Araigneé
Araigneé palasi pesälle ja näki vasta heränneen Daen. Uroksen näkeminen sai naaraan palautettua ajatusmaailmasta tähän maailmaan. Dae oli selkeästi huomannut, että naaraalla oli jokin "hätänä". Olihan Dae kysynyt, mikä häntä vaivasti. Araigneé ei ehtinyt kun suunsa avaamaan, kun Dae huomasi toisen pennuista kadonneen. Hän sitten lähti pesästä pois etsiäkseen toista. Araigneé katsoi olan yli Daen suuntaan ja tuhahti. Naaras kiinnitti huomion sitten toiseen pentuun. Naaras asettui pennun vierelle ja asetteli sen kuonollaan kylkeänsä vasten. Naaras piteli kuonoaan pentua vasten ja sulki silmänsä. Hän kuin halasi pentua näin. Naara olisi muuten ottanut pennun tassujensa väliin, mutta ei uskaltanut kynsiensä vuoksi. Olihan ne myrkylliset.
Araigneé havahtui Daen tuloon pesälle. Naaras nosti päänsä ja katsoi tuota. Dae oli löytänyt karkulaisen ja kiikutti sitä tällä hetkellä omalle paikalle pesässä. Uros päätti toisen pennun arestiin. Naaras ei siihen mitään sanonut, koska ei tiennyt mitä toinen pentu oli ollut tekemässä.
Araigneé katsoi Daea, kun tuo asettui pesän suuaukon eteen.
"Kysyit aikaisemmin, että mikä minulla oli. Näin vanhan tuttavani... Sen, jonka olen luullut kuolleen", Araigneé selitti. Naaras ei oikein tiennyt ollako vihainen vai eikö olla. Olihan Taweret kuolemallaan pilannut naaraan elämän. Miettiessään asiaa, Araigneén katse muuttui kylmäksi ja ilmettömäksi kuin ennen. Naaras asetti päänsä etutassujensa väliin. Hän ei kiinnittänyt katsetta oikein keneenkään. Hän vain tuijotti jonnekin "kauas". Aivan kuin hän olisi nähnyt pesän seinänä läpi, vaikka se ei ollutkaan mahdollista.