Maisemanvaihdos (Kaksinpeli, Daedra)

Mako

Mako havahtui hereille kuullessaan laivan tööttäykseen. Uros raotti silmiään ja muisti melko nopeasti missä oli. Pian tosa kuuli nimensä, joten hän katsoi Yoelin suuntaan. Uros huokaisi helpotuksesta nähdessään tuon. Mako kuuli sekarotuisen epäilyt siitä, että he olisivat pian satamassa.
"Hyvä on", Mako totesi ja nousi ylös. Nouseminen oli jälleen hänellä raskasta.

Laiva tärisi hieman satamaan pysähtyessään.
"Miten me pääsemme sitten ulos?", Mako päätti kysyä ja katsoi Yoelia. Hän halusi jälleen kääntyä kokemuksen omaavan puoleen.

Yoel

Yoel katsoi Makoa hieman epäröiden, sillä toinen ei ollut niin nopea liikkeissään, kuin pakoon ehkä olisi vaadittu. Oli kuitenkin hyvä, että tosa oli niin suuri, sillä silloin ihmiset eivät saisi häntä vangittua yhtä helposti. Sekarotuinen toivoi koko sydämensä pohjasta, ettei Mako joutuisi ongelmiin lastausluukun avautuessa, vaikka yhtä hyvin hän itsekin olisi voinut jäädä ihmisten haaviin.

"Okei, tehdään niin, että heti, kun näet päivänvaloa, juokse sitä kohti niin nopeasti kuin vain kykenet. Jos ihmisiä tulee tiellesi, kaada ne vain kumoon, älä jää väistelemään. Kokosi puolesta he eivät voi pysäyttää sinua helposti." Kirjavaturkki opasti. Itse uroksen oli keskityttävä siihen, ettei hän joutuisi kosketuksiin ihmisten kanssa, sillä vaikka Yoel itsekään ei ollut mikään pienimmästä päästä oleva koira, olisi hänet silti helpompi vangita, kuin suurempi tosa.

Laiva tuntui olevan nyt pysähdyksissä, ja ulkoa kuului selkeämmin ihmisten ääniä. Sitten alkoi kuulostaa siltä, kuin luukkua olisi ryhdytty avaamaan. "Valmistaudu..." Yoel kuiskasi Makon suuntaan, ja jännitti sitten lihaksensa. Haavaa takajalassa kirveli hieman, mutta tilanteen jännittävyys sai sen unohtumaan.

"Nyt!" Yoel huudahti, kun luukku avautui, ja syöksyi sitten pakoreittiä kohti kuin hukkuva, joka tavoitteli epätoivoisesti pelastusrengasta. Sekarotuinen loikkasi ulos laivasta, loikaten kevyesti yli miehestä, joka oli asettunut hänen tielleen. "Sinä!" Kuului miehen huuto tämän tunnistaessa Yoelin samaksi koiraksi, joka oli ryöstänyt paketin. Kirjavaturkki oli päässyt ulos, ja se suunnisti kohti metsikköä kovaa kyytiä. Yoel ei voinut kääntyä katsomaan taakseen tarkastaakseen Makon tilanteen, sillä hänen oli keskityttävä pääsemään pois ihmisten katseiden alta. Muuten hän olisi saattanut riskeerata koko heidän pakosuunnitelmansa.

Mako

Mako oli kuunnellut Yoelin suunnitelman ja nyt oli aika toteuttaa se. Lastausluukku aukesi ja sieltä pilkotti valoa. Uros odotti sen aukeavan enemmän, että hän mahtuisi siitä kulkemaan. Yoel syöksyi nopeasti ulos ja saman aikaisesti Mako päätti lähteä liikkelle. Hän ei tietenkään ollut kokonsa vuoksi kovin sulava liikkeinen tai nopea. Yoel oli hypännyt miehen yli, joka oli tullut tielle. Mako itse meni tönäisemään miestä, joka kaatui uroksen tieltä.
"Niitä on toinenkin!", mies ehti huudahtamaan. Mako jatkoi matkaansa ja ihmiset pyrkivät ottamaan hänet kiinni. Uros vain töni ihmisiä. Yksi ihmisistä, jopa onnistui ottamaan otteen uroksesta, mutta uros pääsi voimiensa ansiosta vapaaksi.

Makon pako oli paljon hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin Yoelilla. Tosa silti jollain kaupalla ja erityisellä onnella onnistui pääsi ihmisjoukon läpi. Viimeisimmät ihmiset eivät olleet uroksen tiellä, mutta tosa kävi heidät silti kaatamassa. Hän kaatoi heidät siksi, koska kaatuneet voivat hidastaa niitä jotka olivat lähempänä laivaa. Tosa sitten jatkoi matkaa kohti metsää, minne Yoel oli jo päässyt?

Makon päästyä metsän puolelle, niin hän oli jo hengästynyt. Tosa katsoi sataman suuntaan, minne kaksikko oli aiheuttanut melkoisen sekasorron. Kukaan ihmisistä ei näyttänyt tietävän minnes kaksikko oli todellisuudessa mennyt. Ihmisiä parveili vain sataman alueella etsiäkseen koiria.
"Onnistuimme", Mako tuumasi.

Yoel

Sekarotuinen pysähtyi metsän reunaan odottamaan Makoa. Aika tuntui matelevan, mutta pian hengästynyt tosa ilmestyi näkyvin vahingoittumattomana. "Hienoa." Yoel vastasi toiselle, ja seurasi hetken ihmisten hälinää satamassa. "Meidän on parasta lähteä liikkeelle, ennen kuin he huomaavat, mihin suuntaan menimme." Kirjavaturkkinen kehotti, ja lähti sitten etenemään syvemmälle metsää. Maisemat tuntuivat kotoisilta ja turvallisemmilta, vaikka todellisuudessa Shikokussa olikin turvallisempaa näinä aikoina.

// Pitäisikö aloittaa seuraava peli jonnekin Honshulle? Ja otettaisiinko sinne jotkut omat Kurokagen alaiset, vai mennäänkö ihan npc-hahmoilla? //

Mako

Mako tuijotti hetken satamaan. Hän ei ollut koskaan ollut vapaana Honshun saarella. Nyt hänelle oli tullut mahdollisuus siihen. Tosa kääntyi sitten Yoelin perään.

// Voidaan hyvin vaihtaa aluetta. Voisin ottaa ainakin Butcherin mukaan vaikka hän onkin jo toisessa pelissä, mutta osaan ajatella aikajanan hänen kohdalleen //

// Joo. Itse ajattelin, että voisin tuoda Yoodain sinne (: Voin vaikka aloittaa Honshulla.

Muoks. Aloitin Osakaan (: //