Miss Okami
Viestien lukumäärä : 916
Join date : 15.04.2015
Ikä : 24
Paikkakunta : ✧ Lempinimi: Arisu ✧
![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Empty](https://2img.net/i/empty.gif) | | Aihe: Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Pe Maalis 02, 2018 7:08 pm | |
| ![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Daadad11](https://i.servimg.com/u/f62/18/80/78/14/daadad11.png) ─────────── ⇝ Tsume ⇜ ─────────── ![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] 11bi7n8](https://2img.net/h/oi67.tinypic.com/11bi7n8.jpg) Motto: The way I see it, if you want a rainbow in to the sky, you got to put up with the rain.
Kanjit: 雨滴 (uteki)
Suomennos: Hopeinen sadepisara
lempinimi: Kion ([ 気温 ]Elohopea) / Oni ryōken ([ 鬼 猟犬 ]Demoninmetsästäjä)
Sukupuoli: Uros
Ikä: 5 ½v
Kotimaa: Japani
Synnyinpaikka: Japani
Liittouma: -
Lauma: Laumaton (Oma reviiri Iwatessa)
- Kartta millaisena Tsumen reviiriä ajattelen:
Asema laumassa: -
Perhe: vanhemmat ”hylkäsi”
Jälkeläiset: Ei ole
Puoliso: Ei ole
Entiset puolisot: Ei ole
Ihastus: Ei ole ─────────── ⇝ ULKONÄKÖ ⇜ ─────────── ![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Gallop10](https://i.servimg.com/u/f62/18/80/78/14/gallop10.jpg) Kuvailu: Uroon keho on lihaksikas, ja tällä riittää voimaa kaataa villisika yksin. Ulkoisesti sitä ei näe, mutta Uroksen sinnikkään luonteen takia, tuo louhi itsestään selviytyjän. Tsume on nähnyt jo ikäisekseen aivan ”liikaa” ja siksi tuon kasvot ovat tunteettoman näköiset. Kuitenkin Tsume ei täydellinen ole ja löytyy uroksesta pieniä vikoja, Esim. Tsume on oppinut suurimman osan omien kokemuksiensa perusteella, joten uudet asiat voivat olla tuolle uhka.
Laji: Susi
Rotu: Harmaa susi
Säkäkorkeus: 68cm
Paino: 38kg
Turkinväri: Harmaa
Silmienvärit: Ruskea
Tuntomerkkejä: turkki kiiltää valossa hieman hopeana ja se ei kastu helposti. Uroon turkki on usein puhdas, vaikkei uros siitä nyt joka välissä huolehdikaan. Sateessa turkki saattaa kimaltaa siinä olevien pisaroiden takia. ─────────── ⇝ MENNEISYYS ⇜ ─────────── Ennen syntymää…
Vanhemmilla oli oma pieni reviiri ja vasta asettuivat kodiksi sille, kun isälle tuttu ilmoitti, ettei seutu olisi enää turvallista. Emo oli jo raskaana ja synnyttämisen partaalla, ettei voitu olla varmoja koska pennut tulisivat. Isä ei halunnut stressata puolisoaan ja uskoi pystyvänsä suojella noita. Pian emo synnyttikin, tietämättä mahdollisesta vaarasta.
Syntymä
Pentuja oli vain yksi uros, mutta tuo oli jo vastasyntyneenä taistelija. Isä ja emo olivat ylpeitä pojastaan. He eivät heti pentua nimennyt, koska halusivat pojalle nimen, joka kuvasi täydellisesti tuota. Pentu oli 3kk vanha ja yhä nimetön, kun heidän reviirille hyökättiin. Emo kuuli ulkoa puolisonsa kivuliaan ulvahduksen ja vilkaisi ulos, vain nähdäkseen kuusi urosta, peräisin Kurokagen laumasta, uroksen kimpussa. Emo ajattelematta asiaa sen suuremmin, juoksi puolisonsa apuun ja he onnistuivat juoksemaan joukolta pois. Kurokagen väki nauroi ja huusi noiden perään ”Tämä on kaikkivaltiaan Kurokagen reviiriä nyt! Jos näemme teidän rumia turpianne enää uudestaan, varmistamme, ettette hengitä sen jälkeen!” Joukko ei olisi saanut päästää kaksikkoa pakoon, mutta eivät nuo piitanneet, koska eivät ajatellut Kurokagen vertaisen mahdin puolella ollessaan, olevansa vaarassa. Koko ajan nimetön pentu tuijotti pesän suuaukkoa ja odotti emonsa paluuta, mutta tuo ei palannut vaan yksi Kurokagen hurtista. Tuntematon uros tuijotti hetken pentua ja hymyili tuolle hetken lempeästi. ”Täällä ei ole mitään!” Tuo sanoi, astuessaan pois ja joukko naurahtelivat ja keskustelivat keskenään, että susi pari oli varmaan vasta asettunut aloilleen, vain saadakseen turpaan lopulta.
- VANHEMMAT:
![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Vanhem10](https://i.servimg.com/u/f62/18/80/78/14/vanhem10.jpg) Tein tosiaan kuvan talviteemaiseksi, koska tein kuvan joulumielin. Mother: Honey... Our son...He was still in the den...
Father: I'm so sorry, I could not protect you both... I will avenge our son...
Pentu tärisi hiukan ja kyyneleet valuivat tuon kasvoilla Isä? äiti?? …Hylkäsittekö te minut…? Pentu ajatteli ja painautui pesän, nyt kylmältä tuntuvaa maata vasten. Pentu odotti puoliyöhön asti vanhempiensa paluuta, mutta nukahti lopulta, vain herätäkseen aamulla tyhjään pesään ja kovaan meteliin ulkona. Pentu kurkisti ulos, saadakseen selville metelin lähteen ja se oli vain erittäin rankka sade. Pentu palasi pesään ja kaivoi esiin pienen palan lihaa, joka emo oli laittanut säästöön, hädän tullen. Pentu söi sen ja odotti vielä vanhempiaan, mutta puolipäivästä, kun sade alkoi laantua, loppui pennulta kärsivällisyys ja tuo lähti tihkuvaan sateeseen kävelemään päättömästi. Tsume… pentu totesi, katsoessaan taivaalta putoavia pisaroita, jotka kiilsivät hopeisesti.
Pentu päätti, että olisi aika lähteä omilleen ja oppia elämään ilman turhia vanhempia. Pentu juoksi lähimmälle lammelle juodakseen, tihkuvassa sateessa. Pentu ensimmäistä kertaa näki itsensä ja totesi turkkinsa muistuttavan sadetta ja siitä tuo alkoikin kutsumaan itseään Tsumena.
4kk-11kk
Tsume oppi pian kuinka karu luonto osasi ollakaan ja joutui monesti taistelemaan ruokansa edestä. Tsume kuitenkin joutui monesti tyytymään rippeisiin, mitä muut eläimet olivat jättäneet jälkeensä. Pentu jopa kiipesi puuhun syödäkseen munia pesästä tai kaivautui kaniinin pesään syömään sen poikaset. Monesti kuitenkin, Tsume joutui perääntymään, kun tulikin vastaan niiden vanhemmat tai vastaavaa vastusta, joka olisi tappanut Tsumen hetkessä. Pentu peri luonnolta uhan vaiston ja monesti osasikin välttää vaaraa. Siksi törmätessään Kurokagen sotilaisiin, osasi Tsume heti varautua noilta ja piiloutui. Ei pentu ollut vielä tarpeeksi vahva taistelemaan kolmea urosta vastaan ja vetäytyi itse noista kauemmas. Kuitenkin Tsumen pako loppui lyhyeen, noiden huutaessa tämän suuntaan ja käskevän tulla esiin. Tsume tiesi nyt, että kolmikko tiesi tämän olevan lähellä, mutta eivät tienneet missä. Tsume päätteli, että olisi korkea aika kokeilla tekniikkaa jota oli harjoitellut puihin ja tämä huusi piilostaan. ”Tulkaa tänne, jos uskallatte, kassittomat idiootit!” Tsume tahallaan ärsytti, koska halusi kuulostaa varmalta ja oitis kaksi heistä lähti Tsumen suuntaan.
Pentu sai nyt yhden heistä olemaan varomaton nuoren äänensä ansiosta, koska tuo jäi seisomaan paikalle ja katsomaan tilannetta Tsume valitsi tuon iskunsa kohteeksi. Tsume hiipi yksin seisovan luokse ja käytti tekniikkaansa tuohon, mutta se oli vielä ruosteinen tekniikka, kun ei Tsume sitä koskaan ollut vielä käyttänyt lihaan. Se viilsi suorissa linjoissa ja syvemmälle, kuin mitä pentu sai tehtyä puuhun. Tsume katosi noiden näköpiiristä yhden heistä horjahtaen kivusta ja kaksikon nähden vilauksen vain Tsumen takamuksesta. Haavojen määrä oli hirveä tuolle ja haittasi liikkumista, niiden määrän takia, mutta ne eivät olleet syviä ja siksi vain niiden nuoleminen lopettaisi verenvuodon. Tsume virnisti katsoessaan piilosta kolmikkoa ja uros nautti saamastaan adrenaliinista. ”Samperin kakara! Tapan sinut!” Haavoittunut uros huusi, kun tuon toverit tulivat ihmeissään tuon luokse.
Tsume tiesi kuitenkin, ettei yksin voittaisi kolmea aikuista vastaan ja siksi uros mietti tarkkaan, miten pääsisi kolmikosta eroon. Tsume muisti lähistöllä olevan rotkon ja päätteli, että voisi johdattaa heidät sen suuntaan. Tsume hyppäsi puskissa tahallaan äänekkäästi ja katkaisi oksan tassullaan, mikä sai haavoittuneen huutamaan raivokkaasti ”Tuolla se kakara on! Älä vielä mihinkään mene!!” Kolmikko alkoi seuraamaan Tsumea. Tsume tunsi intoa ja adrenaliini kasvoi pennun rinnassa, mikä sai pennun puhisemaan jännityksestä, sekä jonkin sortin ilosta. Tsume huuteli kolmikolle ja kannusti sillä kolmikon takaa-ajoa, varsinkin Tsumen haavoittaman uroksen. Rotkon kohdalla pentu teki äkkikäännöksen ja loikkasi vaivalloisesti alimmalle oksalle puussa. Kolmikko huusi pudotessaan monttuun, mutta eivät luultavimmin kuolleet siihen. Pentu päätteli, että olisi korkea aika kadota ja Tsume loikki oksilla parhaansa mukaan, mahdollisimman kauas, kunnes putosi ja päätti pysyä maan tasalla. Tsume pääsi kolmikolta pakoon, mutta sanaakaan pennusta ei levinnyt, koska se olisi kolmikolle häpeäksi.
Tsume sen jälkeen alkoi kouluttamaan itseään rankemmin, omassa piilossaan ja metsästi vähemmän, kiinnittääkseen vähemmän huomiota ja kestääkseen nälkää paremmin. Tsume oli yllättävän taitava opettamaan itseään liikkuvaan sulavasti ja yksi lempi tapa treenata oli loikkia kovassa virtauksessa, nappaamassa kalaa. Kuitenkin, kerran kalastaessaan, paikalle ilmestyi nuori naaras, luultavimmin Kurokagen laumasta peräisin ja tuon huomatessa Tsumen kylmän katseen, naaras alkoi tärisemään pelkästä pelosta. Mikä sitä vaivaa? Miksi se on noin laiha? Taitaa esittää vain… Naaras hitaasti peruutti kauemmas Tsumesta, koska kuulemansa perusteella, uros oli armoton ja orjana naaras oli jo onnekas päästessään juomaan, mutta ei osannut aavistaa, että he olivat lähettäneet tuon syötiksi Tsumelle. Tsumen kylmä katse ei muuttunut, mutta pieni uteliaisuus oli huomattavissa, hännästä, kehonkielestä ja korvista. Tsume jatkoi kalastustaan, mutta heitti naaraalle kalan ennen kuin katosi metsään, toiselle puolella jokea. Naaras tuijotti kalaa hämillään, mutta lopulta söi sen kuin viimeisen ateriansa. Tsume oli puun oksalla seisomassa ja totesi, että naaras ei ollut vapaavaltainen, kun syökin niin panikoiden. Tsume kuitenkin päätti jäädä seuraamaan piilostaan, vain yllättyäkseen, kun yksi niistä kolmesta repäisi uroksen hännästä tuon alas oksalta. ”Arvasin, että olet naaraita kohtaan yhtä heikko kuin kaikki ne haaskat jotka kutsuvat itseään oikeuden taistelijoiksi.” Sama uros jota Tsume oli iskenyt, painoi tätä nyt maahan ja virnisti verenhimoisesti. ”Tiesitkö, että nautin sinunlaisten pentujen rikkomisesta ja Orjaksi tekemisestä?” Tsume osasi arvella jo, ettei pedofilia ollut epänormaalia Kurokagen laumassa ja sen se naaras olisi jo varmaan kärsinyt kaiken aikaa.
Hurtta kuiskasi himoisesti Tsumen korvaan ”Ennen kuin vien sinua Kurokage herran jalkamatoksi, varmistan että pysyt rivissä tai saat nauttia seurastani enemmän.” Pentua kuvotti tuo hurtta ja kuin luonnostaan Tsume murisi tuolle. Hurtta tarttui Tsumen niskaan ja helposti nosti pennun ilmaan. ”Luuletko voivasi muka jotain!?” Hurtta huusi innoissaan ja löi Tsumen pään lähimpään puuhun. Tsumen silmissä pimein hetkeksi ja pentu haistoi veren oitis. Verenhaju sai jonkin Tsumessa napsahtamaan ja pennun saatuaan jalat maahan, kaatoi Tsume hurtan hetkessä. Hurtta yllättyi Tsumen verenhimoisesta tilasta yhä enemmän pennun riuhtaistessa nuoren aikuisen koiran lentoon, päin samaa puuta. EN AIO KUOLLA VIELÄ! Tsume huusi päässään ja aikoi taistella elämänsä puolesta, loppuun asti. Hurtta nousi hullu hymy huulillaan ”Teet tästä vain kiinnostavampaa…” ja sen saattoi nähdäkin hurtasta, jos vilkaisi tuon ”innostumista”, Mutta Tsume oli nyt täysin tappaja tilassa eikä Tsume aikonut päästää tuota lähelleen, koska ajatteli toisen aikovan vain tappaa tämän. Hurtta hyökkäsi, mutta Tsumelle tuo oli kuin hidastettuna, kiitos adrenaliinin joka voimistui Tsumen juostessa ohi ja iskiessään hampaansa tuon kylkeen. Tsume luisu hyvänmatkaa ja kääntyi kohti hurttaa uudestaan, joka vasta ehti huomata kirvelevän kipunsa. ”Perhanan kakara! Kuinka minä nyt selitän tämän haavan!? Edelliset pystyin syyttämään putoamiseeni, mutta tästä näkee selvästi hampaan jäljet!” Hurtta huusi turhautuneena. Tsume ei kuunnellut tuota vaan iski oitis tuon kurkkuun samalla tekniikalla, mutta törmäsi kovaa puuhun sen jälkeen. Hurtta ulvahti kivusta ja kaatui kyljelleen vain silkasta kivusta. Haava ei ollut syvä, mutta vuoti paljon verta ja hurtta hieman panikoi veren määrästä ”Samperin kakara!!” Hurtta huusi, tajutessaan, että olisi voinut menettää henkensä, jos Tsume olisi ollut yhtään taidokkaampi. Tsume nousi vaivalloisesti seisomaan, koska isku puuhun oli saanut pennun heikommaksi, mutta ei kuin ruhjonut tätä. Tsume hitaasti kääntyi katsomaan hurttaa, niin kuin tappaja kauhuelokuvissa ja hurtasta saattoi nähdä suuren paniikin, kun tuo katsoi pentua vain silmiin. Tsume löntysti hitaasti kohti hurttaa, joka yritti rimpuilla kauemmas, aiheuttaen veren vuodon nopeutumisen ja kivun kasvamisen. ”DEMONI! DEMONI!!” hurtta ehti huutaa ennen kuin Tsume tarttui tuon kurkkuun ja painoi uroksen niskaa vasten, taittaen tuon päätä taaksepäin. Hurtta vinkui kivusta ja rimpuili tassujensa kanssa, mutta oli menettänyt kaikki taistelukykynsä, tajutessaan Tsumen taistelu tason ja pelon takia ei pystynyt edes taistella vastaan. Kun hurtta viimein menetti tajunnan, Tsume repi paloja, kunnes pentu oli varma, että hurtta oli kuollut ja siksi pennun turkki oli täysin punainen, aivan kuin tuo olisi uinut veressä.
Tsume oli vasta 6kk tapettuaan ensimmäisen koiran ikinä ja se uuvutti nopeaa tuon. Pentu löntysti kohti vettä ja asettui väsyneenä makaamaan matalalle alueelle. Tsume seurasi, kuinka veri tuon turkista liukeni veteen ja jätti rautaisen hajun jälkeensä. Pennun katse suuntautui toiselle puolelle jokea, tämän kuullessa vingahduksen ja nähdessä kolmikosta, loput kaksi pitelemässä sitä heikkoa naarasta ja hyväksikäyttämässä tuota. Tsume oli yhä heikko, mutta käveli virtauksessa kuin sitä ei olisi edes ollut. Vasta keskellä jokea kaksikko huomasi verenhajun ja äkkäsivät Tsumen, joka tuli kohti heidän takana olleesta joesta. Toinen uroksista oli ”jumissa” naaraassa, joten vain toinen heistä pystyi taistelemaan kunnolla. 4 minuuttia… Tsume laski päässään kylmänverisesti ja käveli tunteettoman näköisenä kohti heitä. Uroksista saattoi huomata heidän paniikin ja epäröimisen Tsumen tullessa kohti. ”Missä Rick on!?” Toinen niistä huusi ja toinen heilutti kieltävästi päätä toiselle urokselle. Naaras vinkui yhä kivusta, mutta siinä oli nyt yhä enemmän pelkoa mukana. Tsume ei vastannut ja hyökkäsi yksin olleen kimppuun, lopulta vietyään hengen tuolta. Naaras vingahti ja alkoi rimpuilla yhä enemmän, jotta pääsisi pakoon ja siksi tuossa kiinni ollut uros kaatui selälleen. Tsume kiinnitti urokseen huomionsa, kuullessaan tömähdyksen ja lähti kävelemään jälleen kohti vihollistaan. Nyt nuori naaraskin tajusi, miksi ”Rick” oli huutanut demonia, katsoessaan Tsumen kylmänverisiin kasvoihin. Naaras tärisi pelosta ja suojautui tulevilta iskuilta, kun Tsume lähti yllättäen juoksuun. Tsume tappoi uroksen, kuin kilpikonnan joka oli jumissa selällään. Naaras avasi silmänsä, löytääkseen molemmat urokset kuolleina ja Tsumen kadonneen. Naaras olisi voinut karata, mutta oli kasvanut siinä uskossa, että olisi Kurokagen laumassa turvassa, vaikka olikin Orjan asemassa. Tsume oli vetäytynyt piiloon ja levännyt siellä, hoivaamassa haavojaan. Naaras luultavimmin tulisi saamaan mahdollisesti pentuja.
1v
Naaras kertoi tapahtuneesta ja siksi Tsumea ruvettiin nimeämään Demoniksi – josta uros itse käytti Demoninmetsästäjää, vain koska harva tiesi miltä tuo näytti ja miksi tuo tappoi Kurokagen koiria pelotta. Kuitenkin suurin osa ajatteli Tsumea onnekkaana ja idioottina joka yksin taistelee kokonaista laumaa vastaan. Siksi moni koira oli lähetetty Tsumen perään, naaraan kertoessa tarinoita tapahtuneesta ja kun kaikki kolme urosta löydettiin kuolleena, uskottiin naarasta yhä enemmän. Naaras pääsi lojaalisuudestaan rivisotilaaksi ja tuolle annettiin kolme koiraa mukaan, jotta he menisivät tappamaan Tsumen. Naaras meni kolmikon kanssa joelle ja siitä alkoi Tsumen elämän jokapäiväinen metsästys. Naaraasta tuli lopulta mestari jälkien seuraaja, mutta Tsume onnistui aina olemaan askeleen tuota edellä. Naaraan luonnekin muuttui töykeäksi, itsekeskeiseksi ja omahyväiseksi. Naaraan seuralaiset eivät siedä tuota enää, mutta oman henkensä uhalla joutuvat seuraamaan tuota. Heidän onneksi naaras oli raskaana ja siksi tulisi pian pitämään taukoa metsästyksessään.
Tsumea harvemmin sen jälkeen löydettiin, koska uros alkoi välttämään suuria joukkoja Kurokagen hurttia ja tappoi vain koiria, jotka vaeltelivat yksin. Usein kuitenkin Orjat tai muut koirat Kurokagen laumasta, karkasivat Tsumen reviirin kautta, koska harva vahti enää aluetta, koska pelkäsivät joutuvan ”demonin” kohteeksi ja Uros oppi seuraamaan koiria ulkoisesti josta arvata oliko kyseessä karkuri vai salamurhaaja.
1v-2v
Tsume päätti väliaikaisesti muuttaa kodistaan, koska Kurokagen lähettämiä salamurhaajia tuli jatkuvasti enemmän. Matkallaan Tsume törmäsi vanhempaan urokseen. Uros oli oitis puolustautumassa tuolta, mutta vanhuksen lempeä luonne sai rauhoitettua Tsumen pian. Tsume ei silti luottanut toiseen, mutta ei nyt olettanut toisen olevan vaaraksi. Vanhempi uros jutteli tuttavallisesti Tsumelle, vaikka nuorempi uros ei aina vastannutkaan tai vastasi töykeän oloisesti. Uros kertoi Tsumelle, että tuo muistutti paljolti omaa poikaansa, joka kuoli Kurokagen tyrannisoinnille noin 3v sitten. Tsume oli ajan myötä rauhoittunut ja nautti väliaikaisesta seurastaan. Vanhus huomasi lähes heti, ettei Tsume ollut hyvä kommunikoimaan tai ettei Tsume tykännyt keskustelusta. Kaksikko ystävystyi ja Tsume lopulta päätti jäädä vanhemman uroksen seuraksi, koska osasi hieman aavistaa toisen lopun tulevan ja olihan vanha uros jo 11 vuotias, mutta ei Tsume sitä silloin tarkkaan tiennyt.
Vanhus opetti monia asioita Tsumelle ja näin alkoi nuorempi uros tajuamaan omia heikkouksiaan. Ei Tsumea haitannut oma kommunikaation heikkous, vaan oman turvallisuutensa heikkous. Vanhus ehti ennen kuolemaansa opettaa Tsumelle taistelutaitojaan, kalastamista sekä maastoon naamioitumista. Uros hautasi vanhuksen tuon pesän lähettyville ja kiitettyään tuon avusta, lähti Tsume omilleen.
2v-4v
Tsumen täyttäessä vihdoin 2, tunsi Tsume itsensä viimein soturiksi ja oli matkallaan oppinut paljon. Muutamalle koiralle Tsume oli yrittänyt puhua, muttei noihin ollut kiintynyt vaan keskenään jakanut vain tietoa. Tsume kuuli usein Ohusta ja siitä, kuinka Tsumen kannattaisi mennä heidän laumaansa, mutta ei uros ikinä tarinoihin uskonut. Tsume aina oletti, että se oli jotain lemmikkien keksimää fantasiaa, jotta he tuntisivat vielä omaavansa mahdollisuuden voittaa Kurokage. Koirat joille Tsume oli usein puhunut, kertoivat menevänsä Ohuun jakamaan tietoa Tsumesta. Tsume ei tykännyt ideasta, mutta ei aistinut tuttavistaan mitään pahoja aikomuksia ja antoi noiden mennä.
Tsume palasi reviirilleen Iwateen ja tappoi sinne laitetut vartijat helposti. Nuo olivat kykenemättömiä nuoria koiria, jotka olettivat olevansa turvassa toimiessaan Kurokagen alaisina. Alue pysyi sen jälkeen monia kuukausia rauhallisena, koska tieto Tsumen paluusta ei koskaan levinnyt takaisin Kurokagen laumaan. Tsume oli siksi myös haudannut tappamansa koirat, koska ei halunnut noiden ruumiiden löytyvän.
Vajaa kolme vuotisena alkoi salamurhaajia taas tulemaan, mutta ne Tsume onnistui nyt hoitamaan paljon paremmin ja sitä myötä yhä vaarallisempia koiria lähetettiin tuon luokse, kuin testinä jos viimein löytyisi hyviä koiria Kurokagen kokoelmiin. Tsume oli itse monesti miettinyt mahdollisuutta, että päätyisi Kurokagen laumaan orjaksi tai tapettaisiin ja siksi on varautunut noilta mahdollisuuksilta eniten. Tsume rauhassa usein vahti reviiriään piilostaan, pienen kukkulan huipulla olevasta pesästään. Pesä oli ajan myötä muuttunut sokkelomaiseksi ja Uros itse harvemmin eksyi.
4v-5 ½v
-
- KOHOKOHDAT:
0-3kk: Kurokagen joukot hyökkäsi, Vanhemmat jättivät, Tsume nimesi itsensä hopeana kimaltelevan sateen mukaan.
3-6kk: Oppi selviytymään, metsästämään sekä taistelemaan paremmin
6kk-1v: Tappoi kolme koiraa ja ymmärsi paremmin, omat rajansa. Aloitti niitä parantamaan omilla koulutuksillaan. Myös oppi välttämään tätä etsiviä joukkoja.
1v-2v: Tapasi vanhemman koiran, joka opetti tälle muutaman tärkeän asian ennen kuolemaansa. Tsume otti ne mukaansa ja jatkoi matkaansa.
2v-3v: Valtasi reviirinsä takaisin Iwatesta ja sai nauttia rauhassa reviiristään noin 3kk.
3v-4v:
4v-5v 6kk:
- PELEISSÄ TAPAHTUNEITA:
Ei vielä
✦◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤ ❈ INFORMATION ❈ ◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤ ✦►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷ ✦ ──────── ✨ About This Character ✨ ────────── ✦- LUONNE:
Tsume on luonteeltaan kylmä kaikkia kohtaan eikä luota kuin itseensä. Uros on omalla ajallaan oppinut elämään yksin ja tottunut siihen, eikä siksi hakeudu laumaan tai kaipaa ystäviä. Ajattelee vain siksi itseään, eikä luota kehenkään koska on törmännyt vain Kurokagen hurttiin. Tsume tuskin uskoo Ginin tai Weedin kaltaisten koirien olemassa oloon edes, koska on läpi koko elämänsä törmännyt vain Kurokagen koiriin ja he ovat aina käyneet kimppuun. On silti taitavaksi louhittu taistelija ja kylmähermoinen hankalissakin tilanteissa, vaikkakin osoittautuu äkäiseksi. Tsume usein tappaa uhkaksi osittuneet koirat, koska ei aio vaihtaa elinseutuaan Iwatesta ja siksi tätä nähdäänkin vain uhkana tuolla seudulla. Tuskin osaisi toimia, jos näkisi jonkun pulassa ja luultavimmin antaisi toisen olla pulassa, koska ei luota, että kyseessä ei olisi taas jonkin lainen ansa. Näistä syistä uros on epäsosiaalinen ja ei siksi osaa edes puhua kunnolla. Uroksen puhe tapa on hyvin hidas ja huonosti ymmärrettävä. Tsume on kuitenkin onnistunut useimmiten välttämään suuria joukkoja, mutta on onnistunut yksin kaatamaan 8 Kurokagen koiraa samalla kerralla. Tsume toimii ennemmin vain elämänsä mukaan ja kokeilee jatkuvasti uusia koetuksia, jotka paikalle ilmestyy harkittuaan ensin asiaa tarkasti. Tämän vanhemmat olivat aluksi toimineet Ohun reviirin vahtina ja kouluttajina, mutta Tsume itse oli matkustanut Iwateen lähiseuduilta. Tsume tuntee Iwaten seudut lähes läpikotaisin ja tietää lähes ulkoa alueen partiointi rutiinin. Kuitenkaan Tsume ei halua kiinnittää suurempaa huomiota ja välttää tappamasta enempää, kuin tuon tarvitsee.
Tavallaan Tsume on kuin “Tarzan”.
Lyhyesti: itsekeskeinen, kylmähermoinen, epäsosiaalinen, urhea ja kohtalaisen viisas.
- OMINAISUUDET:
Taito: ****
Voima: ****
Karisma: (Huono kommunikoimaan)
Nopeus: ****
Kestävyys: ****
Älykkyys: ****
Puruvoima: ****
Kivunsietokyky: ***
Ketteryys: ***
Refleksit: *****
Tekniikat: ***
Ponnistus: ***
Metsästystaito: ****
Uimataito: **
Taistelutaidot: ****
Aistit
Näkö: ***
Kuulo: ***
Haju: ****
Aggressiivisuus: ***
- TAISTELUTEKNIIKAT:
Shizuku: Pisaran tyyliin uros loikkii pitkiä välejä ja iskee vihollista joka laskeutumisellaan. Kuitenkin liike väsyttää nopeasti ja aiheuttaa pieniä, alle 5cm syvyisiä haavoja.
Shiroi raikō: Nopea, suora linjainen liike, jonka Tsume iskee kohteensa takaa tai suoraa edestä ja ohimennen viiltää pitkin kohteen kylkeä. Tsume käyttää tätä vain tilanteissa, joissa se toimii, koska siinä on monta vikaa ja heikkoutta, jotka voivat viedä tuon hengen. Suurin niistä ollessa se ettei kohde saa odottaa sitä ja siksi Tsume harvemmin käyttää sitä kahdesti.
- SUHTEET:
Suku/Perhe
Vanhemmat: Ei edes tunne noita ja tuskin enää tunnistaisi heitä jos tapaisi. He eivät välttämättä ole edes enää elossa, koska saivat Tsumen, emon ollessa 8v ja isän 7v, ellei joku tee heistä omahahmoa. Kumpikaan heistä ei halunnut jättää poikaansa oman onnensa nojaan, mutta eivät tiedä tuon olevan elossa…
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Muut
Kurokage: Vihaa tuota sydämmensä pohjasta, vain koska alitajuisesti vieläkin syyttää tuota vanhempiensa lähdöstä. Luultavimmin olettaisi voivansa tappaa tuon jos törmäisi tuohon tyrannin ollessa yksin. Ei kuitenkaan lähtisi itsemurhaisesti hyökkäämään, koska tietää lauman koon kuin omat tassunsa.
Ohu: Ei usko noiden olemassaoloon ja vaikka tapaisikin, ei luottaisi noihin yhtään. Tsume luultavimmin on niin syvällä jo siinä uskossa, ettei maailmassa ole yhtään täysijärkistä ja siksi luultavimmin olettaisi Ohulaisten olevan kilahtaneita idiootteja jos aikovat sotaan Kurokagen armeijaa vastaan vaikka tuolla on 10x suurempi joukko.
Ei vielä tunne ketään muuta erityistä josta mainita ~
►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷
✦ ──────── ♫♪ Songs/Music used ♪♫ ───────── ✦
Demon Hunter -- I Am A Stone (Tunnari)
Handsome Ghost – Promises (Puheääni)
Demon Hunter - The Last One Alive (Lisää)
►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷
✦ ─────────── ✣ ✢ Navigation ✢ ✣ ──────────── ✦
Rodusta/Lajista: harmaasusi / Gray wolf
MOTTO
Oni (Demon/Demoni)
Ryōken (Hunter/Metsästäjä)
Kion (Mercury/Elohopea)
Hahmon idea (By: Shiomi)
►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷►▷
【 Tekijä: Miss Okami 】【 Pelaaja: Miss Okami 】【 Valmistunut: X.3.2018 】
✘ ─────────── ✘ DISCLAIMER ✘ ─────────── ✘
Hahmon alkuperäinen idea ja nimi on peräisin Shiomilta©
Kuva 1 by Shiomi © (Ei lineart!)
Kuva 2 by Miss Okami © (Ei lineart!)
✦◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤ ❈◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤◢◤✦
| |
|
![Tsume - Sateen ensimmäinen pisara [Kesken] Map12](https://i.servimg.com/u/f62/18/80/78/14/map12.jpg)
