This night is so beautiful (avoin)

Diego

Diego katsoi hiukan huolissaan naarasta, joka oli väsyneen oloinen, muttei sanonut mitään. Ei väsymykseen kuitenkaan kuollut, ainakaan kovin helposti, joten Diego ei päättänyt murehtia enempää. Se söi hyvällä ruokahalulla, ja nousi sitten ylös venytellen.

Kun Lara ehdotti lähtemistä, Diego nyökkäsi. Se lähti hitaasti etenemään takaisin päin, yrittäen välttää tuottamasta enempää kipua lihaksiinsa.

// Ei minunkaan pelini oikein pituudella loista : D //

Lara.

Naaras tallusti muiden luokse hymyillen ja jotkut katsoivat häntä hieman ihmetellen, Lara asteli yhteen luolaan ja kävi makaamaan lähelle suuaukkoa houkutelleet ja sulki sitten silmänsä yrittäen nukkua vielä vähän.

//Tein tälläsen nopeen postauksen, päätetään tää peli nyt ja alottaa myöhemmin uus.

// Sopii. //

Diego

Sekarotuinen käveli naaraan perässä hitaasti. Suuret käpälät upposivat pehmeään maahan, mutta eivät hidastaneet Diegon kulkua. Paksu turkki tuntui ilmavalta ja viileältä, kun tuuli puhalsi päin urosta. Vaikka oli pimeää, Diego tunsi olonsa turvalliseksi. Toistaiseksi viholliset eivät tienneet tätä paikkaa, ja hyvä niin.

Kun Lara suunnisti luolaan, Diego pysähtyi. "Tulen pian. Haluan vain hetken omaa aikaa...miettiä tätä kaikkea." Diego sanoi matalalla äänellä, ja hymyili naaraalle. Sekarotuinen käveli luolan ohi metsän reunaan ja istahti. "Tästä se alkaa..." Diego mutisi itsekseen. Uros asettui makaamaan ja miettimään tulevaisuuttaan. Lara oli täydellinen, mutta he olivat tunteneet niin vähän aikaa. Oliko Diegosta sittenkään isäksi? Ajatukset risteilivät uroksen päässä sikin sokin, ja Diego huokaisi. "Kaikki menee hyvin..." Uros kuiskasi, ja jäi vielä makoilemaan joksikin aikaa puun juurelle, ennen kuin palasi luolalle.