Uusi maailmanjärjestys (Kolminpeli with Shiomi ja Joonam)

Weed ja Lóng.

Weed oli edelleen hyvin huolissaan sakemannista mutta päätti antaa Chingin hoitaa tämän asian, olihan Lóng vanhemman sakemannin poika. Weedin silmät tuijottivat taivaalle, ''Isä... Yukimura...'', uros sulki hetkeksi silmänsä ja katsoi jälleen taivasta jossa näki valkoisen naaraan kuvajaisen, ''Äiti..'', sillä hetkellä ilma muuttui vain entistä kylmemmäksi, lumimyrsky vain pahentui vaikka hän oli olettanut sen jo laantuvan, ''Soturit, juoskaa luolastoon suojaan!''

Lóng katsoi isäänsä hieman vihaisena, ''Asiani eivät kuulu sinulle joten päästä minut menemään.'', uros tyrkkäsi isäänsä hieman joka katsoi vain poikansa perään tämän jälkeen, ''Tämä liittyy Zinaan vai mitä? Tiedät vallan hyvin että se mitä hänelle tapahtui ei ollut sinun syysi.''

Weed päätti lähteä etsimään itsekkin kadonneita sotilaita koska hän ei ollut vielä kuullut heistä mitään, hän käski mukaansa noin 12 sotilasta jotka voisivat auttaa etsimisessä, lumipyry oli kuitenkin liian sakea ja hänellä oli vaikeuksia nähdä eteensä.

Howaito ja Bernard

Howaito kuuli kysymyksen.
Howaito vastasi, ''Kyllä olen Howaito, keitä te olette?''.
Yksi nuorista sanoi, ''Olisivatko he etsintäpartio?''.

Bernard meni luolastoon ja etsi oman luolan itselleen.
Bernard käpertyi maahan makaamaan ja nukahti.

Levi, Kiseki & GB
Levi helpottui suunnattomasti kun kuuli vastauksen. Hän seurasi ääntä ja onnistui paikantamaan luolan missä Howaito ja kadonneet soturit pitivät suojaa tuulelta.
"Oletteko kaikki kunnossa?" Levi kysyi Bernardin kadonneilta sotureilta; nuoremmat koirat nyökkäsivät vapisten.
"M-meillä ei ollut tarkoitusta huolestuttaa teitä..." Nuori husky sanoi Leville, kuka ei juurikaan asiasta pahastunut.
"Ei se mitään. Tärkeintä on että olette turvassa." Levi hymyili rohkaisevasti ja kääntyi Howaiton puoleen. "Kiitän teitä, Alikenraali Howaito, että otit nämä soturit suojaasi." Sekarotuinen sanoi ja kumarsi päätään. "Ehdotan että odotetaan kaikki täällä että myrsky loppuu."

Kiseki ja Stern sulkivat silmänsä kun tuulenpuuska yllätti heidät. Stern vilkaisi Kisekiä ja huudahti tuulen ulvonnan yli:
"Rajavartijoiden pitäisi olla lähellä! Käyn hakemassa heidät auttamaan tuon raadon kantamisessa!" Stern ilmoitti, mutta Kiseki pudisti päätään.
"Kyllä me pärjätään kahdestaan! Et jätä minua yksin tänne myräkkään!" Tuo aneli, mutta tuloksetta. Stern iski tovereilleen silmää ja virnisti.
"Kaksi minuuttia ei tapa sinua. Lupaan palata ihan heti!" Ja niin, Stern katosi myrskyyn ja Kiseki jäi yksin kahden saaliin kanssa. Tuo tunsi itsevarmuutensa katoavan kun tuhka tuuleen, ja jäi pelokkaana odottamaan Sternin paluuta.

Samaan aikaan GB oli saapunut Kyushulle. Hän oli etsimässä uusia sotureita Ohun riveihin, mutta matka oli näköjään ollut turha. Useimmat Kyushulaiset olivat niin kaukana Ohun ja Kurokagen sodista etteivät halunneet sotkea itseään heidän erimielisyyksiin. Hemmetti! Auttaisivat edes vähän! GB tuhahti ja kuuli kuinka hänen maha murisi voimakkaasti. Hänellä oli hirveä nälkä eikä tässä myrskyssä ollut toivoakaan ruoan löytämisessä. Tai niin GB ainakin luuli - tuon kuonoon osui yhtäkkiä peuran tuoksu. GB siristi silmiään ja näki hämärän hahmon hajun suunnalla. Aika pieni peuraksi... ehkä se on vasa. Setteri mietti. Tosin sillä ei ollut väliä. Hän oli niin nälkäinen että pystyi keskittymään vain peuran tuoksuun ja hahmoon joka näkyi juuri ja juuri lumimyrskyn läpi. Tuo jännitti lihaksensa ja hyppäsi ilman halki, iskien hampaansa hahmon niskaan. GB yllätti suunnattomasti kun hänen saaliinsa alkoi paniikissa huutaa:
"Aaagh! Apua!!! Kapteeni Levi auta!!!"

Levin ei tarvinnut kuulla avunhuutoja toiste, koska tunnisti Kisekin äänen hei. Tuo ponnahti jaloilleen ja ryntäsi ulos luolasta lumiseen metsään.
"Anteeksi! Kiseki on vaarassa!" Levi huudahti Howaitolle ja muille, ennen kun hän oli jo liian kaukana luolasta.

Weed ja Lóng.

Yhtäkkiä Weed kuuli hätähuutoja jonkin matkan päästä ja ulvoi varmuuden vuoksi paikalle lisää sotilaita, akita lähti juoksemaan heti kun huomasi noin 50 soturin seuraavan häntä, ''Seuratkaa vain minua.'', hetken päästä Weed huomasi tumman hahmon toisen koiran kimpussa ja käski sotureiden menemään matalaksi ja piiloutumaan, Weed itse piiloutui puuhun johon hän hyppäsi,

Lóng ja Ching olivat myös kuulleet Weedin ulvonnan ja olivat nyt 50 soturin joukossa matkalla kohti oletettua uhkaa, kun he saapuivat paikalle, he huomasivat että vihollisia näytti olevan vain yksi, ''Me jatkamme keskusteluamme myöhemmin.'', Ching sanoi pojalleen ja jatkoi tilanteen tarkkailua.

Weed pudottautui puusta lähemmäksi Gb:tä ja Kisekiä, ''Kaikki ylös!'', akita huusi ja 50 soturia nousi pystyyn, lumen ja tuulen takia Weed ei erottanut Gb:tä, ''Kuka olet ja mitä teet reviirillämme?'', nuorukainen kysyi.

Howaito ja Bernard

Howaito nyökkäsi Leville ja meni takaisin luolaan ja kävi makaamaan.
Koira mietti että millon he pääsisivät lähtemään pois luolasta.

Bernard kuuli ääniä ulkoa.
Hän mietti, ''Mitähän tuolla tapahtuu?''.
Hän ei välittänyt vaan kävi nukkumaan.

//Bernard poistuu..

Kiseki, GB ja Levi

Kiseki meni paniikkiin kun tunsi hampaat niskassaan. Missä Stern on? Se typerys! En pysty tähän! Kuolen! Kapteeni Levi, auta ennen kun kuolen! Punaturkin ajatukset olivat hyvin sekavia, eikä tämä pystynyt keskittymään mihinkään. GB sen sijaan oli saanut sydänkohtauksen Kisekin huudosta, ja päästänyt toisesta irti oitis ennen kun ehti aiheuttaa isompaa vahinkoa. Kiseki oli kaatunut hankeen ja vapisi pelosta, tuijottaen GB:tä peloissaan. Harjapää oli niin pahassa shokissa ettei saanut sanaakaan ulos suustaan. GB huomasi peuranraadot Kisekin vierellä ja katsoi sitten Kisekiä.

"Mitä siellä tapahtuu?"
"Kiseki! Oletko kunnossa?!"

Kauempaa kuului huutoja, kun Levi ja Stern ryntäsivät punaturkin apuun. Molemmat koirat tulivat toisesta suunnasta eivätkä huomanneet Weediä puussa tai piileskeleviä sotureita. Kuullessaan Kapteeninsa rohkaisevan äänen, Kiseki uskaltautui seisomaan tutisten.
"K-Kapteeni Levi!" Tuo huudahti iloisena kun sekarotuinen saapui paikalle Sternin kanssa. Levi huomasi GB:n heti ja katsoi tuota tuimasti.
"Sinä! Senkin saasta! Miksi kävit tuntemattoman kulkijan kimppuun syyttä?!" Levi vaati saada tietää. Kiseki alkoi saada itsevarmuuttansa takaisin, ja hitaasti tuo liittyi setterin moittimiseen.
"N-niin juuri! Älä hypi päälle noin yllättäen!" Kiseki tiuskaisi, vieläkin vapisten hieman. GB tuhahti.
"Älä minua syytä! Itse hiippailit peuranraatojen lähellä! Luulin sinua saaliiksi!" Setteri väitti vastaan.
"Olisit käyttänyt hajuaistiasi etkä sokeasti hyökännyt! Typerys!" Kiseki huudahti.
"Hääh?! Ketä sinä kutsut typerykseksi?! Itse olet, tohelo! Et edes osannut puolustautua!"
"Et hauku alaisiani! Muuten vien sinut Päällikköni puheille ja hän saa piestä sinut!" Yleensä niin rauhallinen Levi ärähti; hän oli vihainen siitä että GB oli hyökännyt hänen alaisensa kimppuun. GB kiristi hampaitaan.
"Kenelle sinä luulet puhuvasi? Tiedätkö edes kuka minä olen?!"

Weed ja Lóng.

Weed järkyttyi tunnistaessaan tunkeilijan äänen, ''Rauhoittukaa kaikki!'', akita huusi ja hieman ärsyyntyneenä tutkaili tilannetta, ''Minä tiedän kuka sinä olet, olet Ohun Gb, etkö olekkin? Tervetuloa Uuteen maailmaan, meidän armeijamme on Japanin suurimpia joten vaikka en aiheuta harmia sinulle, älä kiukuttele sotureilleni.'', muutama Weedin tuomassa joukossa oleva yllättyi hieman vaikka tiesikin johtajansa taustoista.

''Ohun laumalainen? Tämä saattaa mennä jännittäväksi.'', Lóng ajatteli ja tutkaili edelleen tilannetta isänsä kanssa, ''Ja ainiin, meillä ei ole enään mitään puhuttavaa, hoidan itse omat asiani, onko selvä isukki?'', sakemanni sanoi isälleen, Ching vain tuhahti ja pyöräytti silmiään.

''Kiseki, Levi ja Stern, menkää muun joukon jatkoksi.'', Weed käskytti ja katsoi Gb:n suuntaan, ''Nykyään minut tunnetaan Japanissa nimellä päälikkö mutta saatoit jo tunnistaa minut, hei kummisetä.'', Weed sanoi virnistäen.

Howaito

Howaito oli kuullut huutoja ja nousi.
Koira päätti seurata ääntä ja saapui pian paikalle jossa oli tapeltu hetkeä aiemmin.
Howaito huusi, ''Mitä täällä tapahtuu?''.
Koira katsoi paikalla olijoita.

GB, Kiseki & Levi

Kaikki kolme kohottivat katseensa oksistoon kun Weedin ääni kaikui heidän yläpuolellaan. GB ei nähnyt Weediä, mutta alitajunnassaan tunnisti tuon äänen - setteri oli kuitenkin kiinni hetkessä ja tuhahti Kisekille ja Leville.
"Siinnäs kuulitte! Olen Ohun alikenraali, setteri GB!" GB sanoi, hymyillen ylimielisesti. "Eli älkää ruvetko haastamaan riitaa! Voin ihan helposti kutsua alaisiani tänne ja hakata teidät molemmat kunnes teistä ei ole mitään jäljellä, paits-" Setterin aivot viimein naksahtivat päälle, ja uros katsoi nopeasti takaisin oksistoon, epäuskon ilme kasvoillaan. Tuon silmät olivat ammollaan, ja tämän lause jäi lyhyeksi kun hän viimein tunnisti äänen. "Hetkinen... P-päällikkönne? Ei kai-" Lumimyrsky laimeni hetkeksi, ja GB pystyi hetken ajan erottamaan puussa olevan koiran täysin. "W-Weed?! Weed! Olet palannut!" GB hihkaisi, ensin epäuskoisena, mutta sitten iloisena. Tuo juoksi Levin, Kisekin ja Sternin ohi, katsoen kummipoikaansa. "Milloin tulit takaisin? Täälläkö olet ollut koko tämän ajan? Hemmetti soikoon Weed! Olisit voinut kertoa minulle että olit palannut, lähettää viestinviejää tai jotain!" GB:llä oli hirveästi kysymyksiä, mutta tämä oli niin iloinen että Weed oli palannut turvallisesti Japaniin ettei osannut erotella sanojaan. "Tämäkö on siis armeijasi? Onko heitä lisää jossain? Missä kaikkialla kävit?"

"Kummisetä?" Kiseki kysyi, katsoen GB:tä. "Hän? En kyllä uskoisi-" Levi töytäisi Kisekin ja Sternin liikkeelle, paimentaen heidät muun joukon luokse. Hätiköimme. Meidän olisi pitänyt ottaa rauhallisesti eikä haastaa riitaa. En ymmärtänyt että hän oli niin tärkeä... Levi mietti, syyllisyys vallaten hänen sielunsa. En voinut muuta kun kyseessä oli minun alainen... Mutta silti. Miksi et estänyt Kisekiä? Miksi et itse ollut rauhallinen? Olet idiootti, Levi! Sekarotuinen kohotti katseensa kun Howaito tuli paikalle, ja tuo katsoi valkoista akitaa.
"Alikenraali Howaito... Tuota... Ylipäällikkö Weedin kummisetä on saapunut, mutta..." Levi katsoi lumista maata. "Meillä oli erimiellisyyksiä." Kiseki töytäisi pomoaan.
"Älä syytä itseäsi. Minähän se rupesin reuhaamaan..." Punaturkki yritti lohduttaa kapteeniaan. "Sitä paitsi, emme tienneet kuka hän oli. Hän hyökkäsi kimppuun vahingossa, mutta hän olisi yhtä hyvin voinut olla vihollisen puolelta."

Weed ja Lóng.

Weed vain virnisti, ''Eeei, tässä ei ole läheskään kaikki, tukikohdassa on paaaaaaaaaaaaaaaaljon sotureita vielä, riittääkö nooin puolitoistatuhatta Kurokagen kukistamiseen? Niin ja hain heitä melkein kaikkialta maailmasta, Levi oli venäläisten kapteeni ja nyt yksi parhaista sotureistani, takanani on Ching jonka tapasitkin jo silloin kun näimme viimeeksi ja muutama muu soturini, seuraa minua niin saat nähdä tukikohtamme, muut seuratkaa myös!''

Kiinalaiskaksikko seurasi johtajaansa myös, ''Ymmärrän kyllä että olet edelleen surullinen siitä että mitä Zinalle tapahtui mutta siitä on silti jo neljä vuotta, voisit yrittää päästä siitä yli jo, elämä jatkuu.'', Ching sanoi pojalleen joka ei halunnut kuunnella vaan kiihdytti vauhtiaan.

Weed saapui viimeinkin takaisin temppelialueelle ja käveli kohti päälliköntemppeliä jonka katolle hän hyppäsi ja jäi makaamaan siihen, osa mukana olleista sotureista laskeutui välittömästi soramonttuun. ''Levätkää, jos sää selkenee pian, voin lähettää jonkun tarkistuskäynnille Futago solaan, en pakota ketään mutta jos joku on halukas.''

Howaito

Howaito mietti, ''Weedin kummisetä, mielenkiintoista.''.
Howaito esitteli itsensä tulokkaalle, ''Olen armeijan alikenraali ja päälikön neuvonantaja Howaito, olen myös päälikön setä.''.
Howaito katsoi tulokasta

// Iek, sori taas että olen ollut poissa T^T //

GB, Levi & Kiseki

Setterin kasvoilla välähti epäuskoinen hymy.
"Puolitoista tuhatta? Et voi olla tosissasi... Älä kehtaa vitsailla tuollaisista Weed..." GB tuhahti ja nauroikin hiukan, mutta tuon hymy hyytyi kun katsoi muiden sotureiden ilmeitä. Hän näki muutaman tekevän laskelmia päässään ja sitten nyökkäilevän toisilleen.
"Nyt kun sen sanot... Joo, kyllä se on oikein." Yksi rivisotilaista sanoi toverilleen. GB kääntyi äkisti Weedin puoleen, silmät ammollaan ja alaleuka nilkoissa.
"Häääh?! Puolitoista tuhatta?!" GB älähti. Tuo ei voinut uskoa korviaan; sehän oli vain 500 vähemmän kun mitä Kurokagella oli! Jos Weed oli todellakin kerännyt noin monta soturia, niin heidän voittonsa ei olisi niin epäuskottavaa. GB hymähti kun Weed kutsui hänet mukaan tukikohtaan. "No pakkohan minun on tulla, en muuten usko sinun hölinöitäsi! Puolitoista tuhatta... Pyh! En usko ennen kun näen omin silmin!" GB naurahti itselleen, vaikka tiesi vallan hyvin että jos joku pystyisi keräämään puolitoista tuhatta soturia koko maapallolta parin kuukauden sisällä, se olisi varmasti Weed. Setteri lähti seuraamaan Weediä, kävellen tuon rinnalla (?) ja muu joukko seurasi heitä. Matkalla hän nyökkäsi Chingille, kenet tunnisti, ja huomasi myös valkoisen akitan, kuka esittäytyi Howaitoksi, armeijan alikenraaliksi ja Weedin sedäksi. GB kallisti päätään. "Weedin setä? Olet siis Ylipäällikkö Ginin..." GB hymyili ja kumarsi päätään vanhemmalle akitalle. "En tiennyt että Ylipäälliköllä oli muutakin sukua. On kunnia tavata teidät, Howaito-sama."

Levi ja Kiseki seurasivat muita koiria, kävellen vain hieman Weedin ja GB:n jäljessä. Molemmilla oli paha mieli siitä että olivat aloittaneet kinastelun noin tärkeän koiran kanssa, vaikka kuinka perässä tuleva Stern yritti piristää heitä.
"Hei, ainakin ketään ei kuollut, ja saimme pitää saaliimme!" Ruskeaturkki naurahti, katsoen kun pari muuta rivisoturia jatkoi peurojen raahaamista joukon perällä. Levi puri hammasta ja sitten rykäisi että saisi Weedin ja GB:n huomion.
"Gospodin GB ser!" Kenraali sanoi jämäkästi ja sai setterin pään kääntymään. "Olen hyvin pahoillani että minä ja alaiseni yritimme haastaa riitaa! Emme tienneet että olit Ylipäällikölle tärkeä ystävä!" Kiseki katsoi häkeltyneenä kapteeniaan, ennen kun itsekkin kumarsi päänsä, blondi otsatukka pudoten hänen silmiensä yli.
"Annathan minullekkin anteeksi, ser! En tarkoittanut loukata sinua tai olla epäkohtelias." Punaturkki sanoi myös; hän oli Levin alaisena oppinut että piti kantaa vastuuta omista virheistään, eikä antaa muiden pyydellä anteeksi puolestasi. Onneksi GB oli leppynyt kun tajusi että kyseessä oli ollut vain väärinkäsitys.
"Ei se mitään, hei. Weedin kaverit ovat myös minun kavereitani!" Setteri sanoi ja iski silmää. "Hienot saaliit olitte muuten saaneet kiinni!" Kiseki hymyili kiitollisena.
"Kiitos... Saanen tarjota siitä sinullekkin, olet varmaan pitkän taivaleen jälkeen väsynyt."

Weed ja Lóng.

Weed venytteli hieman katolla ja katsahti sitten paikalle saapuneeseen hätääntyneeseen Pohjantuuleen, ''Ylipäällikkö, rajalla on tunkeilija, isokokoinen karhu ja se tappoi kaksi vartijaa, Samun minun ryhmästäni ja Dalton Colen ryhmästä!'', naaraskenraali oli järkyttynyt, Samu oli hänen ystävänsä ja Pohjantuuli oli juuri ollut keskustelemassa hänen kanssaan kun karhu hyökkäsi, Samu oli pelastanut naaraan hengen.

''Karhu? Ne ovat aiheuttaneet meille aiemminkin ongelmia, mikä niitä vaivaa, eikö niiden pitäisi olla talviunilla vielä?'', Weed sanoi kovaan ääneen, ''Halukkaat, tulkaa mukaan, mennään.'', Weed hyppäsi pois katolta ja ryntäsi takaisin metsään juosten kohti rajaa, perässään hänellä oli jonkin verran rivisotilaita ainakin sekä Ching ja Lóng ja joitain muita ylempiä sotureita.

Akita saapui viimein rajalle jossa loput rajavartijat yrittivät tappaa kolmimetristä petoa, Samu makasi lumessa veren ympäröimänä vatsa auki repeytyneenä ja Dalton toisessa suunnassa päähaavaan kuolleena, ''Hypätkää pois edestä!'', Weed huusi ja vartijat irrottautuivat nähdessään että Weed alkoi tekemään battogaa, battoga katkaisi nopeasti hirviön kaulan.

Howaito

Howaito kuuli mitä Pohjantuuli oli sanonut ja päätti lähteä porukan mukaan tappamaan karhua.
Kun karhu oli kaadettu Howaito etsi loput sotilaansa.
Howaito sanoi, ''Taisitte ihmetellä missä olimme, mutta pääsimme ainakin takaisin.''.
Howaito käveli omaan luolaansa ja kävi makaamaan.

GB, Levi & Kiseki

Setteri seurasi kummipoikaansa tukikohtaan ja ällistyi nähdessään jättikokoisen lauman temppelin ympärillä. GB huokaisi ja oli jo asettumassa lepäämään, kun Weed yhtäkkiä sai tiedon karhusta. GB itse ei lähtenyt kaatamaan karhua, koska oli väsynyt ja nälkäinen. Olisin vaan Weedin tiellä... Setteri mietti ja käpertyi temppelin rappusten eteen odottamaan Weediä karhunkaato matkaltaan.

Levi ja Kiseki molemmat lähtivät Weedin perään kaatamaan karhua - he olivat taitavia karhujen kanssa kun joutuivat Venäjällä asuessaan häätämään useita pois reviiriltään. Levi ja Kiseki tarttuivat jätin jalkoihin ja monen muun rivisotilaan kanssa varmistivat ettei karhu pääsisi liikkumaan kun Weed katkaisi sen kaulan Battougalla. Ylipäällikön Battouga on uskomaton liike... Miten hän saakin liikkeestä noin voimakkaan... Levi ihaili Weedin liikettä, irrottaen otteensa karhusta kun sen raato kaatui lumeen. Levi alkoi johdattaa rivisotureita takaisin, järjestäen heidät osastoihinsa. Kiseki sen sijaan auttoi toista rivisoturia kantamaan menehtynyneen Samun takaisin tukikohtaan.

Weed ja Lóng.

Weed katsoi hengästyneenä elotonta karhua mutta päätti sitten palata temppelille, päästyään temppelin luokse, Weedin katse käväisi Gb:ssä joka edelleen rappusten edessä(?) ja hyppäsi katolle, monet rivisotilaat kääntivät päänsä ylipäällikkönsä suuntaan, ''Krhm, voisiko kaikki kuunnella hetken, vuosia sitten, jopa vuosia ennen kuin minä synnyin, Japania uhkasi jättiläiskarhu nimeltä Akakabuto, eräs villikoira kokosi itselleen lauman kukistaakseen paholaisen ja lähetti tämän joukon Japanin joka kolkkaan etsimään lisää sotureita, he onnistuivat kokoamaan valtavan lauman ja alkoivat valmistautumaan suureen taisteluun palattuaan kotiseudulle, ensin he kukistivat karhujen muut tukikohdat kunnes he lopulta saapuivat Akakabuton vuorilinnalle jossa lopputaistelu alkoi, pitkän verisen ja rasittavan taistelun jälkeen, ihminen saapui paikalle ja ampui paholaiskarhun, karhua luultiin kuolleeksi kun yhtäkkiä se nousi jälleen pystyyn ja haavoitti ihmistä sekä suurta johtajaa, johtajan tila oli vakava mutta hänen poikansa surmasi jättiläiskarhun, jos he onnistuivat kukistamaan Akakabuton, me onnistumme kyllä kukistamaan yhden Kurokagen.''

Yksi rivisotilas näytti epäröivältä, ''Mistä tiedät että tämä tarina on edes totta jos et ollut edes syntynyt vielä herra?'', Weed arvelikin että joku ei uskoisi heti, ''Siksi koska suuri johtaja oli isoisäni ja Akakabuton tappaja isäni, olen kuullut monesti tämän tarinan päälauman veteraaneilta ja vuorilinna on edelleen olemassa.''

Lóng kuunteli tarinaa yllättyneenä ja kun joku alkoi epäröimään, hän järkyttyi vähän, ''Jos he onnistuivat niin varmasti mekin jos kaikki toimivat yhdessä.'', sakemanni ajatteli ja haukotteli vähän,Umh, en saanut nukuttua aiemmin kunnolla, voisin mennä lepäämään.''

//Sori kun kesti.

Howaito

Howaito päätti käydä nukkumaan.
Hän sanoi yhdelle alamaisistaan, ''Bruce, vahdi sinä ja ilmoita jos joku tulee.''.
Howaito nukahti pian.

//Howaito poistuu, kiitos pelistä

// Eipä mitään xD //

GB, Levi & Kiseki

Setteri nosti päänsä nähdessään Weedin palaavan. Tuo heilautti häntäänsä ja katsoi kun hänen kummipoikansa loikkasi temppelin katolle, puhutellen sotureitaan. Weedin karisma on uskomaton... Hän oli jo ihan pentuna ällistyttävän oikeudenmukainen, mutta hän on kehittynyt vieläkin enemmän nyt kun on kasvanut aikuiseksi. GB mietti ja jäi portaille kuuntelemaan, odottaen kunnes Weed saisi puheensa valmiiksi. Tarina Akakabutosta hämmästytti GB:tä vieläkin, vaikka oli kuullut tarinan jo monta kertaa Smithiltä ja jopa itse Giniltä. Hän ei ollut varma että olisiko itse uskaltanut käydä jättiläiskarhun kimppuun ihan noin vaan, ja ihaili Ohun sotureita siitä syystä.

Levi ja Kiseki palasivat oman osastonsa luokse, ja kuuntelivat Weedin tarinaa Akakabutosta. Kumpikaan heistä ei ollut kuullut tarinaa aiemin, joten he olivat aivan tarinan lumoissa.
"Uskomaton tarina... Ja kuvitella että Ylipäällikkö Weedin isä ja isoisä taistelivat siinnä sodassa." Kiseki kuiskasi Sternille, kuka seisoi Kisekin rinnalla. Levikin oli hyvin yllättynyt: hän oli luullut Weediä vain rääpäleeksi kun oli ensin hänet kohdannut, mutta ajatella että tuolla oli ihan legendaarinen suku... En voi olla ihailematta häntä, ja muita Ohun koiria. He ovat paljon rohkeampia ja jalompia kun Armeijan sotakoirat. Levi mietti kun kuunteli Weediä.

Weed ja Lóng.

''Emme saa kuitenkaan aliarvioida Kurokagea, hänelläkin on armeija, valtava sellainen, meidän täytyy jatkaa harjoittelua ja valmistautua ratkaisevaan taisteluun, mutta kun aika koittaa, me päätämme tämän sodan, kaikki eivät selviä mutta he jotka menettävät henkensä eivät kuole turhaan, sodan jälkeen, voitte joko jäädä asumaan paratiisiin tai palata kotimaahanne, tehkää mitä haluatte, en estä teitä.'', Weed sanoi vielä ja hiljeni sitten, ''Menen lepäämään nyt, jos olette väsyneitä, menkää tekin vain, kunhan vaan joku jää rajalle vartioon.''Lóng, käveli luolastoon ja palasi luolaansa, hän jätti taas miekkansa luolan eteen ja meni makaamaan luolan perälle, sakemanni sulki silmänsä ja nukahti viimein.

//Sori, lyhyt.

GB, Levi & Kiseki

Setteri mietti surullisena tulevaa sotaa. Se oli totta... Jälleen kerran moni reilu soturi saisi surmansa, ja heidän perheensä ja toverinsa joutuisivat suremaan. GB nielaisi kun mietti Sadieta ja pentuaan, ketkä olivat todennäköisesti jääneet Kurokagen armeijan kynsiin. Olisimpa saanut edes tavata pentuni... GB mietti epätoivoisena, mutta hätkähti kun Weed lopetti puhumisen. Setteri nousi seisomaan ja katsoi ylös Weediä kohti, joka ilmoitti menevänsä lepäämään.
"Hei, Weed?" GB huikkasi toiselle. "Ymmärrän että olet varmasti väsynyt... Mutta haluaisin jutella. En ole nähnyt sinua niin pitkään aikaan, ja haluaisin kuulla kaikesta siitä mitä näit ja koit maailmalla."

Levi huokaisi ja katsoi omaa joukkoaan.
"Minä olen tänään yövuorossa, tuleeko joku kanssani rajavartioon?" Kenraali kysyi muilta, ja sai kaksi alaistaan mukaansa. Kiseki olisi myös halunnut lähteä, mutta Levi kehotti tuota lepäämään. Olihan punaturkki ollut jo suhteellisen vaativalla ja vaarallisella metsästysreissulla. Levi lähti sitten kävelemään lumihangessa kohti reviirin rajaa. Kiseki sen sijaan meni muiden kanssa syömään suurta peuraa jonka oli saanut kiinni.
"Tässä. Vie tämä Ylipäällikölle." Stern sanoi ja tarjosi peuranvasaa Kisekille. Harjapää nyökkäsi ja raahasi vasan temppelille, odottaen että Weedillä olisi hetki aikaa.

Weed.

Weed huokaisi ja venytteli hieman, ''Jätä se vasa vaan siihen Kiseki, minun täytyy hoitaa ensin yksi asia ennenkuin voin syödä.'', Weed hyppäsi alas katolta ja laskeutui pehmeään lumeen, Ching tuli häntä vastaan ja Weed nyökkäsi merkiksi siitä että on aika keskustella, Weed aikoi kuitenkin tällä kertaa kutsua vain neljä ensimmäistä kenraaliaan jotka hän matkalla sai mukaan, ''Rasmus, Cole ja Pohjantuuli, tulkaa tänne, muut kenraalit, te olette vastuussa muista.'' Akita sanoi kovaäänisesti, kolmikko lähti seuraamaan ja he siirtyivät syrjäiseen paikkaan.

''Jos minulle tapahtuu jotain, joku teistä ottaa armeijan vastuulleen, sodan päätyttyä yhdistymme Ohun armeijan kanssa, kaikkien ei ole pakko, halukkaat saavat palata kotimaahansa, Rasmus, olet luotettavin sotilaani joten olet ykkösvaihtoehto seuraavaksi johtajaksi tällä hetkellä mutta jos joku muu osoittaa osaavaisuutensa, hän voi saada mahdollisuuden, okei, aika palata.''

Heidän palattuaan, temppelillä tapahtui jotain, aiemmin epäillyt rivisotilas, Jose oli päättänyt yrittää haastaa Weedin johtajanpaikan, ''En olisi uskonut sinusta Jose, olet Sergion ryhmän parhaita sotilaita, oletko varma että haluat haastaa riitaa? Noh päästäkää hänet.'', Josea oli ympäröinyt pieni määrä sotilaita jotka siirtyivät sivuun ja Jose hyökkäsi heti mutta akita alkoi väistelemään toisen uroksen hyökkäyksiä ja iski lopulta Josen yhdellä iskulla sivuun haavoittaen tätä lievästi tarkoituksella, ''Saitko tarpeeksesi?''

Kiseki & GB

Kiseki nyökkäsi Weedille, jättäen peuranvasan temppelin edustalle. Sitten punaturkki palasi Sternin luo ja alkoi jutella toisen kanssa. Kaksikon huomio kuitenkin kiinnittyi pian taas Weediin kun joku rivisotilas alkoi haastaa riitaa. Toverit olivat yllättyneitä siitä että jollakin oli sisua haastaa Weed.
"Kuka se on?" Kiseki kysyi.
"Joku... En tiedä, mutta näyttää Joselta." Stern vastasi. "Pyh. Kiittämätön idiootti. Kaiken sen jälkeen mitä Päällikkö on tehnyt vuoksemme... Toivottavasti se lurjus saa kunnolla selkäänsä." Kiseki oli kaverinsa kanssa samaa mieltä - hän ei pitänyt ollenkaan siitä että joku rivisotilas luuli voivansa haastaa ylipäällikön.

GB seurasi hiljaa kun hänen kummipoikansa jutteli alaisilleen. Setteri oli kovin ylpeä että Weedistä oli kasvanut niin karismaattinen johtaja. Yhtäkkiä eräs rivisotilas haastoi Weedin taisteluun ja ilmoitti ottavansa johtajan paikan. GB kiristi hampaitaan.
"Kuulehan-!" Setteri aloitti, valmiina antamaan kunnon puheen kapinoitsijalle, mutta Weed ehti hoidella tilanteen ennen kun GB sai sanottua mitään. Setteri hymähti ylpeänä ja käveli Weedin rinnalle, katsoen vihaisena Jose-nimistä rivisoturia. "Toivottavasti otit opiksesi!" GB tuhahti ja hymyili Weedille. "Hoitelit asian hyvin, Weed! Olet mahtava päällikkö!" Setteri kehui kummipoikaansa.

// En pelaa Levillä tätä vuoroa kun herra ei ole paikalla //

Weed ja Lóng.

''Mene takaisin oman ryhmäsi luokse Jose.'', Weed sanoi nuorelle dobermannille joka näytti edelleen todella vihaiselta, Josen päästä vuoti hieman verta hänen saatuaan iskun akitan hampaista, ''Mrrh.'', dobermmani murisi hieman mutta perääntyi silti takaisin, mentyään takaisin ryhmänsä luokse, alikenraali ja ryhmän johtaja Sergio oli hyvin vihainen ja rankaisi urosta, ''Jäät tänään ilman ruokaa, mene omaan luolaasi, nyt.''

Tilanne normalisoitui ja ilta saapui lopulta, monet soturit haukottelivat ja alkoivat siirtymään omiin luoliinsa suureen luolastoon, tänä yönä Weed päätti myös siirtyä luolastoon nukkumaan kylmyyden takia, hänelle oli varattu luolaston suurin luola ja kun hän lopulta astui luolaan, hän näki vain silmäparin ja lensi yhtäkkiä lievästi haavoittuneena ulos luolasti, hän sai kirvelevät hampaanviillot poskeensa ja veri alkoi valumaan vähitellen, ''Mitä?''

Jose tuli ulos akitan luolasta virnistäen, ''Minä sanoin jo että otan johtajan paikan itselleni ja sen tulen tekemään vaikka väkisin, Weed oli edelleen nuori ja huomattavasti suuremmasta voimastaan huolimatta Weed hävisi hampaiden terävyydessä dobermannille ja ei ehtinyt väistää Josen hampaita ennenkuin ne tarttuivat hänen kurkkuunsa, Weed kuitenkin irtautui nopeasti ja palasi jaloilleen, Jose oli kuitenkin tehnyt pienen oman versionsa battogasta jota hän yritti käyttää nyt Weediin mutta ennenkuin Jose ehti tehdä mitään, jokin läpäisi hänen päänsä, miekka jota Lóng piteli suussaan vetäytyi ulos dobermannin päästä verisenä.

//Tän pelin ns pahiksen loppu tuli nopeesti.

GB & Kiseki

GB katsoi tyytyväisenä kun Jose hätisteltiin pois.
"Hyvä niin. Weedin käskyjä ei kyseenalaisteta." GB tuhahti ja vetäytyi myös lepäämään luolaan minkä Levin alaiset olivat hänelle tarjonneet, anteeksipyyntönä siitä että heille oli tullut riitaa aikaisemmin. GB vietti illan tutustuen Kisekiin, Sterniin ja heidän tovereihinsa, ja sai kuulla tarinoita Weedin seikkailuista ulkomailla. Setteri kävi pian nukkumaan muiden kanssa. Juttelen Weedille sitten aamulla. Tuo mietti ennen kun nukahti. Setteri oli hyvin väsynyt pitkän matkan jäljiltä.

Kaikki heräsivät keskellä yötä kun Weedin ja Josen välille sattui jälleen kerran tappelua. GB heräsi mekkalaan ja säntäsi ulos.
"Weed!" Tuo huusi nähdessään haavoittuneen kummipoikansa, ja huomasi Josen. "Saasta! Jätä Weed rauhaan!" Setteri ei kuitenkaan ehtinyt tehdä paljon mitään, kun paikalle saapui Seefferi kuka lävisti Josen pään katanallaan. GB, Kiseki ja useat muut toljottivat tilannetta silmät ammollaan; GB oli kiitollinen Seefferille kuka oli puolustanut Weediä.

Weed ja Lóng.

Sakemanni pudotti miekan maahan, ''Vihaan dobermanneja.'', uros sanoi,jotkut paikalle saapuneet soturit tuijottivat Lóngia silmät pyöreinä, ''Ettekö ole ennen nähneet miekan tehoa, ylipäällikkö, sanoin jo aikoja sitten että meidän kannattaisi etsiä teräaseita lähi maatiloita,ne ovat oivia aseita Kurokagea vastaan ja etkös sanonut että heillä on älyttömän iso armeija, esimerkiksi sirpeillä saa hyvin tuhoa aikaan.''

Weed tuijotti hetken saksanpaimenkoiraa ja nousi sitten maasta, muutama soturi riensi apuun, ''Ei tarvitse auttaa, olen kunnossa, pintanaarmuja vain.'', ''Mutta tosiaan, saatat olla oikeassa Lóng, meillä on myös paljon kotikoiria jotka saattavat tarvita pientä lisäapua, hmm, mutta ihmiset eivät ehkä tykkää, se saattaa olla vaarallista joten emme ainakaan vielä toteuta ideaasi.'', akita sanoi ja alkoi haukotella hieman, ''Voiko joku siirtää Josen ruumiin pois, voin kyllä tehdä sen itsekkin.'', nuori soturi, samojedi nimeltä Bruce lupautui viemään sen ja Weed siirtyi sitten luolaansa nukkumaan mutta sanoi ennen sitä että kaikki voi mennä nyt nukkumaan.