Nimi: Koroshiya = palkkamurhaaja/ammattitappaja
Esittäytyy nimellä: Koroshi tai Koro
Ikä: 6 vuotta
Skp: Uros
Laji/rotu: Koira/ Sekarotuinen. Suurin osa: Shikoku, kain koira ja ripaus akitaa
Lauma: Kurokagen lauma
Liittouma: Kurokage / Entinen liittouma oli hänen oma "Sensei"
Säkä: 60 cm
Paino: 27 kg
OminaisuudetTaito
Voima
Karisma
Nopeus
Kestävyys
Älykkyys
Puruvoima
Kivunsietokyky
Ketteryys
Refleksit
Tekniikat
Vaarallisuus
Puissa hyppely
Metsästystaito
Uimataito
AistitNäkö
Kuulo
Haju Ei hajuaistia enää.
UlkonäköSekarotuinen uros on ruumiinrakenteeltaan tiivis, ryhdikäs sekä jäntevä tapaus. Sen turkki on lyhyttä, paksua ja turkin väri on tummahkonpunainen mustilla raidoilla. Isompi alue mustaa löytyy rintakehästä. Mustaa löytyy myös silmien alta sekä silmien yllä on mustat laikut. Kaikki varpaat ovat myös mustat. Musta irokeesimainen harjas koristaa punaturkin päätä ja jatkuu melkein säkään asti. Uroksella on sirppimäinen häntä, mutta voi olla että häntä roikkuu suorana kun on rentoutunut. Silmät ovat kullankeltaiset pienillä pupilleilla ja kun uros innostuu saattaa pupillit pienentyä entisestään.
Ympäri kehoa menee arpia joittenka sijainnit näkee hyvin kuvasta. Urokselta puuttuu kuonon päältä kaikki nahat ja lihat, mutta Koroshin onneksi ei kuononalue ole kertaakaan tulehtunut hyvän haavanhoidon takia. Oikeasta etujalasta puuttuu osa, missä myös on jäljellä enää terävä luun tynkä. Vaikka jalasta ei olekaan paljoa enää jäljellä on hänen nopeus ja refleksit silti pysynyt hyvänä eli ei puuttuva jalka ole oikein siihen vaikuttanut kuntoutumisen jälkeen.
Luonne: Koroshi on ensitapaamisella hyvin kylmä ja hiljainen tapaus, mutta kuitenkaan ei pelkää puhua suutaan puhtaaksi ja omistaakin aika terävän kielen kun ääneen pääsee. Vaikka Koroshi on suuri mustanhuumorin ystävä ei hänen vitsailuitaan kannata ottaa ystävyyden merkkinä, koska hän ei yksinkertaisesti ole tullut Kurokagen laumaan tekemään ystäviä vaan hänen tavoitteensa on saada koko Japani Kurokage herran tassuihin vaikka se veisi häneltä hengen. Uros on hyvin rohkea eikä pelkää oli vastustajana kuka tahansa. Sekarotuisella on vieläkin shinobin ajatus maailma ja Kurokage on hänelle se nykyinen "Sensei", jonka käskyjä totellaan mukisematta ja jos epäonnistuu niin sitten kestetään rangaistus niin kuin oikean uroksen pitääkin. Uros on hyvin valppaana ympäristöstään ja reagoi heti jos jokin on pielessä. Urosta ärsyttää jos tiettyjen tehtävien kanssa menee liian pitkään, hän joutuu odottamaan tai johtaja joutuu odottamaan. Ärsyyntyy myös toisten tai omasta myöhästymisestä. Vaikka Koro onkin nöyrä on hän myös hyvin kunnianhimoinen uros, joka haluaa nousta arvoasteikolla kokoajan ylemmäs.Koro ei siedä häneen koskevaa uhkailua ja aika nopeasti palauttaa uhkailijan takaisin maanpinnalle. Lauman keskuudessa uros on varmana tunnettu jo ulkonäkönsä puolesta, sekä ehkä jo jonkin verran Kogan lauman yhteydessä kun tämä näitten kanssa pienen hetken on ollutkin. Jotkut kutsuvat nimellä Punaturkkinen Viikatemies tai punainen paholainen jos hänet tunnistaa. Uros osaa hukuttaa omat tunteensa ja toimia hyvin konemaisesti jos tilanne sitä vaatii.
Vaikka uroksen ulkonäkö saattaa antaa hänestä kajahtaneen ja mielipuolisen kuvan on uros ihan päinvastainen tapaus. Hän on hyvin fiksu, kylmähermoinen ja strateginen vastustaja, joka saattaa taistelukentällä olla hyvin vaikeasti luettava vastus kun hän hallitsee niin lähikamppailun että kaukaa taistelun todella hyvin. Uros nauttii siitä kun pääsee taistelutantereelle joka tuleekin esille kolkkona nauruna, mutta koittaa aina pysytellä monta askelta edellä vastustajan liikkeistä. Uros rakastaa teräaseita ja hänellä onkin niitä aikamoinen kokoelma, mutta lempiaseeksi on valikoitunut pitkä varsinen viikate, johon uroksella on suuri tunneside. Punaturkki ei usko hyvään eikä pahaan, vaan hänen ajatusmaailmassaan on vain heikot ja voimakkaat yksilöt.
Vaikka Koroshilla onkin tyyni julkisivu hänen sisällään jyllää viha, joka ajaa häntä vain tekemään itsestään voimakkaamman päiväpäivältä. Tämä suuri viha kumpuaa hänen menneisyydestä, joten oikeudenmukaisuus puheet ovat uroksen mielestä pelkkää turhaa jauhamista. Silloin kun uros koki vääryyttä ei kukaan ollut oikeudenmukainen häntä kohtaan taikka koittanut pelastaa häntä kun hän kävi helvetinporteilla. Hän joutui selviytymään silloin yksin ja nytkin näkee asiat samalla tavalla että itsestään on huolta pidettävä vaikka olisikin laumatoverit tukena. Punaturkki hioo kokoajan omia taistelutaitojaan ja onkin nopea oppimaan uusia tekniikoita/liikkeitä vain katsomalla. Hänen muistinsa on todella hyvä ja jo kerran kun uros on jonkun kasvot nähnyt eihän unohda niitä koskaan sen takia se tekikin hänestä hyvän palkkamurhaajan aikoinaan. Murhaajan ajoilta urokseen on jäänyt sadistinen tapa tappaa, mutta nykyään suosii nopeaa tappamista jos johtaja ei erillistä näytöstä halua. On yleensä ensimmäisenä ottamassa uusia tehtäviä vastaan johtajaltaan.
Johtajansa edessä uros on suoraryhtinen, mutta hyvin nöyrä ja tottelee mukisematta. Kunnioitus on korkealla Kurokagea kohtaan ja näkee hänet hyvin voimakkaana persoonana, joka on ansaitsisi paikkansa Japanin hallitsijana. Vaikka hän kunnioittaakin johtajaansa ei hän pelkää avata suutaan jos jokin häiritsee häntä tai tuntuu että jossain tehtävässä on epäkohtia. Hän haluaa vain että tehtävät kantavat parhainta hedelmää Kurokagen parhaaksi. Saattaa olla johtajansa seurassa humoristinen, mutta tietää tasan tarkkaan milloinka kannattaa pitää vaan kuono kiinni. Kissan tavalla saattaa kantaa johtajalleen "lahjoja" eli Ohulaisten päitä tai tuoda riveihin lisää sotureita. Koroshi on hyvin lojaali johtajalleen, joten häntä on turha käännyttää muihin laumoihin. Moni on yrittänyt, mutta nopeasti on vastapuoli saanut joko surmansa tai uros on piessyt. Inhoaa toden teolla takinkääntäjiä ja pettureita.
Nartut ja urokset ovat Korolle samaa massaa muitten joukossa. Häntä ei kiinnosta nartut missään muodossa, vaikka nuoruudessaan ehkä onkin maailmaan saattanut muutaman äpärän. Tälläkään asialla ei ole urokselle mitään merkitystä, koska pennut eivät häntä kiinnosta. Uroksia kohtaan saattaa vaikuttaa uhmakkaalta ja puhua heille hyvin alentavalla äänellä tai pukea sen huumoriin. Ei kummallekaan sukupuolelle anna armoa taistelukentällä.
Ohun laumaa kohtaan on hyvin aggressiivinen, koska onhan nämä Kurokage herran tavoitteiden tiellä. Pitää heitä heikkoina yksilöinä, mutta ei kuitenkaan ali-arvioi vastustajaansa. Tappaa yleensä heti kun Ohulaisen saa hampaisiinsa jos tehtävän ei ole tuoda heitä elävänä. Tähän vihan kategoriaan mahtuvat myös Igan lauma.
Kogan laumaa kohtaan on melko neutraali, mutta ei sääli heitäkään. Hänen entinen kouluttaja on kyseisen lauman hommissa vaikka häntä kunnioittaa paljon ei hän säästäisi häntäkään. Haluaakin päästä pitkästä aikaa kokeilemaan oman kouluttajansa päihittämistä kun häntä ole moneen vuoteen nähnyt.
Taistelu taidot, tekniikat ja heikkoudet- Hyvin nopea tappaja joka hallitsee lähitaistelun ja kaukotaistelun salat.
- Osaa käyttää eri aseita sekä onnistuu taistelu ilmankin aseita. Teräväksi hiottu jalan luu toimii myös eräänlaisena aseena
- Arvaamaton taistelija jota on hyvin vaikea lukea. Osaa myös lukea vastustajaa hyvin.
- Nopea liikkeistään että refleksit hiottu nopeaksi myös.
Neji Ki - Oppi taistelukentällä
Kieuseru Shoshitsu - Oppi kouluttajaltaan
Raikaken - Oppi taistelussa Igan shinobia vastaan
Jaw Crash - Taistelukentällä opittu
- Luinen kuono on ehkä uroksen yksi herkimmistä kohdista jos siihen kovaa voimaa kohdistuu. Luu jos murtuu niin peli on menetetty.
- Ei välttämättä pysy esimerkiksi Akamen ja Tesshinin mukana taistelukentällä, mutta eivät he helpolla pääse jos Koroshin kanssa joutuu taistelemaan.
Menneisyys Koroshi oli epätoivottu pentu josta haluttiin nopeasti eroon eli hän ei ikinä kokenut vanhempien rakkautta. Heti kun uros oli oppinut syömään kiinteää ruokaa se hylättiin kylmästi oman onnensa nojaan. Pentu harhaili muutaman päivän yksin ollen siinä uskossa että kuolisi nälkään, mutta hänen onnekseen eräs Kogan soturi huomasi punaturkkisen pennun hädässä. Soturi heti huomasi pennun päässä olevan mustanharjaksen ja oletti että pentu oli puhdas shikokun pentu, joka oli eksynyt omille teilleen. Hän vei nuoren Koroshin lauman keskuuteen etsien jos jollakin olisi pentu hukassa, mutta turhaan. Pentu siis todellakin oli hylätty mikä sai tämän soturin tuhahtamaan raivosta miten kukaan voisi olla niin julma jo noin nuorelle koiran alulle. Tämä soturi uros päätti ottaa pennun siipiensä suojaan ja kasvattaa tätä kuin omaa poikaansa. Pentu osoittautui sitkeäksi ja hyvin potentiaaliseksi shinobin aluksi joten heti kun ikää olisi tarpeeksi hän aloittaisi pennun koulutuksen.
Nuori Koroshi koki hyljeksintää muitten nuorten Kogien keskuudessa, koska olihan tämä periaatteessa ulkopuolinen ja välillä haukuttiinkin kuraveriseksi. Vaikka kohtelu oli kovaa hän sai pikku hiljaa arvostusta taidoistaan. Nuori koira oppi nopeasti ja hänellä oli halua oppia lisää kokoajan. Hän imi tietoa ja taitoja kuin pesusieni ja hänen kasvatti isänsä oli hyvin tyytyväinen. Punaturkki ei kyllä ikinä vanhempaa urosta isänään pitänyt kun tiesi taustansa ja jopa häpesi juuriaan. Hänen suurin osa nuoruudesta menikin siinä kun hänestä muokattiin täydellistä shinobia. Ei mennyt kauaakaan kun hän pääsi iskujoukkoihin tekemään tehtäviään. Hän oli kuullut paljon kertomuksia Kogien ja Igojen sodista ja tämän takia alkoikin inhota valkoturkkeja vain, koska oli uskollinen Kogan laumalle. Kerran kun hän oli harjoittelemassa yksin metsässä nopeuttaan hän törmäsi yhteen valkoturkkiin. Koroshi oli heti hyökkäämässä häntä vanhemman koiran kimppuun ja ottikin osumaa tässä taistelussa huolella, mutta sen verran kamppailusta oli urokselle hyötyä kun hän oppi siinä samalla Igojen Raikaken tekniikan.
Taitavasta nuorukaisesta tuli hyvin taitava aikuinen ja hänestä tuntui ettei enää oppinut mitään muuta lauman yhteydessä. Koroshin kouluttaja oli kanssa samaa mieltä ja ennen kuin antoi Koron mennä omia polkujaan hän halusi opettaa viikatteen käyttöä kasvattipojalleen. Ensimmäisten oppituntien jälkeen vanhempi uros antoi oman viikatteensa Koroshin käyttöön ja siitä sitten tulikin punaturkin lempiase. Koroshi meni omia polkujaan pitkään ja oppi uusia taistelutekniikoita matkansa aikana, mutta silti hän oli vielä jotain vailla. Aikuinen uros oli kumminkin vielä vieraita kohtaan hyvin luottavainen ja ihmisten elämä alkoi koiraa kiinnostaa turhankin paljon. Se törmäsi kahteen mieheen joita lähestyikin turhan varomattomasti ja sehän kostautui sitten urokselle pahemman kerran. Miehet inhosivat kulkukoiria ja ottivat Koroshin kiinni, koska halusivat tämän kiduttaa hengiltä. Miehet polttivat koiran kuonosta nahkat ja mursivat tämän jalan. Uros oli suurissa tuskissa ja hädin tuskin jaksoi pitää silmiään auki. Miehet sitten heittivät koiran metsään siinä toivossa että se kuolisi kituen. Uros makasi liikkumatta odottaen apua, mutta jos koiria tuli vastaan he vaan nauroivat tälle tai kävelivät vain kylmästi ohi. Tämä sai Koroshin vihan kasvamaan sisällään. Uros oli katkera ja se tunsi kuinka kaikki luottamus sekä ystävällisyys valui hänestä ulos. Sen kunnioitus muita kohtaan meni savuna ilmaan ja se lupasi itselleen että se ei enää itse antaisi muille mahdollisuutta jos se oli hänestä kiinni.
Päivän uros kerkesi siinä raatona makaamaan kun yksi paikallinen eläinlääkäri huomasi apua tarvitsevan Koroshin. Koroshi näki pelkkää punaista kun ihminen lähestyi, mutta ei jaksanut enää reagoida sen enempää. Se oli luovuttanut ja antoi ihmisen kantaa hänet klinikalle jossa se hoiti koiraa kuntoon parhaansa mukaan. Koroshi parantui harvinaisen hyvin ja se keräsi klinikalla voimiaan suurta pakomatkaa varten. Sen jalka oli amputoitu, mutta luu tuli ikävästi sieltä esille. Kuonon päällä ei ollut enää mitään nahkaa suojaamassa vaan koko kuono oli pelkkää luuta. Koroshi menetti hajuaistinsa kokonaan, mutta ajan myötä muut aistit parani. Kun Koroshin voimat olivat palautuneet se karkasi eläinlääkärin luota häviten sitten takaisin Japanin metsien pimeyteen.
Sen viha jylläsi metsäpalon lailla hänen sisällään ja hän tappoikin monet vastaantulijat ihan silkan raivon ja katkeruuden takia. Hän oli rujo ilmestys, mutta alkoi pikku hiljaa tykätä omasta ulkonäöstään kun se hänelle mainetta toi. Uros keräsi itselleen hyvin pienen porukan ja rupesi tekemään palkkamurhaajan hommia ryhmänsä kanssa. Samaan aikaan hän oli teroittanut kiviä vasten jalastaan ulkona törröttävää luutaan, jotta saisi siitäkin kaiken hyödyn irti. Koroshi oli armoton tapettaville ja niitti itselleen lisää mainetta Punaturkkisena Viikatemiehenä.
Japanin tilanne villikoirien keskuudessa alkoi olla kaoottinen kun tanskandoggi Hougen terrorisoi Japania ja teurasti koiria laumoineen. Koroshi pysyi tästä laumasta kaukana eikä aikonut sekaantua kahden lauman välien selvittelyyn. Koro kumminkin seurasi laumojen tilannetta ja ei kauaakaan kun Hougen olikin päihitetty, mutta ei siinä pitkään mennyt kun uusi pahuus teki tuloaan Japaniin. Kurokage niminen koirasusi oli saapunut ja vallannut Ohun itselleen. Huhut voimakkaasta koirasudesta kiri Koroshin korviin ja hän oli hyvin kiinnostunut tästä johtajasta jota kutsuttiin monella nimellä. Punaturkki päätti itse ottaa selvää tästä voimakkaasta koirasudesta ja lähti päättäväisesti tapaamaan tätä niin sanottua paholaista. Muutaman päivän päästä hän oli Kurokagen alueen rajalla ja päätti töykeästi, mutta kumminkin pienesti kunnioittaen astella toisen alueelle. Hänen oma ryhmänsä pysyi sivummalla kun ei uros halunnut näyttää koiralle joka apua tarvitsisi. Hän kantoi viikatettaan mukanaan ja joutui muutaman rajavartijan ottamaan hengiltä, koska eivät olisi muuten häntä päästäneet läpi. Heti kun suuri johtaja oli Koroshin edessä päätti tämä pyytää anteeksi kuolleista vartijoista ja lupasi korvata heidät paremmilla sotureilla. Koroshi haastoi Kurokagen kaksintaisteluun ja hävisi. Koroshi katsoi koirasutta suoraan silmiin odottaen viimeistä iskua, mutta sitä ei ikinä tullut. Punaturkin kasvoilla oli hämmentynyt ilme. Miten joku oli antanut hänelle mahdollisuuden elää. Heti tämä koirasusi oli punaturkin silmissä hänen johtaja vaikka ainut syy hänen henkiin jäämiselle oli ajatus siitä miten paljon Koro olisi hyödyksi Kurokagelle. Olihan johtajaa myös kiehtonut Koroshin luiset kasvot sekä hänen taitonsa taistelutantereella. Se yhdistikin heitä Koroshin mielestä kun Kurokagen toinen puoli kasvoista oli myös luinen. Punaturkki vannoi Kurokagelle uskollisuuttaan ja toi oman pienen ryhmänsä uuden johtajansa riveihin. Siitä asti Koroshi on kuulunut hirmuvallitsijan riveihin ja hänenkin laumassaan saanut itselleen kunnioitusta sekä lisää mainetta.
Pelaaja: Hypno
Pääsivu 