikansa kimppuun. Kurokagen tarkoitus oli iskeä hampaansa kaulaan, ja paiskata toinen sitten voimalla maahan. "Enkö ole sanonut sinulle, ettet aliarvioi ketään, olipa tämä kuinka ennalta-arvattava tahansa! Se voi maksaa henkesi!" Kurokage huusi raivoa äänessään, ja puri sitten hampaansa tiukasti yhteen, vasemman puoleisen hammasrivistön jäädessä tapansa mukaan esille. Tämän jälkeen Kurokage kiersi pienen puoliympyrän Kiritsun ympärillä, ja pysähtyi sitten tuon eteen (?) taisteluasentoon. "Hyökkää kimppuuni." Kurokage kehotti nyt hiukan neutraalimmalla, mutta silti aavistuksen vihaiseen taittuvalla äänellä.

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ke Helmi 10, 2016 2:25 am

Kiritsu

Kurokagen hyökätessä, Kiritsun ilme ja olemus muuttuivat radikaalisti. Aikaisemmin tämä oli näyttänyt vakavuutta ja uhkaavuutta Ohun soturia ja Rokuroa kohtaan, mutta nyt odottamattomasti Kurokagen kohdatessaan näytti enemmänkin yllättyneeltä tai säikähtyneeltä. Tämän silmistä saattoi nähdä jopa pelkoa, sekarotuisen alitajunnan yhdistäessä silmien näkevän näyn aikaisempiin selkäsaunoihin, joihin Kiritsu oli koulutuksessaan joutunut.

Sekarotuinen olisi varmaankin kyennyt väistämään Kurokagen hyökkäyksen eri tilanteessa, mutta juuri nyt, onnistumisen ja aiempien kehujen jälkeen muuttunut ilmapiiri aiheutti uroksen vaistojen ja ajatusten välillä ristiriidan siitä, mitä tehdä. Kurokagen onnistui iskeä hampaansa Kiritsun kaulaan ja paiskata toinen maahan vaivatta. Kiritsu iskeytyi rajusti vasemmanpuoleiselle kyljelleen maata vasten, joka lumipeitteestä huolimatta tuntui kivenkovalta ja nuori uros tunsi, miten hänen keuhkonsa tyhjenivät ilmasta osuman yhteydessä.

Kipu oli suuri, mutta mitään ei ollut murtunut tai muutenkaan niin pahasti vahingoittunut ja Kiritsu miltei välittömästi kamppaili jalansijasta ylös päästäkseen, samalla intensiivisesti henkeä haukkoen. Aluksi kipu tämän kyljessä ja törmäyksessä kehon alle jääneen vasemman etujalan lihaksissa oli huomattava, mutta nuorukaisen korkean kipukynnyksen ja menneisyyksien koettelemuksien myötä isku tuntui paljon kevyemmältä kuin se oikeasti oli. Tasaista vauhtia se alkoi häiventyä ja vaihtumaan polttelun ja arkuuden tunteeseen. Kiritsu yritti parhaansa mukaan salata kipunsa ja hieman alkuun horjuen nousi jaloilleen joustavaan asentoon, kohtaamaan Kurokagen, joka oli nyt kätevästi siirtynyt kohtaamaan oppipoikansa. Kurokagen sanat kaikuivat tämän mielessä ja Kiritsu kirosi suunnattomasti päässään taktista virhettään Rokuroa vastaan taistellessaan.

Koirasuden käskiessä oppipoikaansa hyökkäämään kimppuunsa, Kiritsun mieli ja keho, jotka olivat äärimmillään äskeisen seurauksesta, reagoivat vaistomaisesti ja välittömästi sanojen rekisteröityessä. Kiritsu ampaisi täyteen vauhtiin, antaen kaikkensa saadakseen nopean lähdön Kurokagea kohti. Lähemmäs päästessään, tämä ponkaisi korkeaan hyppyyn, tarkoituksenaan laskeutua suoraan Kurokagen taakse ja aloittaa Kuchu Sappo -tekniikan käyttö isompaa urosta vastaan. Vasemman etujalan lihakset tuntuivat aroilta, mutta muutos ei suuresti haitannut Kiritsun suorituskykyä.

Tapahtumia pokkana taustalla seuranneet alaiset olivat hämmentyneitä ja täysin sanattomia tapahtumien kulusta. Jos he olivat oppineet mitään tästä reissusta, se oli se, ettei Kurokage epäröisi kenenkään laumassa olevan rankaisemista tai jopa tappamista. He seisoivat paikallaan ja tuijottivat edellään tapahtuvaa tilannetta tarkkoina, uskaltamatta tehdä mitään muuta.

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ke Helmi 10, 2016 1:46 pm

Kurokage

Kiritsu nousi ylös nopeasti, ja kävi miltei heti hyökkäykseen. Kurokage tiesi iskun olleen kova, joten se oli tyytyväinen siihen, että toinen kykeni nousemaan niin nopeasti ja käymään voimakkaaseen vastahyökkäykseen. Kurokage ei ollut pitkään aikaan päässyt kunnolla taistelemaan ketään vertaistaan vastaan, ja siksi sydämenlyönnit tuntuivat tihentyvän, ja veri virtasi vilkkaammin varpaisiin saakka. Tuttu adrenaliininpurkaus pumppasi voimaa lihaksiin, ja laittoi ajatuksen juoksemaan nopeammin.

Kiritsu loikkasi korkealle ilmaan, ja Kurokage seurasi tuota katseellaan ilmalennon aikana. Ennen kuin nuorempi uros oli laskeutunut, koirasusi loikkasi ketterästi ympäri, jotta voisi suojata selustaansa paremmin. Sen silmät liikkuivat nopeasti edestakaisin toisen liikkeitä ennakoiden ja arvioiden. Kurokagelle valkeni Kiritsun käyttämä tekniikka sen jälkeen, kun tuon ensimmäinen isku viilsi sitä oikealle puolelle kylkeen, mutta sitä ei paholainen onnistunut väistämään. Pienempänä ja kevyempänä Kiritsu oli nopeampi, minkä vuoksi Kurokagen ei auttanut ainakaan yrittää lähteä ottamaan toista kiinni.

Seuraava isku osui terävästä ja kirvelevästä kivusta päätellen jonnekin takajalan tienoille, ja Kurokage huomasi puolisokealla silmällään nopeasti päätä käännettyään vasemmalle jonkin utuisen hahmon lähestyvän häntä takaa. Koirasusi ei aikaillut, vaan upotti terävät kyntensä maahan, ja ponnisti yllättäen täysin paikoiltaan ympäri. Kiritsun lähestyessä nopealla vauhdilla,(?) iski Kurokage hampaansa kohti toisen kurkkua, heittääkseen oppipoikansa tuon käyttämän vauhdin avulla ohitseen, ja täten torjuakseen ja lopettaakseen toisen hyökkäyksen.

// anteeksi mahdollinen autohittaus, keksin vain tuossa, että mihin kohtiin Kiritsun Kuchu sappo olisi voinut kohdistua //

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 11, 2016 12:27 am

// Ei se mitään :D //

Kiritsu

Hyppyyn Kurokagen ylitse ponnistettuaan, Kiritsu oli onnistuneesti pistänyt koulutuksessa oppimansa tekniikan käyttöön, vaikka Kurokage olikin kääntynyt hänen suuntaansa, varmasti valmiina hyökkäykseen nuorukaisen toimesta. Ensimmäinen isku oli kohdistunut koirasuden kylkeen tämän oikealta puolelta, jonka jälkeen Kiritsu oli laskeutunut maahan vain hetkeksi ja erittäin nopeasti kiertänyt Kurokagen sivustaan, iskien uudestaan, tällä kertaa toiseen mestarinsa takajaloista. Tähän asti hän näytti olevan Kurokagea edellä tilanteesta ja molemmat iskut olivat onnistuneet riittävän hyvin, mutta nopean vauhdin ylläpito ja pikainen liikehdintä jaloilla alkoivat rasittamaan Kiritsun aiemmin vahingoittuneen vasemman etujalan lihaksia ja tämä tunsi vauhtinsa hidastuvan hieman.

Tästä huolimatta, sekarotuinen pyrki käyttämään kaiken nykyisen vauhtinsa vielä kun pystyi ja lähti heti uuteen syöksyyn takaa päin, tarkoituksenaan iskeä ainakin kerran vielä. Kurokage näytti ennustaneen oppipoikansa siirron, ja kääntyi yllättävällä nopeudella ympäri, kohdaten nopeasti lähestyvän Kiritsun jälleen kerran. Tummaturkki huomasi Kurokagen nopean manööverin ennen kontaktia, mutta se tapahtui liian myöhään syöksyyn, eikä nuorempi uros ehtinyt enää muuttaa hyökkäystään, vaan päätti yrittää viedä sen loppuun.  

Kurokage sai jälleen iskettyä hampaansa nuoren oppipoikansa kaulaan ja tällä kertaa heitti tämän ohitseen sulavasti suoraan toisen hyökkäyksestä. Kiritsu lensi parin metrin päähän, mutta sai käännettyä kehonsa ilmassa niin, että laskeutui takaisin jaloilleen. Kevyen laskeutumisen sijaan, liikevoiman takia siitä tuli normaalia raskaampi tömähdys ja uroksen tassujen alla oleva lumi liukui pikkuisen tämän jalkojen mukana. Vasemman etujalan lihakset tuntuivat aikaisempaa rasittuneemmilta ja Kiritsu nosti vasemman tassunsa ilmaan pari senttiä maasta, tarkoituksenaan siirtää se pois paineen alta ainakin hetkeksi. Hemmetti, hän tietää kaiken, mitä osaan. Tämä ajatteli turhautuneena, kohdaten taas Kurokagen katseen (?).

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ma Helmi 15, 2016 10:55 pm

Kurokage

Koirasusi pysäytti vastaiskun vauhdin ottamalla hyppynsä vastaan voimakkailla etujaloillaan. Lumi rullaantui varpaiden työntäessä sitä kevyen liukumisen seurauksena. Ketterästi Kurokage heilautti takapäänsä samalla vauhdillaitsensä ympäri niin, että kääntyi 180 astetta kohdatakseen oppipoikansa. Kurokagen arvioiva katse siirtyi tarkastelemaan Kiritsua päästä varpaisiin, etsiäkseen kaikkia mahdollisia heikkouksia. Toinen oli kohottanut käpäläänsä irti maasta, eikä se ei jäänyt Kurokagen tarkan havainnoinnin ansiosta huomaamatta urokselta. Mitään muuta rasitetta koirasuden silmiin ei kuitenkaan osunut, mikä sai paholaisen virnistämään lähes huomaamattomasti. Ollakseen fyysisesti vajaassa toimintakunnossa, hän taistelee odotettua paremmin. Kurokage totesi mielessään, ja päätti pistää oppipoikansa jälleen pieneen testiin. Kiritsulle oli opetettu kolme tekniikkaa tämän koulutuksen aikana, joista Kurokage oli nähnyt jo kaksi. Kolmannen tekniikan kohdalla paholainen päätti kuitenkin pistää myös Kiritsun soveltamiskyvyn koetukselle, ja muuttaa hyökkäävän tekniikan puolustavaksi.

"Final Thunder." Kurokage sanoi, rikkoen kaksikon välillä vallinneen pitkän hiljaisuuden. Uros nuolaisi nopeasti huuliaan, ja lähti hitain askelin lähestymään oppipoikaansa. "Käytät samaa tekniikkaa, mutta hyökkäyksen sijaan torjut minun iskuni." Kurokage sanoi, eikä antanut Kiritsulle yhtään enempää aikaa valmistautua, vaan ponnisti vauhtia takajaloillaan. Lumi lennähti suurien tassujen alta, kun ne irtaantuivat maasta sulavaan hyppyyn. Kurokage hyökkäsi sen enempää kiertelemättä suoraan edestäpäin kohti oppipoikansa rintaa. Hyökkäys siirtyi kuitenkin edestäpäin lisäksi kahteen muuhun suuntaan, kohti Kiritsun molempia kylkiä. (?) Kurokage ei aikonut säästellä iskunsa voimakkuudessa, mutta huolehti siitä, että ne olisi torjuttavissa. Iskut tekisivät joka tapauksessa osuessaan pahaa jälkeä.

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   Ke Helmi 17, 2016 2:00 am

// Oikeastaan Kiritsulla oli neljä tekniikkaa, joista on käyttänyt jo kolmea :D //

Kiritsu

Sekarotuinen oli nostanut vahingoittuneen jalan tassun maasta ainoastaan hitusen verran, tarkoituksenaan olla näyttämättä yhtään kipua Kurokagen edessä ja vaikka hän tiesi koirasuden tarkkaavaisuudesta, uros tunsi pienen helpotuksen rasituksesta olevan mahdollisen riskin arvoinen. Hetken oli hiljaista eikä mitään tapahtunut. Juuri tällaista tauon kaltaista Kiritsu oli toivonutkin jalkansa suhteen, sillä arveli, ettei testaus ollut vieläkään ohitse. Kurokagen viimein rikkoen hiljaisuuden, tummaturkki kuunteli tarkkaavaisesti ja katsekontaktia rikkomatta, kuten hänellä oli tapana.

Kurokagen mainittua Final Thunderin, alkoi Kiritsu hitaasti laskemaan jalkaansa takaisin maahan. Tassu kohtasi maata peittävän lumen ja Kiritsu, sivuuttaen siitä johtuvan kivun tai arkuuden tunteen, liikkui muutaman askeleen taaksepäin nopealla ja hallitulla jalkojen liikehdinnällä. Tällä siirrolla nuorukainen totutteli hieman etujalkansa käyttöön ja otti samalla etäisyyttä nyt hitaasti lähestyvään Kurokageen. Hän ei ikinä ollut käyttänyt Final Thunder tekniikkaa mihinkään muuhun, kuin hyökkäämiseen, mutta oli luonnostaan ja koulutuksensa seurauksena nopea oppimaan, sekä sopeutumaan hankaliin ja radikaalisti muuttuviin tilanteisiin.

Vanhemman uroksen lähdettyä syöksyyn, Kiritsu oli valmiina ja tietoinen siitä, mitä oli tulossa. Normaalisti Kiritsu olisi turvautunut nopeuteensa ja pyrkinyt väistämään lähestyvän hyökkäyksen, mutta nyt, kun hänelle oli annettu erikseen käsky torjua isomman ja vahvemman Kurokagen iskut, oli sekarotuinen epätavallisessa tilanteessa. Nuorempi uros ampaisi myöskin juoksuun paikaltaan, hypäten syöksyyn jo parin askeleen jälkeen. Refleksiensä ansiosta, tämä saattoi syöksyssään nähdä, mihin Kurokage kohdisti hyökkäyksensä ja reagoida ajoissa siihen.

Kiritsu kohtasi Kurokagen miltei välittömästi syöksyyn ponnistettuaan. Ensimmäinen isku tuli edestäpäin ja uros vastasi omalla iskullaan, onnistuneesti torjuen sen. Kiritsulla oli epäilyksensä siitä, kykenisikö hän torjumaan vahvemman Kurokagen hyökkäystä, mutta impaktista hän saattoi päätellä, ettei koirasusi suinkaan pistänyt peliin kaikkeaan. Kiritsu välttyi toisen, sivulle kohdistuvan iskun osumasta nopealla ja notkealla kehonhallintaa vaativalla väistöliikkeellä, sillä uros arvioi sen olevan erittäin hankala torjua.

Sen tehtyään, Kiritsu hyppäsi korkeaan, taaksepäin kallistuvaan hyppyyn viimeisen iskun tieltä, yrittäen potkaista mestariaan päähän tai kuonon alueelle takajaloillaan, enemmänkin pysäyttääkseen tämän iskun, kuin vahingoittaakseen. Potkaisun seurauksena, nuorukainen aikoi laukaista itsensä taaksepäin, lähtöpaikkaansa kohti ja ketterästi kääntyä ilmassa niin, että laskeutuisi kohtaamaan Kurokagen jälleen. Kiritsu oli suorittanut tehtävän niin hyvin kuin pystyi, vaikka oli väistänyt yhden Kurokagen iskuista ja toivoi, että se olisi tarpeeksi koirasudelle.

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Untamed
Admin
avatar

Viestien lukumäärä : 1016
Join date : 23.02.2015

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 18, 2016 12:30 am

// Hupsista, niinpäs olikin, en näköjään osaa laskea : D //

Kurokage

Liike eteni niin nopeasti, että alaisten näkökulmasta kaikki tapahtui silmänräpäyksessä. Kurokage kuitenkin tekniikan suorittajana ja hyvän ennakointikyvyn omaavana tuntui toimivan ikään kuin hidastettuna. Kiritsun torjuttua onnistuneesti ensimmäisen iskun, pakotti Kurokagen keskittämään energiansa kahteen muuhun. Koirasuden liikkeet olivat nopeita, mutta Kiritsu ylsi niiden tasolle omalla reagointikyvyllään. Seuraavan iskun oppipoika alkuperäisen suunnitelman vastaisesti väisti, minkä vuoksi Kiritsu onnistui hämäämään Kurokagea, ja sekoittamaan tämän omaa arviointiaan ja iskujen kohdistamista. Tämän seurauksena kolmas isku suuntautui hiukan sivuun nuoremman uroksen kyljestä, eikä Kurokage sen lisäksi arvannut yhtään, että Kiritsu aikoi turvautua potkuun. Kurokage tunsikin pian napakan iskun leuassaan, ja niin hänen Final Thunderinsa kolmas osiokin oli täydellisesti torjuttu.

Potkun voimasta Kurokagen pää käännähti sivuun, ja uros laskeutui maahan hiukan horjahtaen. Takajalat tapasivat maan ensimmäiseksi, jonka jälkeen Kurokage otti pienen sivuaskeleen, asettaen sitten etujalkansakin tukevasti maan kamaralle. Vahvojen raajojen ansiosta tasapaino pysyi, ja Kurokage jäi paikalleen seisomaan. Tuulenpuuska lennätti oksistosta aukion ympäriltä keskemmälle pienen lumipilven, ja hitaasti hiutaleet laskeutuivat heidän ylleen, ikään kuin ilmoittaakseen taistelun päättyneen. Kurokage pysytteli vielä muutaman sekunnin asennossa, johon oli laskeutunut, ennen kuin käänsi hyvin hitaasti katseensa oppipoikaansa. Pieni verinoro valui koirasuden suupielestä alaleukaa pitkin, ja putosi pisarana puhtaanvalkealle lumelle.

Paholaisen silmät olivat nyt kaventuneet viiruiksi, mikä ei vaikuttanut lainkaan lupaavalta. Yleensä sellainen ilme uroksen kasvoille ilmestyi, ennen kuin tämä aikoi repiä uhrinsa kappaleiksi. Mielessään Kurokage kuitenkin arvioi jälleen Kiritsua, joka oli aikaisemmasta takaa-ajosta, kaksintaistelusta, ja fyysisistä rasitteista huolimatta edelleen siinä hänen edessään, valmiina kohtaamaan mestarinsa. Paholaisen ilme oli edelleen vakava ja kylmä. Yksi alaisista nielaisi kuuluvasti, mikä tuntui rikkovan jään heidän ympäriltään. Kurokagen suupielet nytkähtivät muutaman kerran, ja hetken päästä koirasusi päästi kurkustaan kolkon, hohottavan naurun. Se sai viulunkieliksi jännittyneet alaiset säpsähtämään, sillä he olivat odottaneet arvaamattomalta Kurokagelta täysin erilaista lopputulosta tälle kaksintaistelulle.

Kurokage nuolaisi huuliaan, maistaen kielellään oman verensä rautaisen maun. Sitten tummaturkkinen alkoi hitaasti lähestymään Kiritsua, ja pysähtyi sitten seisomaan muutamien askelien päähän tuosta. Kurokagen pää oli kohotettu korkealle, samoin dominoivaa asemaa osoittava häntä. Hetken aikaa koirasusi vain tuijotti Kiritsua kuin palkintoa, jonka oli vasta voittanut, ennen kuin päätti ratkaista toisen kohtalon.

"Kiritsu..." Kurokage aloitti. "Olet selviytynyt kokeestasi, ja katson, että olet valmis siirtymään tehtäviisi." Kurokage jatkoi loppuun, ja katsoi sitten oppipoikaansa tiiviisti silmiin (?). Tämän jälkeen koirasusi käänsi tuolle jälleen selkänsä, ja lähti kävelemään verkkaisin askelin kohti mäenrinnettä. "Takaisin Gajyolle." Kurokage sanoi alaisilleen, jotka olivat tuijottaneet Kiritsua hiukan pelonsekaisen kunnioituksen vallassa, mutta jotka nyt kompuroivat nopeasti johtajansa perään.


// Pitäisikö lopettaa tähän? (: //

_________________

My girls♡

Akame - Akira - Cheri - Diego - Electra - Ellie - Gabriel - Gaikotsu - Gale - Kurokage - Leona - Nori - Raika - Safire - Shadow - Shiro - Sirena - Yoel - Yoodai
Tulossa - Hunter, Tundra


Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
Lone Wolf

avatar

Viestien lukumäärä : 396
Join date : 12.04.2015
Ikä : 19

ViestiAihe: Vs: The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)   To Helmi 18, 2016 8:03 am

Kiritsu

Sekarotuisen onnistui potkaisemaan Kurokagea, torjuen tämän Final Thunderin viimeisen osion. Suunnitellusti, Kiritsu lennähti poispäin koirasudesta ja käänsi kehonsa taidokkaasti ilmassa niin, että laskeutui kohtaamaan Kurokagen joustavassa asennossa, valmiina pinkaisemaan uudestaan paikaltaan, jos tilanne sitä vaatisi. Välittömästi laskeuduttuaan, Kiritsu siirsi katseensa Kurokageen, nähdäkseen toisen tilan, sekä reaktion. Veren punainen väri valkoisessa lumessa pisti uroksen silmään välittömästi, eikä näky ollut tervetullut. Kiritsu oli potkullaan tähdännyt koirasuden iskun torjumiseen, mutta se oli selvästi aiheuttanut vahinkoakin. Kurokagen ilme oli vähintäänkin pahaenteinen ja Kiritsu tajusi heti, mitä siitä olisi voinut seurata. Nuorukaisen pupillit laajenivat realisaation iskiessä, mutta muuten Kiritsu piti tavanomaisen totisen ilmeensä.

Hetken oli hiljaista ja tilanne oli rauhoittunut hieman, mutta Kiritsu ei aikonut laskea valmiuttaan yhtään, ennen kuin se olisi täysin selvää ja piti joustavan asentonsa. Ellei tämän hengitys olisi näkynyt niin selvästi kylmässä ulkoilmassa, olisi nuorta urosta voinut luulla patsaaksi. Kurokagen nauru rikkoi hiljaisuuden ja Kiritsu tunsi miltei heti suuren helpotuksen aallon kulkevan lävitsensä, muttei yhtä raskaampaa, enemmänkin huokausta muistuttavaa hengähdystä lukuun ottamatta näyttänyt päältäpäin muuttuneelta. Hetken aikaa hän oli jo epäillyt Kurokagen menettäneen hallinnan itsestään, tai itse epäonnistuneensa pahasti testissä. Kurokagen alkaessa kävelemään lähemmäs oppipoikaansa, tämä alkoi hitaasti suoristamaan asentoaan, silti varautuneena pikaiseen lähtöön, jos tilanne tulisi vielä muuttumaan.

Kurokage pysähtyi vain muutaman askeleen päähän Kiritsusta ja jäi tarkkailemaan toista. Nuorempi uros katsoi yläviistoon korkeammalle kohoavaa Kurokagea odottavasti. Kiritsun vakava ilme oli keventynyt miltei hymyksi ja hän oli melko varma siitä, mitä olisi tulossa, mutta silti odotti innokkaasti kuulevansa mestarinsa sanat. Koirasuden julistettua testin onnistuneeksi, tummaturkki tunsi olonsa mahtavaksi. Hän oli valmistautunut pitkän aikaa ja viimeinkin pääsisi pistämään kykynsä täyteen hyötyyn todellisissa tehtävissään Kurokagen laumassa. Kiritsu halusi sanoa jotain vastaukseksi, mutta lopulta tyytyi pelkästään kunnioittavaan nyökkäykseen ja kohtasi Kurokagen katseen, kiitollisuuden ja kunnioituksen loiste silmissään.

Kurokagen kääntyessä ympäri ja aloittaessa alueelta poistumisen, Kiritsu näki pikaisesti taustalla olleiden laumalaisten ilmeet ja katseet. Tämä herätti uroksessa erikoisia tunteita. Niin juuri, totutelkaa tähän. Uros ajatteli jotenkin vaistomaisesti, ilkikurisen hymyn noustessa hetkellisesti hänen kasvoilleen. Sekarotuinen piti tästä kunnioutuksen kohteena olosta. Alaisten lähdettyä seuraamaan Kurokagea, Kiritsu ei aikonut jäädä jälkeen, vaan lähti ripeään hölkkään joukon perään. Vasen etujalka tuntui vieläkin aralta ja varmasti tuntuisikin vähän aikaa, mutta uros ei siitä välittänyt, sillä hänen ajatuksiaan dominoivat vain tulevat tapahtumat.

// Selvä, turha pitkittää ja saadaan vielä se pahispelikin nopeammin käyntiin tämän jälkeen. :) Kiitos, oli mukava peli! //

_________________


Hahmoni:

Volya - Kiritsu Shirogetsu - Sagasu - Laika - Kaiser

~ Sprites by Shiomi ~

Tekeillä:

Stuka - Sasha
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
The final test of a true soldier (Kaksinpeli, Lone Wolf)
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat :: Alue: Honshu :: Futago-Sola-
Siirry: