Ulkonäkö:
Xena edustaa ehkä parhaimpia saksanpaimenkoiria yksilöitä. Se on vuosien jalostuksen ja kasvatuksen lopputulos parhaimmillaan. Päällepäin narttu on on solakka saksanpaimenkoira, joka ei kuitenkaan ole laiha vain treenattu huippuunsa. Kropaltaan seefferi on voimakas, mutta kiinteä. Sen lihakset eivät erotu vaikka näitä olisikin. Voimiltaan se ei kuitenkaan ole uroksen veroinen, mutta silti voimakas. Silti saksanpaimenkoiran hampaat ova terävät ja sillä on uskomattoman hyvät jalkavoimat. Näitä se on treenannut pennusta asti. Se pystyy tarpeen vaatiessa tehdä pitkiä hyppyjä tai loikkia. Sokeus silti tuo omat esteenä vähän kaikkeen. Se ei itse esimerkiksi näe hypyn väliä ja jonkun pitää sanoa sille matkan pituus ja mahdolliset muut esteet. Aistit ovat parantuneet ja terävoityneet sokeuden myötä. Sen vuoksi sen kuulo ja hajuaisti ovat ovat uskomattoman tarkat. Kuitenkin nuori narttu on todella puoleensa vetävä ja kaunis yksilö
Xena on turkin väritykseltään ruskeiden sävyjen yhdistelmä. Pääväri on tummanruskea ja toinen väli vaaleanruskea. Tummempi sävy on voimakkaampi ja alkaa päälalelta jatkuen niskaa alaspäin häntään asti. Korvat ovat pystyt ja kokonaan tummat. Myös kuono on musta ja tummempi sävyä on himena kirstussa ja leuassa. Vaaelenruskeaa on molempian kasvojen sivuilla, mutta ei sekoitu tummepaan väritykseen. Vaalea jatkuu kasvoivat alaspäin ja mahan alta ja päättyy häntään. Hännän yläpuoli on tummanruskea ja alempi puoli vaalen ruskea. Tassut ovat kokonaan vaaleanruskeat. Turkki on keskipitkää, mutta ei silti erityisen paksu. Se myötäilee kroppaa ja vian häntä on tuuhemapi osa. Kuitenkin niskassa, rinnassa ja hieman mahan alla on pientä pörröisyyttä. Turkki hylkii koskeutta ja vettä
Heti ensinäkemältä jokainen kuitenkin kiinnittää huomionsa kasvoihin ja silmiin. Silmiä seefferillä ei enään ole. Näiden tilalle on tullut arpikudosta, joka täyttää silmien paikan täysin. Arpikudos on tavalliseen tapaan tummemman punertavaa. Siinä missä ennen olivat silmät menevät näiden päältä kolme pitkää syvää arpea. Ensimmäinen on kasvojen oikean silmän päällä. Se alkaa päälaelta ja jatkuu kasvojen alaosaan asti. Toinen arpi on samanlainen, mutta on osittain kuonon päällä. Samasta arvesta myös lähee pienempi ja lyhyempi kuoonsta hieman alaspäin. Viimeinen arpi ei ole niin iso, mutta lähellä kirstua. Arvet peittävän paljon kasvoista ja siksi herättävät huomiota ja mielenkiinnon
Kaulassa Xenalla on nahkainen kaulapanta. Sävyltään se on kokonaan musta ja sen pitävät kiinni metalliset osat. Kaulapannassa on lukkojen lähelle kirjattu tunnistin. Siinä on sen etunimen kirjain ja saksan suuntanumero. Kaulapannan etuosasta lähee lyhyt metallinen ketju. Siinä on kiinni ohkainen metalli levy. Siinäkin on samat kirjaimet mitä tunnistimessa kaulapannassa. Kaulapanta on on mahdoton saada pois ilman ihmisten apua ja seefferi on yrittänyt lukuisasti saada sen pois itse onnistumatta. Se onkin hyvin kestävä, mutta tästä tunnistaa sen olleen ihmisten keskuudessa. Ihmiset tunnistavat herkästi kaulapannan olevan erikoinen ja sen vuoksi narttu välttelee ihmisiä
Luonne
Varma, rehti, oikeudenmukainen ja ystävällinen. Se on kuva, jonka Xena yleensä ensikohtaamisella antaa tuntemattomille ja vieraille. Pää osin tämä pitää paikkansa, mutta narttu on loistavan puhuja ja omaa näyttelijän taidot tunteiden suhteen. Hän saa muut uskomaan hänen puheitaan helposti, sillä hän on luonnon lahjakkuus esittämään muuta kuin todellisuudessa on. Kuitenkaan seeffri ei pidä mitään eri rooleja vaan toimii tilanteiden mukaan niin kuin parhaaksi näkee. Vaikka tämä on sokea se havaitsee helposti kyllä pienistä eleistä, jos joku muu valehtelee tai koettaa peitellä jotain. Ehdottoman muodollisuudesta tämä pitää kiinni tuntemattomien suhteen, mutta silti se käyttäytyy arvostavasti ja hillityn ystävällisesti ellei tilanne toisin vaadi
Xena ei ole ole omista asioistaan kovin avoin,mutta silti on aina valmis kuuntelemaan jopa tuntemattoman murheita ja ojentaa avun jokaiselle sen tarpeessa olevalle. Ennen tämä luottikin pelkästään näkemiinsä asioihin, mutta sokeutumisen jälkeen sen oppi, että ulkonäkö ei kertonut ihan kaikkea ja pian sen piti oppia luottamaan muihin vaistoihinsa mikä tuotti aluksi vaikeuksia
Johtajana seefferi on hyvinkin oman arvonsa tuntema eikä hyväksy sen kyseenalaistamista. Rangaistuksia ja erottaminen eivät lauman tapoihin kuulu. Silti poikkeuksia on tehty vakavien rikkomuksien ilmentyessä. Pienemmät asiat on hoidettu puhuttelulla ja ylimääräisillä askareilla lauman hyväksi. Järjestys ja arvot ovat laumassa tarkka asia, mutta syrjiminen aseman vuoksi ei laumassa hyväksytä. Xena näkee kaikissa mahdollisuuden soturiksi oikean koulutuksen avulla ja ohjauksella. Siksi se hyväksyy useinkin laumaansa uusi jäseniä
Sokeuteensa Xena suhtautuu joskus hiukan negatiivisesti, mutta on silti oppinut ettei näkö merkkaa kaikkea. Luottamustaan se ei ole menettänyt, mutta ei kuitenkaan luota kehen tahansa sanoihin tai olemukseen. Ainoa kehen se luottaa täysin on Electra, joka on tälle kuin oma sisko. Se luottaa täysin toisen sanomisiin ja tuntee sen jo palvelus ajoilta armeijassa. Se uskookin tälle vaikeat tehtävät ja kaiken kehen se ei voisi luottaa täysin
Menneisyys
Xena oli tarkkaan suunniteltu pentu ja ihmisten toimista eikä sen syntymiseen liittyneet rakkaus. Sen ainoa tehtävä olisi olla ihmisten tarkoitus periä varten armeijassa. Perinne oli jatkunut useamman sukupolven, että rakeneltaan ja käyttöominaisuuksiltaan paras koira teetettiin pentue. Ihmiset halusivat vain parasta armeijaansa ja mikä tahansa ei käynyt ja huonot koirat tapettiin jo aivan alussa. Yves oli armeijassa jalostettu ja kasvatettu tarkoin. Se oli arvo valtaisin ja arvostettu koira. Se oli edellisestä pentueestaan ainoa, joka oli täyttänyt kriteerit ja jäänyt näin henkiin. Hänen isänsä taas oli ollut arvostetuin koira armeijassa ja asema periintyi tämän kaavan mukaan. Yves alkoi olla vanhemmassa iässä ja pentue päätettiin teettää. Armeija alue millä koirat kasvatettiin oli saksan erämaassa ja tarkoin salattu. Paikka olikin salaisia tehtäviä varten mikä ei haluttu ihmisten tietoon. Tulevan pentueekin emoa harkittiin tarkoin. Lukuisille narttu koirille tehtiin testejä ja lopulta muutaman viikon kuluttua valitttiin koira nimeltä Marie. Narttu oli nuori, mutta oli läpäissyt vaativat lukuisat testit
Syntymä
Marien synnytys alkoi, mutta heti alussa tuli vakavia ongelmia. Osa pennuista olivat kuolleita ja loput jotka syntyivät kuolivat pian. Toivosta pentujen suhteen oli luovuttu, mutta yhtäkkiä syntyi vielä yksi pentu joka oli elossa. Ihmiset ottivat sen heti pois emoltaan eikä Marie nähnyt koskaan enään ainoaa pentuaan tuon päivän jälkeen. Emo luokiteltiin hyvin epäonnistuneen synnytyksen jälkeen huonksi yksilöksi ja se lopetettin. Yves sai kuulla Marien kohtalosta ja ainoasta pennusta, joka oli sen järkytykseksi narttu. Se ei ollut odottanut narttua pentua joka perisi sen aseman. Yhden ainoan kerran se kävi katsomassa vastasyntynyttä pentuaan joka oli nimetty Xenaksi
Xenan elämän ensi kuukauden kuluivat ankaran koulutuksen parissa ja sen odotukset taidoista olivat korkealla ainoana pentuna. Sen vuoksi se sai vain yksityis koulutusta armeijassa ja sille ei annettu aikaa tutustua toisiin. Emostaan se ei kysynyt eikä osannut kaivata tätä. Sille opetettiin, että ihmiset olivat sen elämä. Lopulta vuoden iässä sen koulutus saatiin päätökseen ja nartusta oli kehittynyt hyvin kaunis ja arvonsa tietävä koira. Armeijassa oli 400 saksanpaimenkoiraa. Ne olivat jaettu ryhmiin luonteiden ja ominaisuuksien perusteella, että ne pystyivät yhteistyöhön ja parhaimpiin tuloksiin yhtenäisenä ryhmänä. Yhteen tälläiseen kuului aina 10 koiraa. Xenan paikka valittiin valio ryhmästä ja se oli päivä, kun se tapasi isänsä ensimäisen kerran. Yves tunnisti itsensä näköisen pennun, mutta tunsi inhoa tytärtään kohtaan. Illalla kaksikko tapasi ja Xena erehtyi kutsumaan urosta isäkseen. Yves kävi heti tyttärensä kimppuun ja kuritti tätä epäsopivasta käytöksestä ja arvon puutteesta ylempää kohtaan. Lähellä olevat sotilaat kuulivat hälinän ja huudon. Ne saapuivat paikalle ja irrottivat uroksen Xenasta. Sen illan jälkeen kaksikon ei annettu nähdä enään toisiaan. Xena oli sentään valio yksilö kuten isänsä eikä kumpaakaan haluttu menettää
Xenan ja Electran tapaaminen
Narttu aloitti ryhmänsä kanssa tehtävät ja yritti unohtaa illan isänsä välillä. Se oli oppinut arvokkaan läksyn. Muut koirat kunnioittivat tätä poikkeuksetta ja ystäviä se ei tuntenut olevansa kenekään kanssa. Ryhmä jossa tämä työskenteli kuului myös narttu nimeltä Electra. Se oli hyvin taidokas yksilö, joka näytti paljon urokselta. Luonne tällä oli kuitenkin vaikea ja kaksikon välit olivat alusta asti huonot. Tämä joutui usein tehtävien aikana muistuttaa arvostaan ja vaatia tottelevaisuutta. Tehtävien ainaka mukana oli yleensä yksi tai useampi sotilas joka tarkkaili tilanteita eikä koskaan kenekään annettu käydä Xenaan käsiksi. Muut tiesivätkin teosta tulevan poikkeuksetta rangaistus. Vuodet kuluivat ja Xena kehitttyi aina vain taitavemmaksi ja muut kohtelivat sitä aina hyvin jäykästi
Xena menettää näkönsä
Eräänä päivänä Xena oli ryhmänsä kanssa metsässä etsimässä karannutta nuorta koiraa. Narttu haistoi uuden hajun ja se lähestyi näitä. Se käski ryhmän pysähtyä, mutta Electra ei totellut. Toinen lähti katsomaan mitä siellä oli ja yhtäkkiä karhu hyökkäsi päin Electraa. Xena ei miettinyt vaan hyökkäsi päin karhua ja tönäisi toisen pois tieltä. Narttu otti vastaan isku, joka joka kohdistui suoraan sen kasvoihin. Hirveä kipu tuntui räjähtävän sen kasvoissa ja narttu makasi maassa tuskissaan tajunnan rajoilla. Muut koirat hyökkäsivät karhun kimppuun ja häätivät sen pakosalle.Sen jälkeen ne veivät Xenan takaisin tukikohtaan missä ihmiset ottivat sen hoitoon. Kaikki olivat järkyttyneitä tapahtuneesta ja Yveskin sai tietää tyttärestään. Se oli vihainen tälle ja ei enää myöntänyt sitä omaksi pennukseen. Xena toipui monta viikkoa vammoistaa, mutta se oli tajunnut jotain. Se ei enään koskaan näkisi. Karhu oli käpälällään viiltänyt seefferin kasvoihin neljä syvää haavaa jotka olivat puhkaiseet silmät. Ihmiset harkitsivat jopa tämän lopettamista, mutta päättivät että se voisi silti teettää pentueita vaikka ei osallistuisi tehtäväviin enään
Xena alkoi viettää paljon aikaa ulkona ja harjoitteli elämäään pimeydessä. Kerran se oli harjoittelemassa, kun paikalle saapui Electra joka oli pahoillaaan mitä oli aiheuttanut ja tarjoutui auttamaan tätä. Xena hyväksyi avun, mutta ei syyttänyt toista omasta teostaan. Kaksikko harjoitteli muutaman kuukauden ajan joka päivä taisteluja ja muiden asiten käyttämistä. Hiljalleen näiden välit lähentyivät ystävyydeksi ja ensimmäisen kerran elämässään Xena oppi luottamaan toiseen täysin. Electrasta oli tullut sille, kuin oma sisko jota sillä ei koskaan ollut. Eräänä iltana koiria alkoi yhtäkkiä kadota. Ne eivät tulleet enään takaisin ja jäljelle jääneet alkoivat huolestua. Lopulta selvisi, että ihmiset olivat päättäneet korvata nämä Belgianpaimenkoirilla. Se tietenkin tarkoitti näiden lopettamista ja operaatio oli aloitettu hiljalleen. Xena järkyttyi tiedosta ja suuttui ihmisille. Näille oli opetettu, että ihminen oli niiden ainoa asia elämässä ja tehtävä
Pakeneminen armeijasta
Seefferillä ei ollut aikomustakaan tulla lopetetuksi ja alkoi järjestää pakoa Electran kanssa. Yön turvin joukko pakeni ja samalla joutuivat tappamaan lukuisan vartijan. Alunperin oli ollut 400 koiraa ja nyt määrä oli vain 150. Osa oli lopetettu tai olivat kuolleet paon aikana. Xena oli paennut paikalta Electran kanssa ja muut seurasivat näiden perässä. Ne hyväksyivät sokean nartun johtajaksi, koska tiesivät että pystyivät luottamaan tähän ehdoitta. Pakossa oleva lauma tiesi, että ei voinut jäädä saksaan. Ihmiset alkaisivat etsiä näitä ja tappaisivat epäröimättä. Xena johdatti lauman satamaan ja ne nousivat ensimmäisen laivan lasti ruumaan.
Saapuminen japaniin ja uudet suunnitelmat
Matka kesti kaksi yötä ja maihn päästyään ne suuntasivat suoraan metsään. Xena ihmetteli vierasta maata ja ne saivat selville päättyneensä japaniin. Tuntematon lauma herätti paljon huomiota ja mielenkiintoa. Silti ne pysyivät mahdollisimman syrjässä ja Xena alkoi suunnitella etenemistä Electran kanssa. Nämä olivat kuulleet huhuja kahdesta laumasta. Ohun lauma ja Kurokagesta. Narttu ei nähnyt kummassakaan laumassa mitään pahaa, mutta ei ymmärtänyt turhaa kinaaa näiden välillä. Kerran Kurokage oli vallannut Ohun oli se selvästi vahvempi ja toisen lauman olisi pitänyt luovuttaa. Tilanne kiinnosti suuresti Xenaa ja se päätti käydä tutustumassa molempien lauman johtajiin ajatuksenaan mahdollinen liittoutuminen tämän kanssa. Silti johtajalla oli omat suunnitelmansa. Se haluaisi laumalleen hyvän alueen ja toistaiseksi liittoutuminen riittäisi
Taistelutekniikat
- Ei osaa tekniikoita, mutta on koulutettu lähitaistelija ja tarkat vaistot
Suhteet
-Electra: On ensimmäinen ystävä ja lähentynty kuin omaksi siskoksi
-Marie: Oli Xenan emo jota ei koskaan tavannut tai tuntenut
-Yves: Isä joka ei koskaan halunnut edes tytärtä. Ei välitä isästään eikä halua nähdä
Peleissä mukana
- Tulossa!
Tiesitkö?
- Xena menetti metsästys taitonsa, kun siitä tuli sokea
- Tämä ei ole oppinut tekniikoita edes silloin, kun näki
- Ei osaa puissa hyppelyä tai muuta ninjamaista
- Ei osaa uida ja ei pidä kastumisesta, mutta kestää sen
- Pelkää karhuja ja ei uskalla mennä näiden lähellekkään. Ei edes karhunpentujen
Pelaaja: Miki
Pääsivu 
