Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat

Tulevaisuuden Torahampaat on vuonna 2015 perustettu roolipeli, joka perustuu Ginga-sarjaan. Pelissä pelataan sekä omilla että sarjassa esiintyvillä hahmoilla.
 
PääsivuPääsivu  Latest imagesLatest images  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

 

 Washi - Urhea suojelija

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Miss Okami

Miss Okami


Viestien lukumäärä : 916
Join date : 15.04.2015
Ikä : 24
Paikkakunta : ✧ Lempinimi: Arisu ✧

Washi - Urhea suojelija Empty
ViestiAihe: Washi - Urhea suojelija   Washi - Urhea suojelija EmptyTi Huhti 25, 2017 7:45 am

Washi

Washi - Urhea suojelija Bro10

*Tunnari/Puhe*
Ääni hieman syvempi kuin piisissä ~

Suomennos: Eagle [ 鷲 ]
Lemmikki nimi: Gesshoku (lunar eclipse / Kuunpimennys [ 月食 ])
Sukupuoli: Uros
Ikä: 6v

Kotimaa: Japani
Synnyinpaikka: Japani
Liittouma: KOGAN SHINOBIT
Lauma: KOGAN SHINOBIT
Asema laumassa: Rivisotilas (Varapäällikö tulevaisuudessa ~)
Perhe: Emo (Kuollut), Isä & Veli Dairinin (Kaksosia)
Jälkeläiset: Ei ole
Puoliso: Arashi tulevaisuudessa ~

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Ulkonäkö

Washi - Urhea suojelija Free_l13

Kuvailu: Washi on Mustan puoleinen koko keholtaan ja tumman harmailla kuvioilla, lukuun ottamatta tämän punertavaa harjasta tai hännän päällä menevää raitaa. Väri kyllä yhdistyy hieman selän kohdassa, mutta jälki ei ole näkyvä. Washilla on myös valkoiset kuviot kasvoissaan, joista oikeanpuoleinen muistuttaa hieman haukkaa ja se on mistä tämä peri nimensä. Washin valjaat ovat musta-harmaat ja niiden tarkoitus on helpottaa keihään kantamista. Alun perin, sen tarkoitus oli auttaa Washia kantamaan säkkejä ja vetämään kärryjä. Uroksen vasemmanpuoleista hartiaa pitkin, menee muutama arpi jotka jäivät karhun kynsistä. Ne ovat kutistuneet huomattavasti, mutta ovat silti näkyviä. Kuitenkin Washin turkki peittää ne hyvin ja siksi ne eivät erotu.
Arvet turkin alla:

Laji: Koira
Rotu: Shikoku
Säkäkorkeus: 58cm
Paino: 32kg
Turkinväri: Musta – Harmaa, Punaisia sekä valkoisia kuvioita
Silmien väri: Punertava ruskea/punainen
Tuntomerkkejä: Washin käyttämä keihäs, valjaat ja tämän kasvo kuviot

Valjaat ja keihäs (Huonot pohja piirustukset):

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Washi - Urhea suojelija Washi_Sprite

Menneisyys
Ennen syntymää…
Vanhemmat tapasivat Kogien laumassa. Kaksikko oli ollut jo kaksi vuotta parhaita ystäviä, kunnes isä uskaltautui tunnustaa tunteistaan emolle. Emo toki hyväksyi tuon. Emolla oli tapana hieman vitsailla tuolle, että pitäisi tätä silmällä. Emo kun tykkää komeista uroksista ja saattaa helposti noille kuherrella. Isää tuo ei kuitenkaan naurattanut ja tämä jatkuvan vitsin ylös tuominen, lopulta sai kaksikon päättämään tehdä pentuja. Tämän oli tarkoitus olla kahleena, ettei kaksikko toisiaan huijaisi/pettäisi. Kuitenkaan isä ei ikinä unohtanut emon ”vitsiä” ja otti tuon muutenkin varoituksena ennemmin, minkä takia isä automaattisesti oletti emon pettäneen tätä, kun toinen pojista ei muistuttanut kumpaakaan vanhemmista.

Syntymä
Eräänä lämpimänä kesäpäivänä…
Washi syntyi veljensä kanssa samaan aikaan, mikä tekeekin noista kaksosia. Veljekset olivat ainoat pennut perheessä ja siksi näitä tuli nopeasti hyvät ystävät. Washi olikin hieman isompi kuin Dairinin jo pentuna ja Washi härnäsi tuota tuolla, mikä oli Washinista hauskaa. Dairinin otti tuon onneksi kuitenkin vitsinä, kun veljeksillä oli suurimmaksi osaksi yhteinen huumorin taju jo nuorena. Kaksosilla oli jonkinlainen yhteisymmärrys jo syntyessään ja tiesivät heti koska toista piti auttaa tai tukea. Kaksoset myös nukkuivat monet yöt yhdessä ja leikkivät aina kuin vain voivat.

1-3kk
Kaksoset tulivatkin lähes aina toimeen ja viettivät paljon aikaa temmeltäen yhdessä. Vanhemmat eivät kuitenkaan olleet onnellisia suhteestaan ja riitelivät usein. Washi uskaltautui kysyä asiasta heidän isältään, mutta sai vastauksekseen vihaisen karjaisun. Dairinin asettui oitis veljensä lähelle, kuin tavasta jota tuolle ei oltu opetettu ja oli valmis puolustamaan veljeään, vaikka pentu hyvinkin tiesi, ettei selviäisi isänsä hyökkäykseltä. Kuitenkin tuo puolustamisen ele oli se mikä herätti isän alitajunnaisesta raivosta.

Isä katosi Kogien laumasta tuon jälkeen, koska varmaankin häpesi itseään tai halusi jotain parempaa. Dairinin kannusti veljensä kanssa masentunutta emoaan monesti, mutta yhtenä iltana kun Dairinin puhui emolleen yksin, Emo huudahti tuolle syyttäen pentua puolisonsa menettämisestä. Dairinin ulkonäkö oli molemmista vanhemmista kaukana ja se oli aiheuttanut vihan kipinän parin välillä. Isä oli siksi syyttänytkin Emoa huoraamisesta, mutta ei emo ikinä sellaista ollut tehnyt. Dairinin iän takia tuo ei ymmärtänyt mistä oli kyse ja siksi hieman pelkäsi emoaan. Tämä lähtikin juosten ulos pesästä, emon huudon jälkeen ja mietti paljon mitä oli tehnyt väärin. Dairinin istui joen lähellä katsoen omaa peilikuvaansa ja alkoi itkeä. Washi löysikin tämän pian ja kyseli tuon vointia. Dairinin halasi veljeään, koska tunsi tuon olevan kaikkein tärkein. Dairinin ja Washi alkoivatkin tämän jälkeen viettää paljon aikaa vanhan naaraan luona, joka kertoi noille jänniä tarinoita ja huolehti noista. Emo tuli kuitenkin eräänä iltana huutamaan vanhukselle, miksi tuo oli varastanut tämän lapset tai miksi tämä opetti niille palturia. Washi ja Dairinin katsoivat sivusta, kun vanha naaras ja heidän emo huusivat toisilleen vääryyksiään.

Loppu päätös olikin, että pennut saivat jäädä vanhuksen huostaan, kun emolla oli ”huono päivä”. Dairinin ja Washi tykkäsivät tästä, mutta lopulta tajusivat mitä se oikeasti tarkoitti. Emo halusikin pahasti eroon pennuista, mutta silti vielä rakasti noita. Tämä lopulta ei koskaan palannut hakemaan pentujaan vanhukselta ja he lähtivät kolmestaan emon luokse. Emoa ei löydetty muutamaan päivään ja sillä aikaa veljekset viettivät elämäänsä vanhuksen luona. Jonkun löydettyä emo viimein, tultiin siitä ilmoittamaan vanhukselle. Dairinin nukkui silloin, mutta Washi oli hereillä ja kuuli siksi kaiken. Pentu tärisi kauhusta kuultuaan, että emo oli tehnyt itsemurhan ja repinyt omat suolensa ulos. Washin pieni itkeminen ja tärinä lopulta herätti vierellään nukkuvan Dairinin, joka heti kysyi, että näkikö tuo pahaa unta. Washi ei viitsinyt kertoa totuutta, koska tiesi Dairinin syyttävän tuosta lopulta itseään ja nyökkäsi myöntävästi veljelleen. Washin alkoikin tuon jälkeen muuttua, mikä alkoi hiljalleen muokata veljien väliä. Dairinin pelkäsi jatkuvasti, että Washikin jättää tämän ja että tästä ei kukaan välitä.

4-5kk
Veljesten alkaessa saada koulutusta noiden välit olivat muokkaantuneet jo niin, etteivät nuo enää keskustelleet joka päivä. Vanhus oli tämän huomannut ja siksi alkoi kouluttaa noita, yrittäen parantaa kaksikon yhteistyötä. Dairinin ja Washi ehtivät 4kk vanhoina oppia Kieuseru Shōshitsu liikeen, josta Dairinin oli niin ylpeä, että alkoi kertoa kaikille vastaan tuleville. Washi lopulta ärsyyntyi tästä ja sanoi tuolle, ettei tämä ollut yhtään muita parempi. Veljesten riidat venyivät ajallaan päivistä – viikkoihin ja viikoista lähes kuukauksiin, kunnes heidän välit olivat niin turmellut, että Washi jo uskalsi hirveällä tavalla satuttaa veljeänsä tunteita, syyttämällä tuota emon kuolemasta. Se tuli washilta vain kiukun takia eikä osannut pitää suutaan kiinni asiasta. Dairinin syytti oitis veljeään valehtelijaksi ja väitti emon olevan vielä elossa. Dairinin ja Washi riitelivät asiasta kauna, kunnes Dairinin ei jaksanut ja hyökkäsi veljensä kimppuun. Veljeksien tappelu aiheutti muutamia ruhjeita ja haavoja, mutta vanhuksen tultua paikalle kaksoset lopettivat oitis ja Dairinin karkasi, vaikka tällä oli pahoja haavoja, jotka saattaisivat tulehtua. Washi ajattelematta asiaa sen enempää mutisi ja piiloutui vanhukselta, paeten vastakkaiseen suuntaan veljestään. Vanhus etsi molempia viikkoja, ilman tulosta. Washi olikin luullut, että vanhus löytäisi veljensä, eikä sen suuremmin asiasta huolestunut.

6-12kk
Washi löysi pienen kaupungin ja uteliaisuudestaan tutki paikkoja. Mies näki nuorehkon uroksen ja kiinnostui tuosta. Mies oli halunnut vahtikoiraa, koska tuon seppä kauppaan oltiin pari päivää sitten murtauduttu. Mies ojensi kätensä koiralle, mutta Washi murisi vain takaisin ja oli valmis puolustautumaan. Mies ei liikahtanutkaan, vaan odotti Washin liikettä. Washi olisi voinut lähteä, mutta uteliaisuus sai pitemmän korren. Washi laski puolustus asemansa ja eteni varovasti. Mies ei vieläkään liikahtanut ja antoi Washin nuuhkia tätä rauhassa. Washi osasi yhdistää toisen liikkumattomuuden, luottamukseksi ja siksi tämä vain istuutui katsomaan miestä. Nyt vasta mies uskalsi liikahtaa ja hitaasti asetti kätensä Washin pään päälle. Washi oli hetken epävarma, mutta mies ei tehnyt mitään pahaa. Mies ojensi taskussaan olleen, leivän palan Washille. Uros ei täysin ymmärtänyt miksi kaksijalka tarjosi ruokaa, mutta tällä oli nälkä eikä voinut vastustaa. Washi söi palan leipää, jossa oli unilääkettä sisällä ja parin minuutin sisällä nukahti miehen syliin, tuon tätä silittäessä.

Washi heräsi kivisessä rakennuksessa, pehmeältä sohvalta. Uros epäili hetken ja ihmetteli miksi oli tuolla. Tämä hieman skeptisesti katseli ympärilleen ja etsi miestä. Washi huomasi, että ovi oli auki ja hän olisi voinut lähteä, mutta jostain syystä tämä vältti nousemasta sohvalta. Mies oli mennyt tekemään jotain, mikä olisi Washille. Uros ei sitä vielä tiennyt, kun tuo saapui paikalle, mittanauha kädessään. Mies hymyili hieman, kun huomasi Washin olevan vielä paikalla ja hereillä. ”taidat olla juuri sopiva koira minulle.” Mies lausui lempeän – onnellinen hymy kasvoillaan. Washi aistoi, ettei miehen eleet olleet pahoja siksi luotti mieheen. Mies lähestyi, mittasi Washin ympärysmitat ja kirjoitti ne itselleen ylös. Nuori uros ei voisi enempää olla ihmeissään, mutta ei tehnyt elettäkään koska oli kiinnostunut saada selville mitä oli tekeillä. Mies asetti kaksi kulhoa maahan, vedellä ja ruuantähteillä täytettyinä. Washi epäröi lähestymästä noita, koska ei tiennyt oliko nuo tarkoitettu hänelle. Uroksen huomaamatta, mies oli jo poistunut ja Washi ei pystynyt pitämään itseään kaukana hyvän hajuisista tähteistä. Washin täytettyä mahansa, tämä asettui sohvalle makaamaan ja odotti kiinnostuksella mitä mies touhusi. Uros oli kuullut välillä pauketta ja hieman tulen roihuamista, mutta ei aikonut lähestyä ääniä.

Mies palasi muutaman tunnin kuluttua, nahkainen esine kädessään. Washi oli nukkunut sikeästi, mutta heräsi silti lattian naristessa. Uros tuijotti, kun mies asteli lähemmäs ja samalla käski tuota lattialle. Washi loikkasi sohvalta alas nopeasti ja mies yllättyi tuon nopeudesta. Mies hetken sitä mietti ja siksi päätteli, ettei mikään raskas sopisi koiralle. Kuitenkin mies sovitti nahkalla päällystettyä, rinta kilpeä Washille ja se sopi suurimmaksi osaksi, mutta tuli ylitse tämän kyljistä ja painoi etujalkojen sisäpuolia vasten liikaa. Mies mittasi, paljonko ottaisi pois ja päätteli, että yksi kerros ohutta metallia riittäisi. Mies päällysti panssarin molemmin puolin nahkalla, joten suojaa ei huomaisi kovemmaksi kuin käsitelty hirven nahka. Mies palasi töihin ja työsti läpi yön. Muutama naapuri tuli valittamaan metelistä, mutta hän sai silti jatkaa töitään.

Aamulla mies palasi hikisenä ja väsyneen näköisenä. Washi oli jostain syystä huolestunut tuon tilasta, mutta ei sitä tästä huomannut. Mies pyysi Washin maahan seisomaan, jotta saisi kokeilla miten esine mahtui tuolle. Mies oli yllättynyt, että se istui mukavasti koiran yllä, eikä aiheuttanut mitään estettä tuon liikkeille. Washi aluksi ihmetteli saamiaan valjaita, mutta ei sen suuremmin siitä välittänyt. Mies kiinnitti puhelin numeroidun merkin valjaisiin, joka hellästi kilisi samalla. Mies jäi siihen miettimään hetkeksi ”Voisin kiinnittää siihen vielä koukut, niin voisit viedä kanssani tavaroita naapuri kaupunkiin… voisin myös kouluttaa sinua…” mies mietti ääneen. Mies hoiperteli unisena jo niin, ettei uros voinut vain katsoa. Washi työnsi tuota kuonollaan kohti sohvaa ja käski miestä lepäämään, estämällä tuota palaamaan töihinsä. ”Olet oikeassa… tarvitsen lepoa.” mies sanoi ja avasi sohvasta lisä osan, tehden siitä sängyn. Sohva oli kaksi istuin paikkainen, joten Washi mahtui makaamaan tuon vierelle käpristyneenä.

Aamulla mies alkoi opettaa Washia kantamaan selässään säkkejä ja kuljettamaan asiakkailleen. Mies opetti ensin, kuinka tämä löytää asiat hajun avulla ja näin paransi uroksen hajuaistia. Säkit tuntuivat raskailta aluksi, mutta vähitellen Washi tottui lisä painoon ja valjaat pitivät niitä putoamasta, joten tämä pystyi juosta. Asiakkaat olivat aluksi ihmeissään tästä koira kuljettajasta, mutta Washin ojentaessa kuittaus paperit, he yleensä ymmärsivät. Muutaman kerran, Washi saattoi vahingossa mennä väärään osaan kaupungissa tai säkki osui johonkin, saaden sen repeämään. Washi sai myös juoksu kuntoutusta, mennessään lenkille miehen kanssa. Mies kun käytti yleensä pyörää, jolla liikkui tuon kanssa. Mies myös luotti Washiin, ettei tämä karkaisi ja siksi tämä sai juosta vapaana miehen vieressä.

1v-3v
Washi ei edes huomannut, kuinka nopeasti aika kului. Tämä pian tottui elämään miehen seurassa ja vähitellen kiintyi tuohon. Washi hyväksyi ajatuksen, ettei palaisi kogien joukkoon tai edes ajatellut lemmikkinä eloa huonona. yksi ja puoli vuotiaana, mies alkoi uurastaa taas jotain ja uros odotti hieman innostuneena. Washi tiesi, että mies teki hänelle jotain, koska tuota oltiin mitattu toistamiseen. Washi ei ollut vielä uskaltanut kertaakaan mennä miehen työ tilaan. Uros tuskin siellä mieluusti edes olisi, kun se huone oli kuumaa, meluista ja tunkkaista. Kuitenkin, mies pian kutsuikin Washin työhuoneeseen, jossa tämä asetti maahan kolme puusta tehtyä asetta. ”Ajattelin kokeilla, miten onnistut käyttämään asetta. Olet muutenkin viisas koira.” Mies oli asettanut puusta tehdyn miekan, puukon ja katanan maahan. Hän pyysi Washia valitsemaan niistä yksi, mutta uros ei ollut niistä kiinnostunut. Uroksen huomion oli vienyt seinään asennettu keskeneräinen keihäs. Mies huomasi, että Washi katsoi sitä ”Ah… tuo oli isäni aloittama keihäs. Hän ei koskaan saanut sitä valmiiksi, kun kuoli sodassa. En itse siihen ole viitsinyt koskea…” Washi kuunteli lumoutuneena keihäästä. Mies oli kuitenkin surullinen hetkellisesti miettiessään isäänsä. ”Hei… haluaisitko kokeilla nostaa sitä? se saattaa olla raskas, koska se on kokonaan metallista.” Mies kysyi ja samalla nosti keihään seinästä. Washi nuuhki ja tutki keihästä hetken. Uros ei ymmärtänyt, mutta keihäs oli tehty rakkaudella ja siitä huokusi onnellista tunnetta tälle. Washi pökkäsi nenäänsä hieman terävään päähän ja säikähti hieman. Washi melkein innostui tuosta ja yritti sitä nostaa. Kuitenkin, metallista ei saanut kunnolla otetta ja se lipesi tältä. ”hmm… minun täytyy tehdä siihen pidike niin sen pitäisi toimia paremmin… Selvä! teen tämän sinulle valmiiksi, mutta harjoittele sen pitämistä tällä puisella kepillä.” Mies ojensi puisen seipään Washille jota koira ei osannut täysin pitää suorassa. Mies alkoi heti töihin Washin poistuttua ja muokkasi keihäästä tuolle sopivan.

Washi meni pihalle ja kokeili iskeä kepillä puuta, mutta tajusi pian, että keihäällä on tarkoitus lävistää. Washi harjoitteli monia tunteja, kunnes väsyi niin, että nukahti melkein pystyyn. Mies löysi Washin illalla pihalta nukkumassa ja kantoi tuon sisälle, koska taivaalta alkaisi pian sataa kaatamalla.

Kului kaksi kuukautta, kunnes keihäs oli valmis. Washi oli kaksi vuotiaana oppinut siinä ajassa pitelemään puista keihästä ja heittämään tuota. Uros oli kuitenkin epävarma saadessaan oikean keihään eteensä. ”Se on lahja minulta sinulle… ennen sinua, elämäni oli raskasta, yksinäistä ja tylsää. Oli valmiina luovuttamaan. Annoit kuitenkin minulle syyn elää ja yrittää saavuttaa jotain. Löysin itselleni jopa tyttöystävän!” Mies kertoi iloisesti. Washi ei täysin ymmärtänyt mitä oli tekeillä, mutta tiesi, että keihäs olisi hänelle. Washi nosti keihään ja sai siitä paremmin otteen, kuin viimeksi. Keihäs oli puista painavampi, mutta Washi uskoi tottuvansa siihen. Washi kokeili heittää keihään, mutta paino sai sen pyörähtämään ja se melkein osui Washin silmään. Uros oli hieman hätkähtänyt ja mies kiiruhti tarkistamaan Washin kasvoja. Mies huokaisi helpotuksesta, kun Washin kasvoilta ei löytynyt jälkeäkään. Mies seurasi sivusta, kun Washi harjoitteli keihäänsä käyttöä. hän oli tyytyväinen keihääseen ja iloinen, että se ei vain lojuisi jossain ja keräisi pölyä. Mies ei ollut varma, mitä he voisivat yrittää tappaa keihäällä ja siitä mies saikin idean.

Seuraavan viikon sisällä mies hankki itselleen metsästys luvan ja lähti pitkälle metsästys matkalle Washin kanssa. Washi oppi heittämään keihäänsä niin, että se osuisi isompiinkin saalis eläimiin tappavasti. Washin kasvaessa, tästä oli tullut rauhallinen ja päättäväinen. He etenivät metsässä aina vierekkäin, tai Washin johdosta ja onnistuivat tappamaan useita saaliseläimiä. Useasti mies ihmetteli, kun Washi loikki puun oksilla, mutta vähitellen tottui siihen. Washi käytti jokaisella retkellä keihästä, mutta mies nopeasti oppi, että Washilla oli vaikeuksia kulkea se suussaan. Miehen ja Washin päästyä kotiin, mies otti Washin valjaat pois ja alkoi tehdä niihin jotain uutta. Washi oli myös kasvanut ja valjaat olivat alkaneet kiristää, minkä takia Mies teki niistä isommat. Valjaiden värit vaihtuivat nyt enemmän luonnollisemmiksi väreiksi, edellisestä sinivalkoisista väristä. Rintapanssarista tuli musta, muusta valjaasta tumman ruskea ja harmaa. Washin valjaisiin oli myös tullut lisää lenkkejä, joihin keihään saisi kiinni. Keihääseen mies myös liitti liukuvan pidikkeen, jonka tarkoitus oli pitää keihäs valjaissa paikoilla, kun uros juoksi. Washi oli onnellinen uusista lahjoista, mutta miehellä oli haikean näköinen katse. Washi vinkui tuolle huolestuneena, mutta mies ei vastannut vaan käveli sisälle. Uros ei ymmärtänyt, mitä miehen käytös merkitsi…

Mies oli matkansa aikana menettänyt tyttöystävänsä ja oli saanut vasta tietää asiasta. Tuo oli kuollut kolarissa ja mies ei ollut tuon tukena, naisen ollessa sairaalassa. Mies ei voinut, kuin syyttää itseään ja siksi tuolla oli todella haikea olla. Washi hakeutui silti tuon vierelle, tietämättä syytä miehen käytökseen. Mies itki itsensä uneen ja Washi seurasi tuota huolestuneena vierestä.

Seuraavana aamuna, mies ei löytänyt Washia viereltään ja uskoi, että koira oli tämän viimein hylännyt. Mies ei halunnut nousta sängystään muutenkaan, koska suri vieläkin tyttöystävänsä menettämistä. Washi oli mennyt pihalle yöllä ja harjoitteli keihään heittoa. Tämä upposi ajatuksiin samalla ja mietti Mitäköhän perheelleni kuuluu…? Olen Koga… eikö minun vastuuni olisi olla heidän tukena? mitä jos jotain on sattunut? Mitä jos… he… Washi pudotti keihään maahan ja rauhoitti itsensä. Ei. Kogat ovat urheita ja vahvoja. He eivät ikinä kuolisi, saatikaan häviäisi. Washi totesi ja poimi keihäänsä. Washi päätti kouluttaa itsestään ”suojelijan” miehelle, koska pelkäsi toisen surun aiheuttavan tuon kuoleman. Kuitenkin kolmevuotiaaksi Washi oli jo hyvin kokenut taisteluita ja saanut hyvää koulutusta.

Odottamattomuuksia 3v-4v
Washi ja miehen välit, olivat kasvaneet hiukan etäisemmiksi. Washi kyllä tottui tähän, mutta huolestui monesti löytäessään miehen nukkumassa oudoissa paikoissa humalaisena. Uros tiesi, ettei asia ollut hänen syy, mutta silti syytti itseään, kun ei pystynyt auttamaan.

Mies tuli eräänä iltana humalaisena ja tarttui aseeseensa. Washi murahti tuolle ja tarttui aseen puiseen osaan, joten hän löi Washia ja kaatui sitten maahan. Washi oli hämillään, mutta ymmärsi tämän olevan kaikki humalaisuuden syytä. Naapurin vanha mummo näki, kun mies pahoinpiteli koiraansa ja kiiruhti paikalle. Washi siitä huolimatta suojeli miestä, vaikka tuo kohdisti iskuja tähän. Mummo ymmärsi mitä oli tekeillä ja otti miehen aseen pois. Washi ei tehnyt mitään, koska oli itsekin yrittänyt ottaa aseen tuolta pois. Mies suuttui vanhukselle niin, että kaatoi tuon ja oli valmiina hakkaamaan tuon. Hengiltä. Washi ei kuitenkaan enää katsoisi sivusta ja loikkasi miehen kimppuun, kaataen tuon pois vanhuksen päältä. Washi ei tuota purrut, mutta mies käytti kaikkia voimiaan ja yritti lyödä Washia. Onneksi uros oli vikkelä ja pääsi humalaisen nyrkin edestä pois. Mummo soitti paikalle poliisin, joka vei miehen vankilaan ja Washi jäi siihen seisomaan. Uros pelkäsi, että turmeli täysin miehen suhteen tähän, mutta tämä ei silti hyväksynyt tuon aggressiivista käytöstä. Mummo kehotti Washia yöpymään tämän luona ja niin uros teki.

Aamulla Washi heräsi mummon talosta aikaisin ja meni heti tarkistamaan, oliko mies palannut. Mies ei ollut siellä ja Washi oli pettynyt. Uros ei tiennyt, mutta Mies oli päästyään vankilasta, mennyt tyttöystävänsä haudalle tuota suremaan. Washi vietti kaksi viikkoa mummon seurassa, jota seuratessa metsässä tämä oppi erilaisista kasveista. Mummon ansiosta Washi oppi hieman eri kasveista, myrkyllisistä ja parantavista.

Miehen tultua takaisin, tämä ei osannut odottaa, että Washi odotti vieläkin tätä. Mies halasi onnellisena ja pahoillaan tätä ja Washi oli hieman myös iloinen tuota nähdessään. Washi yhä kantoi valjaita ja keihästä ylpeästi mukanaan. Ne olivat miehelle tarpeeksi suuri merkki, että tämä vielä luotti omistajaansa. Mies kiitti mummoa koiransa hoitamisesta ja oli pahoillaan käytöksestään. Mummo ei ollut vahingoittunut pahasti, saanut vain mustelmia kaatumisesta ja oli iloinen saadessaan Washin seurakseen. Mies oli niin onnellinen, että Washi oli vielä tämän ”ystävä”, että lupautui viedä tuon mahtavimmalle metsästys retkelle ikinä. Mies varasi seuraavaksi kuuksi heille mökin, keskeltä metsää ja he matkustivat sinne yhdessä. Washi olikin kaivannut heidän yhteisiä metsästys retkiä ja oli onnellinen päästessään matkaan. Mökki oli takalla lämmitettävä ja siksi mies aloitti hakkaamaan puita heti heidän saavuttua. Washi päätti mennä tutkimaan paikkoja, mutta löysi hajujälkiä. Ne olivat karhun, mutta olivat vanhoja. Silti Washi pysyi valppaana ja seurasi hajua. Hajun voimistuessa, Washi viimein tajusi, että oli menossa kohti mökkiä. Kuului parkaisu ja oitis Washi lähti juoksuun. Saapuessaan Washin kauhuksi, iso karhu oli saapunut ennen tätä mökille. Karhun kääntäessään katseensa Washiin, Uros tunsi suurta raivoa ja verenhimoa tuota petoa kohtaan. Varsinkin kun uros tajusi maassa makaavan ruumiin, ei tämä voinut enää itseään pidätellä. Washi raivokkaasti ryntäsi kohti karhua ja heitti samalla keihäänsä tuon rintaa kohti. Karhu läimäytti keihästä tassullaan, mutta se lävistikin tuon etutassun ja iskiessään tassunsa maahan asti, keihäs lävisti sen kokonaan. Karhu karjaisi kivusta ja nosti tassunsa maasta, mutta samalla hetkellä Washi tarttui keihääseen ja repäisi sen irti. Uros loikkasi kivusta raivostuneen karhun selkään ja iski keihäänsä kohti karhun kalloa, mutta karhu ehti huitaista Washin selästään. Washin kevyt ruumis lensi ilman poikki, mutta taidokkaasti uros taittoi itsensä ilmassa ja esti törmäämästä puuhun liian kovaa. Karhu raivostuneena lähti juoksuun ja oli valmis litistämään Washin. Uros oli pudottanut keihäänsä, saadessaan iskun karhulta. Tälle tuli myös muutama arpi sen kynsistä, mutta Washi ei niihin kiinnittänyt huomiota vaan lähti juoksemaan kohti karhua. Washi juoksi karhun alitse, luisti ja kääntyi ympärille, samalla tarttuen keihääseensä. Heti kun karhu kääntyi, Washi heitti keihäänsä kaikin voimin kohti karhun kasvoja. Karhu ei ehtinyt aivan huitaista keihästä ja se lävisti tämän kallon.

Karhun kaatuessa, Washi oli adrenaliinin vaikutteen alainen ja tyytyväinen voittoonsa. uros istui hengästyneenä lepäämään ja hoivasi nyt kirveleviä haavojaan. Minä… onnistuin… Minä kostin kuolemasi… Washi alkoi ulvoa voiton ja miehen kuoleman kunniaksi. Kyyneleet virtasivat tämän poskilla, kun uros irrotti keihäänsä karhun kallosta. Tämä laahusti kohti mökkiä ja kuuli ihmeen. Mies kutsui tätä, mutta heikolla ja hiljaisella äänellä. Washi kiinnitti keihäänsä valjaisiinsa ja juoksi samalla miehen luokse. Mies oli pahoin haavoittunut, mutta vielä elossa. ”ah… sinä selvisit… miksi? Miksi uhrasit itsesi, tappaaksesi sen karhun? En ole tehnyt mitään sen arvoista…” mies kysyi heikolla äänellä. Koska ansiostasi, löysin elämälleni tarkoituksen. Washi totesi, mutta ihminen tuskin sitä ymmärsi ja samalla Washi alkoi tuota nostamaan. Uros nosti miehen selkäänsä ja toivoi jaksavansa juosta koko matkan sairaalaan. Washi tiesi mihin mennä, mutta oli itsekin haavoittunut ja se hidasti tämän menoa. Uros pääsi sairaalaan, mutta mies oli kriittisessä tilassa. Hänet kannettiin heti hoidettavaksi ja tuo sai useammat tikit. Mies lopulta selvisi ja samalla Washin haavat puhdistettiin. ”Teidän täytyisi olla ylpeä koirastanne. Hän toi teidät tänne, välittämättä omista tuskistaan. Selvisitte hänen takia.” Sanoi tohtori, vasta heränneelle miehelle. ”Hän oli villi… Mutta niin kiltti… Missä hän on nyt?” mies kysyi tohtorilta. ”Istuu oven toisella puolella, koska pelkäsimme että hän hyppää syliinne ja avaa haavanne uusiksi.” Tohtori kertoi ja mies nyökkäsi. ”Päästä hänet sisään. Olen muutenkin hänelle elämäni velkaa.” mies kehotti ja tohtori hetken päästä antoi Washin astua sisälle. Washi oli saanut itselleen aikaa miettiä ja oli päättänyt tehdä sen, mitä tämä alun perin oli aikonut. Washi syytti itseään miehelle tapahtuneesta ja päätti, että olisi aika palata sinne mihin uros kuului. Washi repäisi numero laatan pois valjaistaan ja pudotti sen miehen käteen. ”Selvä… Ole varovainen.” Mies sanoi ja nousi varovasti halaamaan Washille hyvästit. Hyvästit ovat aina raskaita ja se painoi kovasti uroksen omatuntoa. Kuitenkin, nyt Washi oli varma, että mies yrittäisi elää, koska tämä oli antanut tuolle toisen mahdollisuuden elää.

Kogat, isä ja veli 4v-5v
Washille lähtö oli ollut raskas, mutta silti tämä juoksi kohti Kogien tukikohtaa tulisella sielulla. Kuitenkin saapuessaan, igat olivat jo muuttaneet sinne. Washi hakeutui piiloon, mutta tämä oltiin jo nähty. Suurin osa igoista oletti tämän olevan siellä salakuuntelemassa tai keräämässä tietoa. Washi kuitenkin kertoi tulleensa vasta, eikä ollut tietoinen mitä oli tekeillä. Igoista yksi naaras kertoi tälle, mitä oli käynyt ja Washi ystävällisyyden kunnioitusta kohtaan kumarsi tuolle ja juoksi pois paikalta. Washin saapuessa Kogien uudelle reviirille, tämä saavutteli ensin veljeään. Washi löysi vain vanhuksen, joka kertoi menneestä. Washi oli häkeltynyt, koska oli odottanut veljensä jäävän kogien joukkoon. Washi pahoitteli tekojaan ja kumarsi niin matalasti kuin vain voi vanhukselle. Vanhus kehotti urokselle, ettei tuolla ollut syytä pyytää tältä anteeksi. Washi ymmärsi, mitä hän tarkoitti, koska se oli veli jolta tämän tulisi pyytää anteeksi. Uros pyysi vanhusta opettamaan tälle kaikki mahdollinen, mitä tuo pystyi, koska tämä aikoi yrittää parhaansa mukaan päästä ”suojeliaksi” Kogien laumaan. Siksi tämä ei piitannut kivusta tai kärsimyksestä, jota koulutuksessa tuli.

Washi täyttäessä viisi, tämän isä palasi lauman keskuuteen. Isä ei tätä melkein tunnistanutkaan, koska Washi oli ollut pentu, kun tuon oli viimeksi nähnyt. Isä ei kuitenkaan koskaan unohtanut ja katui sitä päivää. Washi oli aina luullut, että isäkin oli päässyt elämästään, kuin emokin ja oli onnellinen tuon nähdessään. Isä pyysi anteeksi pojaltaan, kyynelet valuen ja ei edes kovasydäminen uros voinut pidätellä kyyneliään. Washi sanoi tuota idiootiksi, mutta vain koska välitti niin ja kyllä isä ymmärsi, mitä hän tuolla tarkoitti. Herkkäsydämellisen tapaamisen jälkeen kaksikko keskustelivat menneistä vuosista. Isä esittikin kysymyksen, että missä Dairinin oli ja sen tarinan sai kertoa vanhus. Isää sattui kuullessaan tuo, koska viimein ymmärsi, miten paljon oli vahingoittanut noita teoillaan. Isä ei tulisi antamaan itselleen anteeksi, mutta Washi antaa menneiden jäädä menneisyyteen. Kaksikko vietti aikaa yhdessä ja samalla Washi kävi Arashin puheilla, hakemassa itselleen korkeampaa paikkaa. Tämä oli valmis, mihinkä tahansa testiin tuo antaisi. Kuitenkin se jäi siihen, että Arashi miettisi asiaa ja Washi palasi ilman sitä varmaa päätöstä asemastaan.

Isä ja Washi päättivät lähteä etsimään Dairinia, sen perusteella mihin vanhus oli silloin nähnyt hänen juoksevan. Kaksikko eivät uskoneet kuitenkaan löytävänsä siitä suunnasta, koska aikaa oli kulunut paljon. Dairinin oli kuitenkin siellä ja hänestä oli tullut lemmikki, aivan kuin Washikin oli ollut. Kuitenkin, Washi tunsi, kuinka Dairinin oli kiintynyt paljon enemmän omistajaansa, kuin Washi ikinä omaansa. Sydäntälämmittävän hetken jälkeen, Isä ja Washi palasivat lauman, mutta Dairinin päätti jäädä lemmikiksi. Washi ei siis tiedä, mitä veljelleen on tuon jälkeen käynyt. Washi pysyi riveissä, koulutti itseään ja odotti päätöstä. Washi oli valmis, vaikka luopumaan hengestään lauman takia, mutta välttäisi sitä jos mahdollista. Onhan kaikilla vain yksi niitä ja siksi sitä tulee suojella.

6v (Uusivuosi; 2005)
Washi on itsekseen harjoitellut puissa liikkumista ja keihään käyttöä saman aikaisesti. Uros voi siis jokseenkin liikkua oksilla keihäänsä kanssa ja heittämään sitä alas oksilta. Washi ei kuitenkaan pysty menemään tiheiköstä tai oksien välistä keihäänsä takia.

Luonne
Washi on ulkoisesti todella rento yleensä, mutta joskus tämä saattaa olla huomattavasti hilpeämpi. Uros on valmis uhraamaan henkensä, suojellakseen Kogien laumaan kuuluvia, varsinkin niitä jotka eivät pysty puolustautua. Tuntemattomiin, eli (Esim. Kurokagen tai Ohun laumalaisiin) Washi suhtautuun noiden aikomusten perusteella. Washi ei ole itse kiinnostunut noiden pulmista, koska näkee Kogat sitä tärkeämpänä. Uroksella onkin tapana helposti jakaa mielipiteitään ja miettii ne tarkasti läpi. Washi ei tunne mitään tappaessaan vihollisen, mutta viattomia tämä ei kehtaa edes haavoittaa ilman syytä. Ainoa aika jolloin tämä tekisi niin, olisi määräyksistä. Washi luottaa kaikkiin Kogiin, ehkä välillä jopa hieman liikaa. Washi harvemmin suuttuu tai tulee surulliseksi, koska osaa täysin jättää nuo huomioimatta, jos niin haluaa.

Motto:
Ikuinen taivas ja muinainen maa
Ne pysyvät ja elävät aikojen taa.
Maailma on paha ja tumma vaan
Missä mä elää rauhassa saan?

~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~*~

Ominaisuudet
Taito: *****
Voima: ****
Karisma: ***
Nopeus: *****
Kestävyys: *****
Älykkyys: ****
Puruvoima: ***
Kivunsietokyky: ****
Ketteryys: ****
Refleksit: *****
Tekniikat: ****
Ponnistus: ***
Metsästystaito: ***
Uimataito: ***

Aistit
Näkö: *****
Kuulo: ***
Haju: ****

Vaarallisuus: ****


Taistelutekniikat

Kieuseru Shōshitsu: Liikkeen käyttäjä liikkuu niin nopeasti, että hän katoaa paikalta. Washi yleensä heittää keihäänsä ennen kuin käyttää liikettä.

Yari: Washi heittää taidokkaasti keihäänsä kohti vihollista ja hyökkää saman aikaisesti. Uros pystyy myös käyttämään keihästä jopa juostessaan pakoon, mutta uros tekee tätä vähemmän. Huono puoli tekniikassa on, että Washin täytyy hakea keihäs joka heiton jälkeen.

Piirustus:

Pelaaja: Miss Okami
Takaisin alkuun Siirry alas
http://kondonorieki.palstani.com/
 
Washi - Urhea suojelija
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1
 Similar topics
-
» Taweret - Salainen suojelija

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat :: Laumat ja Hahmoesittelyt :: KOGAN SHINOBIT-
Siirry: