Project Jezebel - Elävä Aivokuollut

Valossa.

PERUSTIEDOT

Nimi: Project Jezebel
Nimen merkitys/alkuperä: Nimi on peräisin Jezebel-nimiseltä hahmolta Saints Row: Gat Out Of Hell-nimisestä pelistä.
Sukupuoli: Naaras
Ikä: 4-vuotias
Seksuaalinen suuntautuminen: Heteroseksuaali
Status: Elossa

LAUMA-ASIAT

Liittouma: Ei ole.
Lauma: Laumaton
Asema: Ei ole.
Entinen asema: Ei ole.

SUKU

Isä: ?
Äiti: ?
Sisarukset: Kaksi siskoa ja kolme veljeä.
Puoliso: Ei ole.
Entiset puolisot: Ei ole.
Jälkeläiset: Ei ole.
Muut sukulaiset: Ei tiedossa.

ULKONÄKÖ

Rotu: Saksanpaimenkoira
Säkäkorkeus: 55cm.
Paino: 22kg
Turkinväri: Vaaleanruskea pohja, jonka päällä musta kuviointi otsasta hännänpäähän ja tassuihin.
Silmienväri: Ruskea (valkoiset keinotekoiset kalvot silmien edessä).
Rakenne: Pitkä takkuinen turkki. Rakenteeltaan laiha, koska ruokahalu naaralla on mitätön. Lihaksia on vielä jäljellä kaulassa ja tassuissa.
Arvet: Useita leikkausarpia kasvoissa ja päässä ylipäätänsä.
Asusteet/varusteet: Vasemmanpuolimmaisen takatassun nilkassa metallinen tunnistusranneke, jossa lukee vihreällä ”P.J. 14”. Teksti hohtaa pimeässä kirkkaan vihreänä. P.J. on peräisin naaraan nimestä ”Project Jezebel” ja ”14” on vain hänelle annettu numero.


Pimeässä.

Ominaisuudet:
Taito ****
Voima *****
Karisma *
Nopeus *
Kestävyys ***
Älykkyys ***
Puruvoima ****
Kivunsietokyky ****
Ketteryys **
Refleksit **
Tekniikat *
Vaarallisuus ****
Puissa hyppely *
Metsästystaito *
Uimataito **

Aistit
Näkö *****
Kuulo *
Haju **

LUONNE

Jezebel on täysin psykoottinen. Hän ei tunne minkäänlaisia tunteita; ei surua, ei iloa, ei vihaa eikä rakkautta. Hänet silti on koulutettu vihaamaan Salasso Lunaria -nimistä naaraskoiraa. Naarasta on tullut psykoottinen useiden epäonnistuneiden aivoleikkausten vuoksi. Naarasta voisi luulla helposti zombiksi, koska hänen silmät ovat valkoiset keinotekoisten kalvojen vuoksi. Naaras kulkee usein myös todella hitaasti ja rauhallisesti. Psykoottisuus tekee naaraasta arvaamattoman. Hänestä ei voi koskaan tietää mitä hän todellisuudessa ajattelee.

Jezebel on vahva, mutta ei nopea. Hänen ruokahalunsa on täysin mitätön, joten naaras ei saa energiaa mistään. Kaiken energiansa hän yleensä käyttää vain taisteluihin. Hän ei jaksa kauan taistella, jonka vuoksi naaraalla on aina lyhyet taistelut. Kaikki energiansa hän keskittää voimaan, jonka vuoksi naaras on todella vahva.

Jezebel ei ole kiinnostunut lainkaan laumojen sodista. Häntä vain kiinnostaa oma vihollisensa. Naaras ei välitä siitä kenen alueella hän kulkee. Hän menee sinne, minne itse haluaa. Hän kun kokee olevansa oman itsensä johtaja.

SUHTEET

Salasso Lunaria: Jezebelin päävihollinen. Jezebel on koulutettu vihaamaan tätä naaraskoiraa.

MENNEISYYS

0-1 -vuotiaana
Jezebel syntyi kuusipäiseen pentueeseen erääseen perheeseen Saksassa. Hän oli pentueesta vanhin, mutta pienikokoisin. Perheen isäntä oli Saksan armeijan sotilas, joka oli kouluttautunut kouluttamaan sotakoiria. Pentueen tarkoitus oli kouluttautua sotakoiriksi. Jezebelin pienikokoisuuden vuoksi uskottiin, että hänestä ei koskaan tulisi hyvää sotakoiraa, mutta hänelle annettiin mahdollisuus.

Kuukauden iässä pentuja alettiin kouluttamaan. Jezebel pärjäsi hyvin, mutta silti hänen nuoremmat sisarukset olivat paljon älykkäämpiä. Muiden paremman kehityksen myötä Jezebel leimattiin tyhmäksi, vaikka hän oli perusälykäs. Naaras ei käsittänyt ihmisten haukkuja, jonka vuoksi hänestä tuli kateellinen muita sisaruksia kohtaan. Muut sisarukset eivät silti Jezebeliä syrjineet, päinvastoin. Nuoremmat yrittivät kannustaa Jezebeliä ja tarjota hänelle lisäoppitunteja. Jezebel ei niihin suostunut. Hän ei halunnut sisaruksiensa armopaloja.

1-2 -vuotiaana
Vuoden ikäisenä Jezebelin sisarukset valmistuivat sotakoiriksi. He pääsivät erirooleihin, jonka vuoksi Jezebel ei enää nähnyt sisaruksiaan melkein ollenkaan. Samana vuonna armeijan tukikohdalle saapui japanilaisia tutkijoita, jotka tutkivat saksanpaimenkoirien arvaamatonta luonnetta. He väittivät, että he pystyisivät parantamaan sen. Jezebeliä ei oltu hyväksytty virallisesti sotakoiraksi, joten he antoivat hänet tutkijoille tutkittavaksi. Eihän armeija menettänyt sotakoiraa, vaan he antoivat turhan koiransa tutkijoille. Saman päivän aikana Jezebelin matka Japaniin alkoi. Naaras oli ihmeissään ja peloissaan mitä oikein oli tapahtumassa. Hän ei voinut ymmärtää miksi joutui nyt lopullisesti eroon sisaruksistaan.

Tutkijat toivat Jezebelin laboratorioonsa, missä naaraan käyttäytymistä testailtiin erilaisilla testeillä. Hänelle annettiin erilaisia ärsykkeitä, joiden tarkoitus oli mitata koska naaras tulisi aggressiiviseksi. Korkeat äänet tekivät Jezebelistä nopeinten raivostuneen. Tutkijat olivat arvelleet, että Jezebel olisi voinut sodassa raivostua aseiden äänien vuoksi. Jezebel laitettiin häkkiin ja hänelle aletiin valmistelemaan ensimmäistä aivoleikkausta. Naaras tunsi olonsa todella yksinäiseksi. Hän kaipasi sisaruksiaan ja ihmisiään. Hän uskotteli itselleen, että hän pääsisi pian kotiin takaisin parempana koirana.

Kului tunnit, kun Jezebel tultiin hakemaan leikkaukseen. Leikkaus oli pitkä ja vaikea. Tutkijat epäonnistuivat leikkauksessaan, jonka vuoksi naaraan keskushermosto vaurioitui. Jezebel laitettiin häkkiin heräilemään. Heräämisen jälkeen naaras ulvoi suurta kipua. Hän ei kyennyt edes liikkumaan. Jokainen liike sattui. Tutkijat huomasivat tämän, jonka vuoksi he tajusivat epäonnistuneensa pahasti. Tutkijat olisivat voineet lopettaa Jezebelin, mutta he eivät voineet lopettaa tärkeää koekaniiniaan. Heillä oli varasuunnitelma. He saivat Jezebelistä yhden koiran lisää heidän laittomiin tutkimuksiinsa.

Naaras otettiin pian taas tutkittavaksi. Jezebel yritti taistella vastaan, koska hän ei luottanut tutkijoihin. Hän ymmärsi, että leikkaus oli tehnyt jotain hänelle. Tutkijat nukuttivat naaraan jälleen. Tällä kertaa naaraaseen lisättiin puuduttavaa ainetta, joka esti naarasta tuntemasta kipua. Toimenpiteen jälkeen naaras sai takatassuunsa tunnistusrannekkeen. Häntä kutsuttiin tästä edes numerolla 14. Hän oli neljästoista koira, mitä tutkijoilla oli projektinaan.

Tutkimukset jatkuivat. Naaraalle tehtiin useita aivoleikkauksia. Jezebelin aistit huonontuivat, mutta ei näkö. Tutkijat huomasivat tämän testeissä, jonka vuoksi naaraalle lisättiin valkoiset keinotekoiset kalvot silmien sarveiskalvojen eteen. Kalvoista näki läpi, mutta kirkkaat valot eivät enää häikäisseet naarasta. Kalvot myös olivat niin kestävät, että ne suojasivat naaraan silmämunia. Niitä oli mahdotonta puhkoa.

2-3 -vuotiaana
Kului vuosi ja tutkijat keksivät lisää Jezebelin pään menoksi. Tutkijat saivat idean alkaa kouluttamaan naarasta. He halusivat Jezebelin vihaavan heidän kuudetta projektiaan, Salasso Lunariaa. Kohde oli valittu arpomalla. Jezebelille soitettiin kuudennen projektin ääniä ja naaraalle annettiin myös haisteltavaksi kuudennen projektin yleisimpiä hajuja. Näihin aina lisättiin ärsykkeitä, jotta Jezebel osaisi alkaa vihaamaan ääniä ja hajua. Koulutuksessa meni useita päiviä, kunnes Jezebel heti hajun haistettuaan tai äänen kuultuaan muuttui aggressiiviseksi.

Eräänä päivänä Jezebel oltiin kävelyttämässä tahallaan Salasso Lunarian häkin ohitse. Jezebel sai mahdollisuuden nähdä sen, jonka hajua ja ääntä vihasi. Jezebel jähmettyi paikalleen nähdessään vihankohteensa. Jezebel murisi vaimeasti, mutta olemus kertoi muusta kuin aggressiivisuudesta. Jezebel koki myötätuntoa, jonka vuoksi naaras vingahti murinan jälkeen. Tutkijat tajusivat tämän, jonka vuoksi he suorastaan vetivät väkisin Jezebelin jatkamaan matkaa. Matka jatkui suoraan leikkaussaliin, missä naaraalle ilman suurempia valmisteluja aloitettiin aivoleikkaus. Tutkijat omasta tahdostaan halusivat vaurioittaa naaraan aivojen osia, jotka säätelivät kiintymystä ja tunteita. He eivät halunneet Jezebelin kokevan myötätuntoa enää koskaan.

Leikkauksen jälkeen Jezebel sai mahdollisuuden heräillä rauhassa, kunnes hänet jälleen kävelytettiin Salasso Lunarian häkin luo. Tällä kertaa naaras ei tuntenut minkäänlaista myötätuntoa. Hän yritti hyökätä vihankohteen kimppuun, mutta häkin kalterit olivat edessä. Tutkijat olivat todella tyytyväisiä tekeleeseensä. Heistä silti tuntui, että naaraasta vielä puuttui jotain. Jezebel vietiin häkkiin takaisin. Siellä hän sai odottaa seuraavaa tutkijoiden siirtoa.

3-4 -vuotiaana
Kuukausia Jezebel sai odottaa yksin häkissä. Hänelle toi yksi ja sama tutkija ruokaa, mutta naaras ei syönyt. Hän oli menettänyt ruokahalun viime leikkauksen myötä. Tutkijat ensin ihmettelivät tätä, mutta he tajusivat kiintymyksen ja näläntunteen olevan samassa aivojen osassa. Tutkijat eivät voineet hyväksyä näläntunteen puuttumista, koska ei Jezebel olisi voinut muuten saada energiaa mistään. He epäilivät, että jos naaraasta ei saada syömään niin hän kuolisi 5-vuotiaana.

Jezebel meinattiin kuljettaa korjausleikkaukseen, mutta naaras oli saanut tarpeekseen ihmisistä. Hän hyökkäsi tutkijoiden kimppuun. Naaras oli maannut kuukausia häkissä paikallaan, joten naaraalle oli kertynyt ylimääräistä energiaa. Hän tappoi tutkijat nopeasti, mutta vain muutaman. Jezebel kun ei kauan jaksanut taistella ja hän halusi säästää voimia karkaamiseen. Naaras karkasi laboratoriosta ja juoksi lähimpään metsään.

Jezebel kuljeskelee yksin hitain ja rauhallisin askelin. Hänen kehossa oleva puuduttava aine on alkanut heikkenemään, jonka vuoksi naaras kokee kipua vain suurista ja syvistä haavoista. Salasso Lunarian hajua, ääntä ja ulkonäköä hän ei ole unohtanut. Naaras vihaa yhä naarasta ja haluaisi tappaa hänet.

PELISSÄ TAPAHTUNUTTA

Ei pelejä.

MUUTA HUOMIOITAVAA

- Jezebelin idea on peräisin pelihahmostani, jonka nimi oli myös ”Project Jezebel”. Hän oli nainen, joka ei syntynyt luonnollisesti, vaan oli kahden tutkijan geeneistä luotu ihminen.

-  Jezebel tulee tosiaan kuolemaan 5-vuotiaana, jos kukaan ei sitä ennen ehdi häntä tappamaan.

EI HAHMOON LIITTYVÄT ASIAT

Pelaaja: Daedra
Valmistumispäivä: 18.4.2018
Päivitetty: 18.4.2018