Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat

Tulevaisuuden Torahampaat on vuonna 2015 perustettu roolipeli, joka perustuu Ginga-sarjaan. Pelissä pelataan sekä omilla että sarjassa esiintyvillä hahmoilla.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa
 

 Frank - Äkkipikainen huligaani

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Daedra

Daedra

Viestien lukumäärä : 479
Join date : 23.09.2016
Ikä : 23

Frank - Äkkipikainen huligaani Empty
ViestiAihe: Frank - Äkkipikainen huligaani   Frank - Äkkipikainen huligaani EmptyMa Helmi 18, 2019 10:31 am

Frank - Äkkipikainen huligaani Frank12
Kuvapohja TÄÄLTÄ

PERUSTIEDOT

Nimi: Frank
Nimen merkitys/alkuperä: Miehen nimi monessa maassa, mutta on myös englantia ja tarkoittaa ”vilpitöntä”
Sukupuoli: Uros
Ikä: 7-vuotias
Seksuaalinen suuntautuminen: Heteroseksuaali
Status: Elossa

LAUMA-ASIAT

Liittouma: The Legion, Julie, Joey ja Susie
Lauma: The Legion
Asema: Pomo
Entinen asema: Ei ole.

SUKU

Isä: ?
Äiti: ?
Sisarukset: Ei ole.
Puoliso: Ei ole.
Entiset puolisot: Ei ole.
Jälkeläiset: Ei ole.
Muut sukulaiset: Clive (ottoisä)

ULKONÄKÖ

Rotu: Koreanjindokoira
Säkäkorkeus: 50cm
Paino: 21kg
Turkinväri: Tumman ruskea pohja. Pohja on mustien merkkien peittämä. Merkkejä on esimerkiksi kasvoissa, selässä ja tassuissa. Vaaleanruskeat raidat etutassuissa ja hännässä.
Silmienväri: Keltainen.
Rakenne: Solakka, mutta hieman lihaksikas. Keskipitkä turkki, joka on hieman likainen ja takkuinen.
Asusteet/varusteet: Tuntemattomasta vaaleasta materiaalista tehty maski. Maskissa on punaisella kaiverretut pyöreät silmät ja ilkeä virne. Maski on hieman kuivuneen veren peitossa.

Frank maskin kanssa::
 
Ominaisuudet:
Taito ****
Voima ***
Karisma *
Nopeus *****
Kestävyys **
Älykkyys ***
Puruvoima **
Kivunsietokyky **
Ketteryys *****
Refleksit ****
Tekniikat ***
Vaarallisuus ****
Puissa hyppely *
Metsästystaito **
Uimataito ***

Aistit
Näkö **
Kuulo ***
Haju ****

TAISTELUTEKNIIKAT

Feral Frenzy: Juoksee nopeaa vauhtia kohti vihollista. Jos saa viillettyä vihollista, niin aistii lähellä toisenkin vihollisen tietäen tuon piilopaikan. Tekniikka vie paljon voimia, joten se ei ole pitkä kestoinen ja sen uudelleen tekemiseen menee jonkin aikaa. Tekniikan aikana voi vain viiltää kaksi kertaa.

LUONNE

Frank on todella äkkipikainen, jonka vuoksi hän saa helposti raivokohtauksia. Hän voi raivostua jopa pienistäkin asioista. Varsinkin epäonnistuminen saa Frankin raivostumaan. Jokainen saa kuulla kunniansa, kun Frank on hermostunut. Frank sanoo ensin ennen, kun ajattelee. Hän siis voi sanoa pahojakin asioita kelle tahansa. Henkilöstä riippuen Frank voi jälkeenpäin tulla pyytämään anteeksi, esimerkiksi hän ei halua haukkua Legionin jäseniä.

Frank on kunnianhimoinen ja määräilevä. Hän voi jaella neuvoja ja hieman komennellakin muita vahingossa. Tämän vuoksi Frankia voisi luulla Legionin johtajaksi, mutta sitä hän ei ole. Legionilla ei ole johtajaa. Frankista voisi olla johtajaksi, jos hänen luonteensa ei olisi niin äkkipikainen. Hän voisi helposti menettää mainetta puheillaan.

Frank ja maski on erityinen yhdistelmä. Frank ei silloin pelkää tappaa suojellakseen muita. Hän on valmis hyökkäämään kenen tahansa kimppuun. Maski on kuin lupa Frankille tehdä mitä hän ikinä haluaa.

Motto: "Smartasses get killed. We always see to that."

SUHTEET

Julie: Frankin ystävä. Frank oli aikoinaan hetken ihastunut Julieen, mutta nyt hän vain kokee naaraan ystävänään.

Joey: Frankin ystävä. Frank pitää Joeyta tärkeänä Legionin vuoksi. Joey kun on hyvä suojakilpi Legionin jäsenille.

Susie: Frankin ystävä. Frank tykkää työntää pieniä töitään Susielle.

Schädel: Frankin tuttava. Frank oppi Schädeliltä nopeutta.

MENNEISYYS

0-1 -vuotiaana
Frank syntyi kadulle kahdelle koreanjindolle. Hänen vanhempansa olivat nuoria eivätkä todellakaan valmiita vanhemmiksi. Heidän onnekseen Frank oli pentueen ainoa. Isä kuljeskeli ties missä ja välillä emokin unohti Frankin. Frank usein tunsi nälkää ja läheisyyden kaipuuta. Isä yritti usein tuoda Frankille roskista ruokaa, vaikka tuon ikäinen pentu tarvitsi emon maitoa. Emo inhosi sitä, kun hänen täytyi olla koko ajan kahlittuna Frankiin.

Frank unohdettiin täysin, kun hän oli 14 viikon ikäinen. Vanhemmat lähtivät jatkamaan elämäänsä kuin eivät koskaan mitään pentua olisi saanut. Frank eli muutaman päivän yksin. Hän oli täysin tietämätön, miten elämässä selvitään. Eräänä päivänä Frankin elämässä alkoi kierto, mihin kuului useita erilaisia aikuisia koiria. Aikuiset yrittivät huolehtia Frankista, mutta aina luovuttivat, kun pentu ei tiennytkään mistään mitään.

Noin puoli vuotta Frankin ”ottovanhempia” vaihtui, kunnes elämään astui uroskoira nimeltä Clive. Clive päätti ottaa Frankin tosissaan ja huolehtia hänestä kuin isä pojastaan. Clive opetti Frankille elämästä ja siitä, miten siitä selvittiin kadulla. Cliven opetukset olivat kyseenalaisia, mutta ne riittivät Frankille. Clive opetti Frankin varastamaan ihmisiltä.

1-2 -vuotiaana
Vuoden ikäisenä Frank odotteli Clivea, koska hän oli mennyt tekemään jotain. Clive oli luvannut Frankille opettaa tappelua, mutta ei ollut tarkemmin kertonut miten. Clive saapui pian paikalle ja raahasi mukanaan tajutonta ihmistä. Frank tuijotti ihmistä uteliaana ja käveli Clivea vastalle. Clive kertoi Frankille, että hänen täytyi oppia tappelemaan ihmisiä vastaan. Samoja taktiikoita, kun pystyi käyttämään muihinkin eläviin olentoihin. Frank suostui, joten Clive sitten opetti Frankia tajuttomaan ihmisiin. Opetuksen aikana ihminen sai vasta surmansa koirien aiheuttamista haavoista. Frank oppi Clivelta missä on ihmisten suurimmat valtimot ja päätti hyödyntää sitä eniten tulevaisuudessa.

Clive opetti muutamia kertoja Frankia tajuttomiin ihmisiin. Frank ei edes tajunnut tappavansa ihmisiä, jotka olivat olleet kohteina. Eräänä päivänä Clive johdatti Frankin erään ravintolan luo. Clive halusi pitää Frankin loppukokeen täällä. Frankin täytyi varastaa ravintolan roskiksista ruokaa hänelle itselleen ja Clivelle. Frank lähti lähestymään ravintolan takaovea, jonka lähellä roskikset sijaitsivat. Clive jäi sivummalle tuijottamaan Frankin suoriutumista. Frank pääsi helposti roskisten luo. Roskikset olivat korkeita, joten Frankin täytyi nousta takajaloilleen. Frankilla oli ongelma avata roskiksen kantta, koska se oli painava. Frank päättikin siirtyä sivummalle odottamaan, että ihminen tulisi ulos avaamaan roskiksen.

Frank odotti hetken, kunnes ulos tuli ihminen. Ihminen meni avaamaan roskiksensa ja meinasi heittää ravintolan ylijäänyttä ruokaa roskiin. Frank astuikin esiin ja aloitti murinan. Ihminen katsoi Frankia ja yritti hätyyttää häntä pois. Frank hermostuikin ja hyökkäsi ihmisen kimppuun, kuten Clive oli opettanut. Frank kävi suoraan ihmisen kaulaan kiinni ja painoi tassuilla ihmisen rintakehää. Ihminen kaatui maahan samalla kun Frank häntä puri. Frank repikin ihmisen kaulan auki ja viilsi tassujen kynsillä ihmisen rintakehän auki. Frank irrotti sitten ja siirtyi roskiksen luo jälleen. Hän oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Frank nousi jälleen takajaloilleen roskista vasten ja kaivoi roskiksesta jotain hyvää hänelle ja Clivelle. Varkauden onnistuttua Frank päätti juosta Cliven luo.

Frank saapui Cliven luo ja tiputti hänelle tarkoitetun ruoan maahan. Clive virnisti tyytyväisenä ja ilmoitti Frankin suorittaneen kokeen. Frank oli iloinen siitä. Clive otti ruokansa ja lähti johdattamaan Frankia pois. Frank ei ollut huomannut, että Clive oli ollut hieman kateellinen hänelle. Clive kun ei ollut koskaan onnistunut noin hyvin ruoan varastamisessa.

2-3 -vuotiaana
Frank oli kaksivuotias ja hän oli huomannut etääntyvänsä Clivesta. Heidän suhteensa oli ollut etäinen Frankin kokeen jälkeen. Clive oli harvoin Frankin seurassa, mutta ei se Frankia haitannut. Frank oli myös alkanut kaipaamaan omaa rauhaa. Ilman kummempia hyvästelyitä Frank päätti lähteä omille teilleen. Hän ei palannut paikkaan, mitä hän ja Clive olivat pitäneet kotinaan. Frank koki olevansa tarpeeksi vanha jo yksin elämiseen.

Frank kuljeskeli yksikseen. Usein hän haastoi riitaa muiden koirien kanssa, jonka vuoksi hän joutui tappeluihin. Frank jo tuolloin tajusi, että pureminen ei ollut häntä varten. Frank viilsi usein hampaillaan ja yritti aina iskeä valtimoihin. Frank kun rakasti veren vuodattamista.

3-4 -vuotiaana
Frank oli kolme vuotiaana vallannut erään naapuruston. Hän oli ottanut alueen reviirikseen ja oli tappanut alueen muut kulkukoirat. Ihmiset pitivät pihoissaan ansoja Frankia varten. Häntä yritettiin saada kiinni, koska häntä pidettiin vaaraksi myös ihmisille. Eräänä päivänä Frank astui erään pienen talon pihaan. Frank käveli tapojensa mukaan kohti roskista ruoan toivossa. Frank päällään kaatoikin roskiksen maahan ja alkoi kaivelemaan roskien seasta ruokaa. Talon ovi aukesikin Frankin takana, joka kiinnitti uroksen huomion. Ovella seisoi mies, jolla oli pyssy kädessä. Pyssy oli tähdättynä suoraan Frankia. Frank kiinnitti huomion ihmisen maskiin. Maski näytti kiehtovalta, koska Frank ei ollut aikaisemmin nähnyt ihmisten pitävän sellaista. Frank kääntyi ympäri ja tuijotti ihmistä. Hän ei tiennyt millä ihminen häntä oikein osoitti. Clive ei ollut aikaisemmin kertonut, että ihmisillä voisi olla aseina muutakin kuin teräaseita.

Tilanne tuntui pitkältä. Ihminen ei sanonut mitään, eikä Frank tehnyt mitään. Frank oikeastaan odotti ihmisen tekevän jotain. Ihminen laskikin pyssynsä ja huokaisi raskaasti. Ihminen mutisi jotain ääneen ja menikin takaisin sisälle. Frank hämmentyi tilanteesta, mutta koki olevansa tervetullut. Frank ei ollut hetkeen nähnyt ihmistä, joka ei olisi hänelle huutanut heti. Frank kääntyi sitten ympäri ja jatkoi roskien kaivelua.

Frank lähti ja palasi useita kertoja tämä tietyn talon pihaan. Ihminen ei hänestä tosiaan välittänyt. Frank useita viikkoja jatkoi poistumista ja palaamista. Eräänä päivänä Frank jäikin asumaan ihmisen talon pihaan. Muut naapuruston ihmiset eivät pitäneet ajatuksesta, mutta eivät silti koskaan uskaltaneet valittaa talon omistajalle Frankista. Frank tajusi muiden ihmisten pelkäävän myös talon omistajaa. Frank koki sen vuoksi olonsa kotoisammaksi.

Oli kyllä totta, että Frankin omistaja oli pelätty. Mies oli usein ihan sekaisin. Huuteli ulkona raivokkaasti ja joi alkoholia. Frank ei koskaan koirana sitä ymmärtänyt, mutta hänen omistajansa käytti huumeita. Mies tosi usein heilutteli puukkoa talon pihassa. Frank ei ihmisen käytöksestä välittänyt. Hänelle oli pääasia, että sai olla rauhassa.

4-5 -vuotiaana
Eräänä päivänä Frankin omistaja lähti todella sekavassa tilassa kaupungille. Frank ei siitä välittänyt vaan päätti jatkaa unia. Frankin tosin herätti se, että talon ohi oli kulkemassa häntä suurempi hollanninpaimenkoira uros. Koira oli lenkillä omistajansa kanssa, mutta pysähtyi nähdessään Frankin. Frank tuijotti koiraa, eikä voinut ymmärtää miksi häntä tuijotettiin. Frank murisi koiralle varoituksena, mutta koira ei tuntunut välittävän. Koira jatkoi pian matkaansa, koska hänen omistajansa häntä käskytti. Frank tuhahti ja päätti jatkaa unia.

Frank heräsi uudelleen, kun hänen omistajansa palasi takaisin. Frank huomasi omistajan pitävän veristä puukkoa kädessä ja hänen muutkin vaatteet olivat veriset. Frank näytti kysyvältä. Omistaja puheli itsekseen ja tuijotti talon seinää. Näytti kun omistaja olisi tuijottanut seinän läpi kaukaisuuteen. Omistaja sitten pian käveli sisälle. Frank tuhahti ja päätti viimein nousta ylös. Hän siirtyi syömään ruokakupista, jonka ihminen hänelle oli tuonut.

Yöllä Frank jälleen yritti nukkua, mutta hän heräsi siihen, kun joku käveli pihaan. Frank katsoi tunkeilijaa ja havaitsi sen olevan se sama hollanninpaimenkoira, joka oli kulkenut aikaisemmin ohi. Frank nousi ylös ja käveli koiran luo. Frank uhitteli heti urosta. Uros tiesi Frankin nimen ja kysyi: oliko Frank tosiaan juuri se Frank. Frank hämmentyi kysymyksestä, mutta myöntyi. Frank oli oikeastaan hieman imarreltu, että hänet tunnettiin. Uros kertoi nimekseen Joey ja ehdotti, että hän ei Frank voisivat tutustua. Frank ei tuntenut kaipaavansa ketään, joten hän kysyi mihin hän muka urosta tarvitsisi. Joey kertoi lupautuvansa Frankin henkivartijaksi. Frank mietti asiaa ja mittaili Joey katseellaan. Frank suostui. Frank ei ollut aikaisemmin ajatellut keräävänsä porukkaa, mutta Joeyn ehdotus tuntui mahdollisuudelta uuteen elämänvaiheeseen.

5-6 -vuotiaana
Frank ja Joey olivat tutustuneet. Ihme ja kumma, Frank koki Joeyn enemmän ystävänä kuin henkivartijana. Pian Joeyn alkuperäinen idea unohdettiin ja he olivat vain todella hyviä ystäviä. Eräänä päivänä Frank päätti lähteä kävelemään kaupungille yksin. Hän ei ollut hetkeen käynyt naapuruston ulkopuolella. Matkan aikana Frank kohtasi kaanankoira naaraan. Naaras näytti tutkivan aluetta. Frank lähestyi naarasta ja kysyi mitä hän teki. Naaras säikähti hieman Frankia, mutta päätti sitten vastata totuudenmukaisesti tutkivansa aluetta. Frank ehdotti, että naaras lähtisi hänen mukaansa. Frank kertoi, että hän eli mukavan ihmisen kanssa. Naaras ei oikein tiennyt voisiko luottaa Frankiin, mutta hänellä ei ollut vaihtoehtoja. Naaras ei ollut tottunut elämään kadulla ja hänellä oli ystäväkin huolehdittavana. Naaras päätti kertoa ystävästään ja esittäytyi Julieksi. Julie kertoi, että ei voinut päättää yksin, vaan lupasi viedä Frankin ystävänsä luo.

Frank ja Julie saapuivat autraliankarjakoira naaraan luo. Frankin silmään pisti naaraan värjätty harjas. Naaras oli kovin ujo, mutta uskaltautui kysyä: miksi Frank oli täällä. Frank esittäytyi ja kertoi, että hänen omistajansa voisi huolehtia heistä. Frank kun ei halunnut kokemattomien naaraiden jäävän kadulle. Ujompi naaras halusi Julien tekevän päätöksen. Julie suostui Frankin ehdotukseen. Ujompi naaras sitten esittäytyi Susieksi. Frank hymyili hetken, kunnes lähti johdattamaan naaraita kohti omistajansa kotia.

Frank saapui naaraiden kanssa talon pihaan. Pihassa Joey tuijotti pihaan tullutta kolmikkoa. Frank esitteli Joyen naaraille. Susie näytti ujostelevan ja olevan todella etäinen. Julie taas kysyi heidän uudesta omistajastaan. Frank päätti kertoa, että omistaja oli harvoin kotona ja oli erilainen, kun muut ihmiset. Susie piti sitä hyvänä asiana.

6-7 -vuotiaana
Frank ystävystyi Joyen lisäksi nyt Julieen ja Susieen. Pientä ihastumisen tunnetta Frank koki Julieta kohtaan, mutta se oli ohi menevää. Naaraan kauneus oli pistänyt uroksen pään hieman sekaisin. Omistaja oli tehnyt koirilleen maskit merkaten heidät kuin omikseen. Frank oli huomannut naaraiden etääntyvän hieman, kun he olivat nähneet uuden omistajansa ensimmäisen kerran. Frank vain ajatteli naaraiden pelkäävän ihmisiä – ehkä ihmiset olivat heitä aikoinaan kohdelleet kaltoin. Pian Frank sai kuulla Joeyn kanssa naaraiden syyn käyttäytymiselle. Frankin omistaja oli aikoinaan puukottanut Julien ja Susien omistajat kuoliaaksi. Frank ei yllättynyt kuulemastaan. Hän kun tiesi kuinka sekaisin omistaja oli välillä. Omistaja muutenkin palasi usein kotia veren tahrimana. Frank ehdotti, että naaraat voisivat kostaa omistajalle. Naaraat ja Joey eivät ymmärtäneet mitä Frank todellisuudessa meinasi. Frank oli todellisuudessa halukas tappamaan omistajan irrottaakseen ainoan kahleen heidän ja vapauden välistä.

Eräänä päivänä omistaja palasi kotia vahvassa humalatilassa. Omistaja käveli heti sisälle. Frank ajatteli, että nyt olisi naarailla mahdollisuus kostaa. Frank käskytti kolmikon paikalle ja suostutteli heidät pukemaan maskinsa ennen sisälle menoa. Nelikko puki maskinsa ja käveli taloon sisälle. Omistaja oli sammunut olohuoneen sohvalle. Frank ehdotti Joeylle, että hän voisi porukan suurimpana alkaa sotkemaan asuntoa. Joey suostui ja alkoi heittelemään ja kaatelemaan tavaroita. Monia esineitä rikkoutui, jonka vuoksi omistaja heräsi. Omistaja ei ollut mielissään vaan hän alkoi huutamaan koirille. Omistaja pian otti puukon lähimmältä pöydältä ja päätti jahdata koiria. He yrittivät karkuun, mutta omistaja sai kiinni Susien harjasta. Frank ei halunnut omistajan satuttavan Susieta, joten hän mitään ajattelematta hyökkäsi suin päin omistajan kimppuun. Omistaja kaatui ja irrotti otteen Susiesta. Frank repi hampain puukon omistajan kädestä. Frank katsoi kolmikkoa ja huomasin heidän tuijottavan häntä järkyttyneinä. Frank ei ymmärtänyt mitä outoa tuossa oli, joten hän päätti käskeä porukkaa mukaan omistajan tappamiseen. Joey ei aikaillut vaan kävi kiinni omistajan kaulaan. Frank heitti omistajalta saadun puukon Susien eteen ja käski häntä tekemään viimeisen silauksen omistajaan. Susie näytti olevan epävarma, mutta sai kannustusta Julielta. Susie otti puukon ja silmät suljettuna viilsi omistajan rintakehän auki.

Omistajan kuoltua Frank käskytti heidät pakoon. Häntä toteltiin ja koirat lähtivät yhdessä juoksemaan ulos kaupungista. Heidän teostaan oli jäänyt todisteet heidän maskeihinsa: verta. Frank oli iloinen, että oli löytänyt samankaltaista seuraa. He nelistään tulisi olemaan vaarallinen porukka.

7-8 -vuotiaana
Frank kuljeskelee paikasta toiseen Julien, Joeyn ja Susien kanssa. He ovat muodostaneet jengin, jota he kutsuvat nimellä The Legion. He ovat tavanneet Schädel -nimisen kogan, joka opetti heille nopeutta. Se oli hänen vastapalkkionsa siitä, että Legion oli häntä auttanut karhun kaatamisessa. Nopeuden vuoksi Legion on kehitellyt itselleen taistelutekniikan ”Feral Frenzy”. Siihen yhdistyy Legionin vahvuudet: nopeus ja viiltely. Puruvoima ei ole jengin vahvuus.

PELISSÄ TAPAHTUNUTTA

Ei pelejä.

MUUTA HUOMIOITAVAA

- Frank on saanut idean Dead By Daylight -pelissä olevalta saman nimiseltä tappajalta.

- Frankin ja muiden The Legion jäsenten teema *KLICK*

EI HAHMOON LIITTYVÄT ASIAT

Pelaaja: Daedra
Valmistumispäivä: 11.2.2019
Päivitetty: 18.2.2019
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Frank - Äkkipikainen huligaani
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat :: Hahmoista :: Hahmohyväksyntä-
Siirry: