Sagasu - Välinpitämätön

Untamed

Nimi: Sagasu
Ganjit: 探す
Nimen tarkoitus: Etsiä, hakea
Sukupuoli: Uros
Ikä: 7 vuotta
Laji: Koira
Rotu: Saksanpaimenkoira X Siperianhusky
Teemamusiikki: *Klik*

Jälkeläiset: Ei ole
Puoliso: Ei ole

Liittouma: Virallisesti Kurokagen lauma, mutta Sagasun lojaalisuus on vähintäänkin kyseenalainen.
Lauma: Kurokagen lauma
Asema: Ryhmänjohtaja

Motto: "En pyytänyt, saati halua mielipidettäsi."

Miss Okami

Suhteet:

Sagasu ei välitä laisinkaan muista kuin itsestään. Uros myisi jopa oman pentunsa jos hänellä sellainen olisi. Sagasun suhtautuminen eri tekijöihin perustuu siis täysin siihen, miten kyseiset tekijät asettuvat hänen omien intressiensä kanssa. Hän tulee toimeen muiden Kurokagen laumalaisten kanssa päivittäisissä asioissa, mutta enimmäkseen vainkin sen takia, ettei halua riskeerata etuoikeutettua asemaansa ryhmänjohtajana. Alempiarvoisiaan Sagasu kohtelee miten haluaa, mutta ylempiarvoisille pitää ylhäällä myöntyvän ja suhteellisen kohteliaan olemuksen, välttääkseen ongelmia.

Ohun laumalaiset ja liittolaiset ovat Kurokagen lauman vihollisia, joten vihollisia tälle ryhmänjohtajalle myös... Ainakin virallisesti. Epävirallisesti Sagasu saattaakin neuvotella heidän kanssaan kompromissista tai ottaa lahjuksia vastaan, jos tuntee hyötyvänsä enemmän niin. Japanin konfliktin ulkopuoliset eivät kuitenkaan myöskään pääse helpolla, vaan Sagasu saattaa tilanteesta riippuen kiristää tai hyödyntää, ellei suorastaan rääkätä huvin vuoksi lähestulkoon ketä tahansa alakynnessä olevaa, ilman mitään sääliä tai oikeutettua syytä. Vihollisen Sagasusta saa, jos häntä onnistuu loukkaamaan henkilökohtaisesti. Tällaisen teon hän näkee sitovana henkilökohtaisena sodan julistuksena ja kykenee kantamaan kaunaa hämmästyttävänkin pitkään, kärsivällisesti suunnitellen kostoa ja odotellen optimaalista aikaa sellaiseen.

############################################################

OMINAISUUDET

Taito
Voima  
Karisma  
Nopeus  
Kestävyys
Älykkyys:  
Puruvoima
Kivunsietokyky
Ketteryys
Refleksit
Tekniikat -
Vaarallisuus
Puissa hyppely  
Metsästystaito
Uimataito

Aistit
Näkö
Kuulo
Haju

############################################################

ULKONÄKÖ

Säkäkorkeus:55 cm
Paino: 28 kg
Turkinväri: Musta
Silmien väri: Tummansiniset
Tuntomerkit: Musta nahkainen kaulapanta, jossa on metallisia piikkejä, kasvojen läpi kulkeva arpi

Sagasu on sekarotuinen ja siitä voi nähdä saksanpaimenkoiran ja huskyn viitteitä. Uroksella on kaulassaan musta nahkainen kaulapanta jossa on metallinen solki ja piikkejä. Sekarotuisella on vahva kehonrakenne ja hän on melko hyvässä kunnossa. Tämän turkki on täysin musta ja uroksella on tummansiniset silmät. Kasvojen läpi tällä kulkee teräsaseen aiheuttama ikävän näköinen haava, joka on yksi uroksen tärkeimmistä tuntomerkeistä. Hänellä on vahvat jalat ja tämä on nopea liikkeistään, sekä pystyy nopeaan liikkumiseen.


Untamed

############################################################

LUONNE

Sagasu on itsekäs, välinpitämätön ja ylpeä. Hän ei välttämättä ole sadistinen, mutta mielellään satuttaa henkilöitä, joista ei pidä. Sagasu pitää muiden komentelusta, härnäämisestä ja pelottelusta. Yksilön sosiopaattisuus takaa sen, ettei Sagasu ollenkaan tunne joitain tunteita, enimmäkseen positiivisia/lämpimiä, kuten rakkaus, empatia ja sääli. Hän tuntee enemmän negatiivisempia tunteita, kuten viha ja kateus. Tämä tarkoittaa, että uros on luonnostaan erittäin itsekäs, koska on täysin kykenemätön tuntemaan empatiaa muita kohtaan ja siten ajaa vain omaa etuaan jokaisessa tilanteessa. Ylpeys myös kantaa mukanaan narsistisia piirteitä, ja tuon saattaa huomata erityisesti Sagasun käyttäytymisestä niitä kohtaan, jotka hän kokee alempinaan.

Suurimman osan ajastaan uros on varsin ilmeettömän ja piittaamattoman oloinen. Tämä on hänen perusolemuksensa ja sen takia Sagasun eri mielialoja on useimmiten hankala arvioida ja ennustaa, kuten myös hänen tekojaan ja reaktioitaan. Sisimmissään Sagasu on piittaamaton eikä yksinkertaisesti välitä juurikaan mistään muusta kuin itsestään. Hän ei pysty nauttimaan elämän pienistä asioista ja kyllästyy nopeasti melkein kaikkeen uuteen, jonka seurauksena on usein kovin tylsistynyt ja kuluttaa vapaan aikansa enimmäkseen harjoitteluun ja taistelemiseen. Piittaamattomuudestaan huolimatta, Sagasu ei kuitenkaan vihaa ketään, ellei häntä loukata henkilökohtaisesti.

Sekarotuinen pitää eniten taistelemisesta, sillä adrenaliinin tunne kamppailussa on yksi vähäisistä asioista, jotka tuovat hänelle säännöllistä nautintoa ja uros harvoin jättää haastetta väliin. Vaikka Sagasu on erinomainen taistelija, hän on suorastaan katastrofaalinen päätöksentekijä ja täysin kyvytön johtamaan muita. Sagasu on itsetietoinen epäkelpoisuudestaan johtaa muita, vaikkei sitä haluaisi myöntää ylpeytensä takia. Uros ei strateginakaan ole erinomainen ja jää kokeneelle sodankävijälle avuttomasti toiseksi. Näistä seikoista huolimatta Sagasu pitää vähäisestäkin vallasta joka hänelle annetaan, ja käyttää tuota mahdollisimman paljon hyväkseen.

Henkisesti Sagasu on varsin rationaalinen, maanläheinen ja ajattelee tarkkaan tekonsa tulevaisuuden kannalta juuri missä tahansa tilanteessa. Ylempiarvoisilleen ja erityisesti Kurokagelle tummaturkki osoittaa pinnalta uskollisuutta ja tottelevaisuutta, vaikka todellisuudessa olisi valmis jättämään asemansa tai vaihtamaan puolia hetken mielijohteesta.


Shiomi

############################################################

MENNEISYYS

Varhainen elämä

Sagasu syntyi Japanissa, Iwaten prefektuurin pohjoisosissa. Hän oli nuorin pienestä katraasta, joka oli yritys risteyttää kaksi taitavaa, mutta eri rotuista metsästyskoiraa ja täten katraasta tuli sekarotuisia. Jo erittäin varhaisessa iässä Sagasun emo huomasi pentunsa olevan erilainen sisaruksistaan, piittaamaton, kylmä ja hiljainen, eikä pentu ikinä omasta puolestaan kiintynyt sisaruksiinsa tai emoonsa. Iwaten prefektuurin pääkaupungin, Moriokan laitamilla asuva metsästäjä osti vasta muutaman kuukauden ikäisen Sagasun metsästyskoiraksi. Metsästäjä antoi pennulle nimen "Sagasu" tämän tulevaisuutta jahtikoirana ajatellen ja alkoi kouluttaa pentua miltei välittömästi. Metsästäjä hankki Sagasulle nahkaisen piikkikaulapannan, jota uros on suurimman osan elämästään kantanut.

Epäsäännöllinen metsästyksen jännitys ja adrenaliini toivat nautintoa Sagasun elämään vuosiksi, kunnes eräänä päivänä hän oli omistajansa kanssa metsästysretkellä. Reissu oli ollut siihen pisteeseen saakka turha, eikä riistaa ollut näkynyt. Juuri kaksikon valmistautuessa lähtöön, jonkinlaisen lintueläimen aromi kantautui Sagasun sieraimiin ja tämä lähti hitaasti jäljittämään sitä. Pian tämä huomasi toisen, tuntemattoman hajun, joka sai uroksen ampaisemaan juoksuun, jättäen omistajansa jälkeen. Lyhyen matkan jälkeen tämä tavoitti vainuamansa linnun, joka ilmeni olevan pienellä metsistö-aukeamalla yksin liikkuva fasaani.

Juuri kun Sagasun oli tarkoitus lähteä syöksyyn fasaania kohti, musta tuntematon susi ilmestyi tiheiköstä ja nappasi fasaanin sen yrittäessä lähteä lentoon. Sagasu lähestyi muukalaista ärsyyntyneenä, mutta pysähtyi paikoilleen suden alkaessa puhumaan. Tämä kutsui Sagasua kotikoiraksi loukkaavalla äänensävyllä ja kehotti palaamaan omistajansa luokse. Muukalainen vilkaisi sekarotuisen tulosuuntaan, josta nyt kuului Sagasun omistajan huutavan koiransa perään. Susi katosi metsään fasaani mukanaan, jättäen hämmentyneen Sagasun jälkeensä. Tummaturkki tunsi jotain, mitä ei ikinä aikaisemmin ollut tuntenut. Kateutta. Pahaisella suden rääpäleellä oli jotain, mitä sekarotuisella ei ollut, eikä tulisi ikinä olemaan nykyisessä elämäntilassaan. Omaa herruutta, itsenäisyyttä.

Kateus muuttui polttavaksi vihaksi uroksen ajatellessa asiaa enemmän. Aluksi viha kohdistui muukalaiseen, mutta hetken pohdinnan ja lähenevän isäntänsä huutelun kuuntelemisen jälkeen, kaikki tämä viha kohdistui Sagasun isäntään. Uros ei ikinä ollut ajatellut metsästäjää isäntänä, johtajana tai millaisenakaan ylempänä tahtona, vaan enemmänkin jonkinlaisena liittolaisena, eikä ollut ajatellut erilaisen elämän mahdollisuutta, vaikka sellainen selvästi olikin. Hän tunsi itsensä petetyksi. Tällä teki mieli rynnätä muukalaisen perään, mutta hänellä oli vielä yksi tärkeä asia hoitamatta. Metsästäjän tavoittaessa joutilaana paikallaan seisovan Sagasun, uros kääntyi neutraalin oloisena ympäri, valmiin näköisenä poistumaan, mutta todellisuudessa tällä oli aivan jotain muuta mielessään.

Uros käveli rauhallisesti isäntänsä mukana tämän lava-autolle asti ja odotti kärsivällisesti, että mies asettaisi kiväärinsä sivuun, jonka jälkeen tämä teki siirtonsa. Sekarotuinen iski leukansa miehen sääreen tämän takaa, aiheuttaen hampaillaan vahinkoa jänteeseen ja saamaan hänet pois jaloiltaan. Nyt aseeton metsästäjä oli hämmennyksen valtaama, mutta yritti suojella itseään ja potkaisi koiransa suuntaan vapaalla jalallaan, mutta Sagasu odotti tätä ja toisesta jalasta irti päästettyään, väisti potkun vaivattomasti. Uroksen peräännyttyä hieman ja valmistautuen syöksyyn isäntänsä kaulaan tähdäten, ylimielisyys ja voiton huuma valtasivat Sagasun, eikä tämä syöksyessään ollut huomannut isäntänsä kurottavan vyöllään olevaa eräveistä kohti. Mies onnistui vetämään sen tupistaan ja huitaistua veitsellä epämääräisesti hyökkäävän koiransa suuntaan, aiheuttaen ikävän haavan Sagasun kasvoihin.

Vaurio tuli aluksi shokkina tummaturkille ja tämä kompuroi vaistomaisesti poispäin isäntänsä luota, joka nyt yritti kurottaa kivääriänsä kohti. Sagasu kokosi itsensä ja kasvojaan pitkin valuvan veren sivuuttaen hyökkäsi uudestaan, iskien hampaansa miehen ranteeseen. Tämä pudotti veitsen maahan ja nyt täysin puolustuskyvyttömänä makaava mies yritti suojata itseään käsillään, mutta turhaan. Sagasu raateli isäntänsä naaman ja kaulan alueelta täysin tuntemattomaksi, eikä lopettanut edes miehen valahtaessa veltoksi. Entisen omistajansa elottoman ruumiin maatessa sekarotuisen jalkojen juuressa, tämä ei tuntenut mitään, jos pientä tyytyväisyyttä nyt tietäen, ettei kukaan lähtisi etsimään häntä.

Elämä vapautumisen jälkeen

Aluksi Sagasu nautti itsensä herruudesta täysin mielin, mutta niinkuin melkein kaikki muukin hänen elämässään, nautinto haihtui tuntuvasti ajan mittaan ja pian uros tajusi vaeltavansa ja elävänsä ilman syytä. Tylsyys alkoi hitaasti hiipimään Sagasun elämään ja vain ajoittainen ruuan metsästyksen tuoma jännitys toi mitään nautintoa tälle. Pian tämä tapasi itseään vuoden nuoremman shikoku nartun, joka kertoi Sagasulle olevansa matkalla Ohun paratiisiin. Ajatus koirien hallitsemasta alueesta toi mielenkiintoa mustaturkkiselle ja hän halusi nähdä tämän paratiisin omin silmin.

Täten uros rupesi matkaamaan kulkukoiran kanssa kohti Ohua. Parin viikon matkaamisen jälkeen Sagasu tajusi naaraan olevan kiintyneen häneen. Uros ei ikinä ollut joutunut tällaiseen tilanteeseen aiemmin ja testasi toisen kiintymystä ja manipulointia mahdollisimman paljon. Näinpä hän näytteli kiinnostunutta ja piti yllä uskottavaa esitystä, sillä tarvitsi narttua päästäkseen Ohuun, kun ei itse tiennyt missä tämä toisen ylistämä paratiisi oikeastaan oli. Hän ei ajatellut toista toverina, ystävänä tai juuri minkäänlaisena tuttavana, vaikka matkasi hänen kanssaan huomattavan pitkän aikaa.

Kurokage oli vallannut Futago-solan juuri muutama viikko ennen kaksikon saapumista ja joukko tämän alaisia pysäyttivät kaksikon Futago-solan laitamilla. Aistien naaraan luottamuksen Sagasuun, joukon ryhmänjohtaja ajatteli kaksikon olevan läheisiä, ja heitti sarkastisesti heille haasteen; He hyväksyisivät yhden laumaan ja todistaakseen kelvollisuutensa, kaksikon täytyisi käydä kaksintaistelu kuolemaan asti, tai muuten heidät molemmat tapettaisiin. Välittömästi tämän kuultuaan, Sagasu virnisti kylmästi, sekä naaraan, että haasteen antaneen ryhmänjohtajan yllätykseksi.

Armotta ja ilman mitään epäröintiä, uros hyökkäsi matkakumppaninsa kimppuun, iskien hampaansa nartun kaulaan. Hämmentyneisyydestä paniikkiin silmänräpäyksessä edenneellä nartulla ei ollut ikinä mitään mahdollisuutta Sagasua vastaan ja uros surmasi matkakumppaninsa kylmästi siihen paikkaan. Teko tuli täydellisenä yllätyksenä paikallaoleville ja jopa shokkina muutamalle Sagasun häikäilemättömyydestä ja epäröimättömyydestä. Hetken epävarman hiljaisuuden jälkeen, Sagasu uteli kevyesti, oliko hänen suorituksensa hyväksytty. Vaikka ryhmänjohtaja oli heittänyt haasteensa sarkastisesti, hän hyväksyi Sagasun mukaan, ajatellen, että hänen kaltaisensa epäröimätön soturi tulisi hyvään käyttöön laumassa.

Aika Kurokagen laumassa

Pikaisen kuulustelun ja testauksen jälkeen Sagasu nimettiin metsästäjäksi jahtikoiran historiansa takia ja aluksi hän oli täysin tyytyväinen päätöksen suhteen, sillä hän oli suunnitellut ennalta pyrkivänsä jonkinlaiseen metsästäjän rooliin heti kun mahdollista. Näinpä hän aloitti mielellään laumassa sillä alalla, jossa hänellä oli paljon kokemusta. Asia kuitenkin muuttui jonkin ajan jälkeen, kun metsästyksen tuoma jännitys vähentyi. Koko ikänsä ajan metsästäminen oli ollut jännittävä ajanviete, mutta aina aiemmin se tapahtui vain ajoittain. Nyt Sagasu metsästi huomattavasti enemmän, kuin aiemmin. Metsästäminen alkoi tuntumaan epäviihtyisältä askareelta. Lisäksi, ylemmistön ajoittainen ylimielisyys ja komentelu muistuttivat urosta ajastaan metsästyskoirana ja tämä puolestaan alkoi tosissaan ärsyttämään häntä ajan kulkiessa.

Punnittuaan vaihtoehtonsa, Sagasu päätti pyrkiä rivisotilaaksi ja tähänastinen ongelmaton palvelu mahdollisti sen. Pian taistelemisesta tuli sekarotuisen elämän uusi jännityksen lähde, yksi johon tämä ei kyllästynyt sen moninaisuuden takia. Ennen rivisotilaaksi tuloaan, Sagasu osasi taistella omasta takaa ja oli enemmän kuin kykenevä tappamaan, mutta nyt hänen taitonsa kehittyivät parhaimmilleen. Tässä asemassa Sagasu on ollut suurimman osan ajastaan laumassa. Lähiaikoina uroksesta kuitenkin tuli ryhmänjohtaja, kuultuaan oman ryhmänjohtajansa aseman olevan vaakalaudalla jonkinlaisen epäonnistumisen jälkeen, ja haastettuuan sekä päihitettyään tämän kaksintaistelussa. Nykyään Sagasu nauttii täysin roolinsa kaikista eduista, erityisesti alaistestensa komentamisesta ja tekee parhaansa pysyäkseen asemassaan, sillä näkee sen olevan paras vaihtoehto tämänhetkisesti itselleen Kurokagen laumassa.


Untamed

############################################################

TAISTELUTEKNIIKAT

Sagasu ei osaa taistelutekniikoita, mutta on varsin arvaamaton liikkeistään taistelukentällä.

MUUTA

- Sagasu ei ole nähnyt ketään perheestään pennusta saakka, muttei välitä näistä laisinkaan.

- Sagasun tapaama susi tämän viimeisinä hetkinä kesykoirana joskus hiipii takaisin uroksen ajatuksiin. Hän ei tiedä, kuka muukalainen oli, tai missä hän nyt on, mutta tuntee silti jonkun verran vihaa tätä kohti.

- Uros piti paljon metsästämisestä aikaisemmin elämässään, mutta huomattavasti vähemmän nykyään.

- Sagasulla on erinomaiset aistit, erityisesti kuulo ja nämä tekevät esim pimeässä liikkumisen suhteellisen helpoksi urokselle, joka sattumoisin toimii hyvin tämän turkin värin kanssa.

Hahmo ja tiedot Lone Wolf
Kuvat Untamed, Miss Okami & Shiomi

Pelaaja: Lone Wolf