Alueen rajoillle saapuminen (Avoin)

Ryūsei

Naaras nyökkäsi "Onneksi voin olla hyödyksi myös laumallesi tällä tavalla." Naarasta kiinnosti liike, mutta tiesi, ettei oppisi sitä. Naaras oli tyytyväinen, kun Miguel halusi pentujen muistava tämän. Ryūsei pesi pentuja, joihin ylsi. Se tuli naaraalle kuin luonnostaan.

Ryūsei naurahti "Eikö olekkin avuton olo?" naaras antoi tuon olla rauhassa, koska hän näytti siltä, että huolehti niistä. Ryūsei antoi puolisolleen pusun ja seurasi pentuja.

Miguel

Pennut alkoivat hakeutua lähemmäs emoaan, joten Miguel sai vapauden nostaa päänsä viimein. Hän pudisti päätään hieman. Uros nousi ylös ja ravisti turkkiaan hieman vielä. Hän istui sitten maahan ja tuijotteli pentuja. Hän tarkkaili heitä lisää.
"En kyllä itse koskaan innostunut hirveästi ninjaksi opiskelusta, joten sain isältäni arpeni rangaistukseksi piittaamattomuudesta. Minun täytyy innostua kouluttamaan pentujamme sitten, mutta en aio olla väkivaltainen", Miguel kertoi. Hän ei ollut vihainen isälleen. Hän pikemmin oli ymmärtänyt miksi hänen isänsä oli tehnyt niin.
"En ole vihainen isälleni silti siitä. Arvet vain komistavat", Miguel vielä päätti sanoa ääneen asiasta. Hän ei halunnut Ryūsein vihaavan Miguelin isää.

Ryūsei

Naaras huomasi, että yksi pentu oli nukahtanut isänsä tassun lähelle. "Katso sitte mihin astut, ettet tallo poikaasi." Schädel oli siis nukkumassa isänsä jaloissa. Ryūsei katsoi tuota rauhallisena ja sanoi "Niin... kaikilla on omat tapansa kasvattaa." Ryūsei musiti kuinka määräilevä tämän emonsa oli ja isä oli taas todella mukava. Siksi tämä päätti seurata isänsä mallia.

Ryūsei hymyili ja pesi pentuja kuunnellessaan tuon selittelyä. Naaras oli onnellinen, mutta pelkäsi nyt muutosta suuresti. Kuitenkin, pentujen kasvua ei voinut pysäyttää ja se aiheutti "muutosta".

Miguel

Miguel vilkaisi tassunsa lähellä olevaa Schädeliä. Hän otti sen niskasta varovasti. Tietenkin pentu heräsi ja piti jälleen pentumurinaansa. Uros laski pennun Ryūsein lähelle.
"Hän on ärhäkkä. Toivottavasti hän ei joudu ongelmiin luonteensa vuoksi", Miguel mietti ääneen. Uros asteli metsästettyjen lintujen luokse ja nappasi sieltä yhden linnun. Hän tois sen Ryūsein eteen.
"Muista syödä välillä", Miguel muistutti ja hymyili tuolle. Hän nuolaisi rakkaansa silmien väliä sitten.

Miguel otti muutaman askeleen kohti pesän suuaukkoa.
"Käyn vilkaisemasa hieman ympärilleni", Miguel sanoi. Hän asteli sitten ulos. Hän ei vain voinut olla paikallaan. Normaalisti uros olisi jo kaukana, mutta nyt ajat olivat muuttuneet.

Ryūsei

Ryūsei Hymyili tuolle ja kiitti. Naaras söi linnun ja ruokki pentuja samalla. "Pidä hauskaa." Ryūsei toivotti puolisolleen ja katsoi kun tuo poistui.
Naarasta ei väsyttänyt ollenkaan, vaan tämä kaipasi päästä myös seikkailemaan. Kuitenkin tämä näki pentunsa tärkeämpänä ja jäi hoitamaan niitä. Schädel, Labareda, Escapio, Angela, Murasaki, Agres, Seiken, Naranja ja Kiri... Ryūsei kävi pentujen nimiä päässään läpi ja puhdisti niitä, aina kun ajatteli kyseisen pennun nimeä. Ryūsei oppi nimet ulkoa, aivan kuin oli oppinut Miguelinkin nimen. Ryūsei odotti hieman innoissaan myös pentujensa tulevaisuutta, mutta hieman pelkäsi jos alkaisi sota. Ryūsei pysyi valveilla koko ajan ja odotti, että puoliso taas palaisi. Eihän tämä muutakaan voinut.

Miguel

Miguel oli useita tunteja ulkona kunnes palasi takaisin pesään. Hänelle oli tullut ikävä rakastaan. Miguel raahasi suussaan suurta lihanpalaa, joka oli peräisin karhusta. Uros oli auttanut laumatovereitaan karhun kaadossa ja oli saanut vaivan palkkaa mukaansa. Uros laittoi lihanpalan lintujen vierelle.
"Nyt on ainakin lisää ruokaa. Autoin muutamaa laumatoveria", Miguel kertoi ja katsoi Ryūseita.

Miguel käveli rakkaansa viereen makuulle, mutta katsoi ensin ettei mikään pennuista jäänyt alle. Uros makasi täysin kiinni tuossa. Uros nuolaisi Ryūsein poskea ja asetti päänsä tuon niskan päälle. Hän tuhahti tyyyväisenä ja heilutteli häntäänsä hetken.
"Mites tänne?", Miguel kysyikin. Uros oli hetkeksi täysin unohtanut pennut, mutta pesään astuessaan oli palannut todellisuuteen. Hän oli luullut saavansa olla kahden Ryūsein kanssan ilman pentuja.

Ryūsei

Lintujakaan ei ollut monta, joten Uroksen uurastus ei ollut mennyt hukkaan. Ryūsei ei tunnistanut lihan hajua, mutta pieni tuttu haju siitä tuli. "Hienoa, että sait ruokaa, mutta mitä se on?" Ryūsei kysyi hieman hämmentyneenä. Naaras kun ei ollut varma saiko koirat syödä karhun lihaa vai ei.

Ryūsei sulki silmänsä ja lummisti korvansa tuon asettaessaan päänsä tämän olalle. Naaras hymyili tuon kysymykselle "Hyväähän minulle ja pennuille kuuluu. On vain vaikea uskoa, että on vastuussa jostain niin herkästä ja pienestä olennosta..." Ryūsei piti taukoa "...Ja näin monesta..." Naaras tuhahti, koska tiesi, että siitä tulisi kova urakka. Ryūsei nuolaisi uroksen kuonoa ja heilautteli häntäänsä ilosesti.

Miguel

Miguel vilkaisi lihanpalaa, jonka oli tuonut.
"Se on karhunlihaa. Se on hieman sitkeää, mutta todella ravitsevaa. Kaikki eivät siitä silti pidä, mutta talvella ei kannata kovasti nirsoilla jos haluaa selvitä hengissä", Miguel neuvoi. Hän vilkaisi pentuja hymyillen lauseensa jälkeen.
"Sinä olet hyvä äiti", Miguel sanoi ja sulki silmät. Hän nukahti pidellessään päätään tuon niskan päällä.

Kului useita viikkoja (noin 4-5). Pennut olivat oppineet kävelemään ja leikkivät keskenään. He olivat ensimmäistä kertaa päässeet ulkonakin käymään, mutta ulkoiluajat olivat heille lyhyitä pakkasen takia. Miguel oli ulkona pentujen kanssa, mutta oli paennut villejä pentuja puun oksalle. Siellä hän makaili ja tuijotti alhaalla olevia pentuja. Pennut näyttivät todella pieniltä. Miguel odotteli, että hänen pentuvahtivuoro loppuisi. Hän haluaisi jo hermolomalle.

Ryūsei

Ryūsei oli päässyt myös useammin pihalle, kun pennut olivat alkaneet kasvaa. Naaras olisi halunnut, että pennut tapaisivat muita kogia, mutta jotenkin naaraasta tuntui kuin heitä "välteltäisiin". Ryūsei oli palannut pesälle ja näki kuinka pennut iloisina painivat lumessa. Ryūsei ei voinut kuin hymyillä, kun oli iloinen heidän puolestaan. Naaras istui pentujen lähettyville ja nosti katseen yllä oleviin oksiin. "Voit mennä pitämään hauskaa Miguel!" Ryūsei hymyili tuolle ja pennuista Fenix tuli tervehtimään emoaan ja paini tämän hännän kanssa.

Miguel

Miguel huomasi Ryūsein tulevan takaisin. Hän nousi heti ylös ja hymyili puolisolleen.
"Takuulla menen tauolle", Miguel huudahti vain oksilta ja lähti loikkimaan oksia pitkin kauemmas. Hän pysähtyi kauempana oksilla kun ei kuullut enää pentujen ääniä. Ihana rauha... Miguel ajatteli ja asettui makuulle oksalle taas. Hän laski päänsä etutassujen väliin ja nukahti samantie. Hänestä kun pennuista huolehtiminen oli NIIIN rankkaa.

Schädel näytti vähiten leikkivän kenenkään kanssa. Hän tykkäsi olla itsenäisesti ja tuijotteli puun oksille missä hänen isänsä oli ollut. Pentu vingahti muutaman kerran ääneen kun ei nähnyt isäänsä puun oksilla enää. Uros oli kuin riippuvainen isästään. Hän tuhahti ja meni emonsa luokse vinkumaan. Emon lohtu oli tällä hetkellä ainoastaan tarjolla.

Ryūsei

Naaras seurasi pentuja jotka painivat keskenään. Suurin osa ei ollut edes huomannut, että vahti oli vaihtunut. Schädel ja Fenix olivat ainoat jotka huomasivat tämän muutoksen. Schädel olikin tullut hakemaan emoltaan huomiota ja Ryūsei hellästi puski tätä. "Taidat todella rakastaa isääsi." Naaras totesi ja hymyili tuolle. Ryūsei asettui makaamaan ja tassullaan hieman leikki Fenixin kanssa. Naaras seurasi, kuinka osa pennuista oli äkännyt emon ja tullut tämän päälle kiipeilemään. Kiri oli pennuista ainoa joka ei tykännyt siitä, että muut saivat huomiota emolta. Kiri ajatteli, että hänen piti olla kaikkien katseiden keskipiste. Kiri kävikin rajun näköisesti Fenixin kimppuun ja puri tuota tosissaan. Kiri teki sitä myös Schädelille, mutta vähemmän, koska Schädeliä kiinnosti isä enemmän ja Kiri pyöri emonsa luona mieluummin. Kiri leikki myös siskojensa kanssa mieluummin ja siitä varmaan huomasi, kuinka Kiri tykkäsi Naaraiden huomiosta. Ryūsei oli kyllä huomannut tämän ja yritti pitää Kirin siinä asemassa, ettei tuo alkaisi rettelöimään kenenkään kanssa.

Miguel

Miguel sai nukuttua hetken, kunnes hän heräsikin yhtäkkiä. Uros ei itsekkään tiennyt miksi hän heräsi. Ihan kuin syynä olisi ollut jostain syystä omatunto. Uros tuijotti suuntaan, jossa hänen perheensä piti olla. Pentuja täytyy alkaa jo hieman kouluttamaan... Uros nousikin ylös ja lähti loikkimaan oksia pitkin takaisin perheensä luokse.

Miguel saapui pian paikalle ja loikkasi puusta alas niin, että lumi pölähti. Uros tuijotti pentuja, jotka kiipeilivät Ryūsein päällä. Uros halusi jo kovasta viedä pentunsa näytille, mutta ei voinut. Hän halusi niiden osaavan edes jo jotain ninjataitoja ennen sitä. Uros tarkkaili pentuja sanomatta mitään. Hän kuin etsi potenttiaalisia ninjoja.

Schädel huomasi isänsä ja yritti juosta isänsä luokse. Uros oli ensin nopea liikkeissään tuon ikäiseksi pennuksi, mutta hän kompuroi lumessa. Miguel ei voinut huomata kuinka nopean vauhdin pentu oli saanut. Hänessä on selvästi ninjan verta... Miguel ajatteli. Uros käveli poikansa luo, mutta ei auttanut sitä lumesta. Hän halusi nähdä osasiko Schädel itse selviytyä. Schädel yritti ainakin parhaansa, mutta lyhyet jalat vaikeuttivat tilannetta. Miguel päättikin auttaa poikansa ylös tukien häntä hieman kuonollaan. Pentu haukahti muutaman kerran iloisena ja heilutti häntäänsä.

Miguel nosti päänsä ja katsoi nyt muita pentuja. Hän tarkkaili niiden liikkeitä. Escapio, Angela ja Naranja eivät näyttäneet kovin ninjoilta ainakaan noin nuorena. Agres oli siinä ja siinä. Hän oli villiluonteinen, mutta hänestä ei ottanut vielä kovasti selvää.

Ryūsei

Naaras hymyili Miguelille, kun tuo saapuui takaisin. "Oliko mukavaa?" Naaras kysyi, samalla kun Fenix kiipesi tämän pään päälle. Kiri yritti repiä veljeään alas, tuon hännästä, mutta ei saanut kunnon otetta Emonsa selästä ja putosi itse. Seiken juoksi myös tervehtimään isää häntä heiluen ja loikkasikin pehmeään lumeen myös. Pentu oli kaikista pieni ja siksi lumi oli tuolle syvempää kuin muille. Murasaki oli tullut Seiken kanssa ja astellut lumessa rauhassa. Tämä heilautteli häntäänsä, koska näki hauskana siskonsa tilanteen. Murasaki yrittikin vetää Siskoaan ylös, muttei pystynyt, koska olihan vielä pentu. Kiri oli nukahtanut emonsa vierelle ja Fenix oli hiipinyt isänsä taakse. Fenix yrittikin napata isänsä häntää salaa, mutta se oli liian korkealla tuolle. Fenix juoksi isänsä mahan alta ja pomppasi Schädel kimppuun iloisena. Fenix tykkäsi kaikista sisaruksistaan, mutta näki Schädelin parhaimpana kaverinaan.

Miguel

Miguel yllättyi hieman, että noin moni pennuista tuli häntä tervehtimään. Hän vain katsoi nauraen kun Seikenille kävi samoin kun Schädelille. Uros hieman yllättyi kun Fenix oli yhtäkkiä ollutkin hänen takanaan ja katsoi kun tuo loikkasi Schädelin kimppuun. Schädel vastasi veljensä "hyökkäykseen" ja otti tuota kuin vaistomaisesti kaulasta. Hän yritti samantie selättää nuoremman veljensä.

Miguel kävelikin kamppailevien veljesten ohi Seikenin ja Murasakin luo. Hän auttoi Seikenin ylös lumesta.
"Varovasti. En halua kenenkään pennuistani hukkuvan lumeen", Miguel torui Seikeniä. Urokselle ei tullut yhtään mieleen, että hän ei ollut torunut Schädeliä. Miguelille oli usein käynyt niin, että hän oli lellinyt Schädeliä eniten vahingossa.

Miguel käveli Seikenin ja Murasakinkin ohitse kohti rakastaan. Escapio ja Angela olivat nukahtaneet samaan kasaan - olivathan he kaksoset. Agres makasi syrjemmällä ja Naranja oli emonsa vieressä. Miguel katsoi Agresia ja käveli sen luokse.
"Älä nuku yksin. Kylmetyt muuten", Miguel sanoi. Agres avasi silmät ja katsoi isäänsä. Agres vain tuhahti ja meinasi nukahtaa uudelleen.
"Olen tosissani. Jos et halua nukkua kenenkään lähellä niin mene pesään", Miguel sanoi toruvammalla äänensävyllä. Agres nousikin ylös ja käveli isänsä ohitse pesään.

Miguel käveli takaisin Ryūsein luokse.
"Olen huomannut vain kaksi potentiaalista ninjaa... Schädel ja Fenix. Schädel on nopea ja Fenix osaa ilmeisesti hiipiä", Miguel sanoi ja naurahti. Uros tuijotti kahta veljestä (Schädeliä ja Fenixisia), jotka yhä kamppailivat tosiaan vastaan (?).

Ryūsei

Ryūsei seurasi sivusta pentuja ja huomasi, että vahimmat pennut alkoivat kamppailla. He olivat aikalailla samoilla tasoilla, mutta Fenix otti sen enemmän leikkinä. Naaras ei piitannut tästä, kunhan vain kehenkään ei sattuisi kovin. Seikeni luolaisi isänsä kuonoa ja häntäänsä voimakkaasti heiluttaen. Seiken oli pieni, mutta kovin energinen. Murasaki istuikin rauhallisena, kun sisar oli pelastettu. Tämä näki työnään suojella tuota, kun Seiken oli paljon pienempi kuin muut. "Niin. Ovathan he vanhimpia pentuja muutenkin." Ryūsei vastasi. Kiri nyrpisti kuonoaan hieman kun isä tuli lähemmäs. Tämä ei todellakaan kiinnostanut Urosten seura. Näki ne enemmän haasteenaan. Fenix oli ottanut Schädelin iskun vastaan, koska tälle se oli leikkiä. Pentu ei edes ymmärtänyt alistusta ja huitoi tassujaan yrittäessään ylös. Fenix potki siihen tyyliin että ne osuivat(?) Schädelin mahaan. Fenixin häntä oli koko ajan heilunut, koska edelleenkin se oli tälle vain leikkiä.

Miguel

Miguel oli huomannut Kirin aggressiivisen eleen, mutta ei välittänyt siitä. Hän keskittyi nyt katsomaan kahden vanhimman pojan kamppailua. Schädel irrotti veljestään ja loikkasi taaksepäin. Hän kumartui niin, että etupää oli puoleksi makuulla ja takaosa oli pystyssä. Schädel haukkui Fenixille leikkisästi ja yritti yllyttää toista hyökkäämään kimmppuun.

Miguel vilkaisi muita pentuja, mutta katsoi sitten Ryūseita.
"Minun olisi jo mieli lähteä pidemmälle matkalle... Pentujen pitää kasvaa vielä kuukausi, että voin alkaa opettamaan heille ninjataitoja", Miguel kertoi ja jatkoi: "Minua ruvettiin opettamaan kun olin kaksi kuukautta vanha, mutta valmistuin vasta 3-vuotiaana. Toivottavasti näillä pennuilla ei mene niin kauan" Miguel näytti huvittuneelta sanottuaan asiansa. Hän tosiaan toivoi, että kellään pennuista ei menisi niin kauan! Hänen kärsivällisyys ei kestäisi sitä.
"Nyt kun olen isä niin alan ymmärtämään isääni enemmän ja enemmän. Oletko muuten miettinyt miksi olen kiintynyt Schädeliin eniten? Noh, hän on isäni kaltainen. Osaan vain kuvitella millainen isäni oli pentuna kun katson häntä", Miguel kertoi.

Ryūsei

Naaras seurasi pentuja myös. Osa nukkui, Seiken ja Murasaki olivat tutkimassa paikkoja pesän ympärillä. Ryūsei ei kaksikkoa nähnyt, mutta eivät he kaukana olleet. Ryūseita väsytti hieman, koska pennut veivät energiaa sen verran. Fenix leikkikin Schädelin kanssa ja kun toinen kumartui leikkisästi tämä haukkui tuolle ja lähtikin karkuun. Fenix halusi toisen juoksevan tämän kiinni ja tämä kompuroi lumessa hiukan paetessaan. Fenix pysähtyikin katsomaan tuliko Schädel ollenkaan tämän perään. "Minunkin tekisi mieli vaihtaa maisemia, mutta pennut eivät vielä kovin seikkailu ikäisiä ole." Ryūsei naurahti Miguelin kommentille ja se saikin Fenixin huomion. Pentu ei siis älynnyt jos tuon iso veli kävisi kimppuun. "Niin. Schädel näyttääkin aivan sinulta, raitoja lukuunottamatta." Ryūsei sanoi ja äkkäsi puuttuvat pennut. "Missä Seiken ja Murasaki ovat?"

Miguel

Schädel juoksikin veljensä perään, mutta kompuroi lumessa. Kun veli katsoi muualle Schädel hypähti toisen päälle tassut edellä.

Miguel alkoi katselemaan ympärilleen ja yritti etsiä Seikeniä ja Murasakia. Hänkää ei nähnyt niitä.
"Seiken ja Murasaki!", Miguel huusi pentuja nimiltä. Hän lähti kävelemään ja etsi katseellaan kahta kadoksissa olevaa. Isän huuto sai Escapion ja Angelan heräämään. He pomppasivat pystyyn ja tuijottivat isänsä päälle. Hänhä oli heidät herättänyt.

Ryūsei

Fenix säikähti veljensä hyökkäystä ja hieman haukahti. Fenix kaatui lumeen ja tämä tajusi silloin veljensä ja häntä vispasi taas. Fenix yritti näykkäistä veljeään, nopeasti noustuaan. Seiken ei ollut kuullut mitään, koska oli kaivanut lumeen koloa ja vain tämän perä näkyi enää. Murasaki kuulikin isän huudon ja äkkäsi, että nämä olivat liian kaukana. Murasaki veti siskoaan hännästä ulos, mutta sisko halusi vielä kaivaa ja kuopi lunta tuon päälle kostoksi. Murasaki puristeli lumet pois ja kääntyi isän suuntaan. Pentu veti syvään henkeä ja haukkahti niin kovaa kun pystyi. Murasaki istui ja jäi odottamaan, koska ei halunnut jättää siskoaan vahtimatta. Seiken oli peppu pystyssa lumessa vieläkin, koska yritti kaivaa tunnelia. Ryūsei kuunteli korvat pystyssa tarkkaan ja kuuli haukahduksen. Silloin Kiri haki emon huomiota vinkumalla, ilman syytä. "Mikä on Kiri? onko sinulla kylmä?" Ryūsei halasi Kiriä, kuin lämmittääkseen tuota hieman. Ryūsei nosti katseen Migueliin "kävisitkö hakemassa Seiken ja Murasakin? Olen hieman varattu." Ryūsei sanoi.

Miguel

Miguel oli kuullut haukahduksen myös ja nyökkäsi Ryūsein pyynnölle.
"Totta kai", Miguel sanoi ja lähti suuntaan, josta haukahdus oli kuulunut.

Fenix onnistui näykkäisemään Schädeliä, mutta pentu vetäytyikin pois veljensä luota. Nuori uroksen alku oli alkanut tuntemaan pientä kylmyyttä. Schädel haukahti kiitoksena veljelleen ja yritti loikata emonsa luo. Pentu loikkasikin vain pituutemsa verran, kunnes tumpsahti lumeen makuulle. Schädel pudisti päätään, kunnes päätti nousta ylös. Hän ravisti turkkiaan hetken ja temmelsi sitten takaisin emonsa luo. Hän pyrki heti päästä mahdollisimman lähelle emoaan, että saisi lämmiteltyä.

Miguel pääsi Seikenin ja Murasakin luokse. Uros ei näyttänyt kovin tyytyväiseltä, että pennut olivat menneet näin kauas muista. Hänen katseensa oli vakava. Hän huomasi ensin ainoastaan Murasakin ja käänsi katseen sitten Seikenin takaosaan. Uros käveli pennun luokse ja nappasi sen hännästä. Miguel nosti pennun pois kuopasta leikiten.
"Älkää menkö näin kauas", Miguel torui nuota molempia. Hän laski Seikenin Murasakin eteen. Toivottavasti he eivät ala sääntöjä rikkomaan... Riittää, että minä rikon niitä.
"Tästä hyvästä saatte olla pesässä loppu päivän", Miguel sanoi toruvana ja sanoi vielä: "Noniin.. Mennääs nyt". Miguel odotti, että pennut menisivät edeltä etteivät nuo ainakaan karkaisi.

Ryūsei

Seiken oli hymyillyt isällen kun tämä oli nostanut tämän pois. Seiken loikki pesää kohti iloisesti, eikä nähnyt sitä rangaistuksena. Murasaki ei kuitenkaan ideasta kovin tykännyt ja koki turhaksi rankaista tätäkin ja käveli reippaasti siskonsa perässä. Fenix lähti Schädelin perään, mutta tällä ei ollut edes kylmä. Kiri haukahti ilkeästi, kun veljekset Fenix ja Schädel lähestyivät, kuin varottaen, etteivät saisi tulla. Kiri oli ollut emon kainalossa koko ajan ja tällä ei ollut kylmä. Ryūsei katsoi Kiriä vakavana ja poimi Kirin niskasta ja pudotti pehmoiseen lumeen. Kiri oli hetken hämmillään ja katsoi kuinka emo otti vastaan seuraavat jotka lämmitystä tarvitsi. Fenix meni Schädelin lähelle, koska halusi vielä leikkiä tuon kanssa. Ryūsei katsoi sivusta, kuinka pesään meni Miguel(?), Seiken ja Murasaki. Kirin oli tullut kylmä lumessa istuessa, kun ei ollut liikkunut siitä. Kiri päätti myös mennä sisälle pesään. Kiri oli nähnyt Agressin(?) ja haastoi tämän, koska oli äkäinen, kun emo siirsi tämän sivuun. Kiri halusi voittaa ja siksi tämä meni tuon niskaan kiinni(?) ja murisi tälle. Kiriä ei kiinnostanut, nukkuiko tuo vai ei. Murasaki suuttui Kirille tästä ja katoi tuon. Kiri äkäisesti ärähti tuolle ja käveli sivummalle. Kiri normaalisti käyttäytyi näin, kun emo ei ollut lähettyvillä. Seiken oli hieman huolissaan Agressista ja nuuhki tätä tutkivasti. Murasaki meni makaamaan Kirin ja Agressin väliin, mutta oli siinä vielä matkaa. Seiken meni nukkumaan Murasakia selkä vasten tuota. Ryūsei mietti hetken "Eiköhän vain kaikki mennä päivä unille" tämä ehdotti ja nousi seisomaan. Ryūsei tarttui Nukkuvaan pentuun (Jos niitä oli) ja asteli pesään odottaen, että kaikki muut pennut menisivät edeltä. Fenix oli heiluttanut häntäänsä iloisesti emolle ja mennyt pyynnöstä sisälle.

Miguel

Miguel oli paimentanut Seikenin ja Murasakin pesään. Pian pesään tuli myös Kiri, joka suoraan hyökkäsi nukkuvan Agresin niskaan. Agresi oli herännyt tietenkin, mutta ei ehtinyt reakoimaan mitenkään kun Murasaki jo puuttui asiaan. Agresi oli noussut ylös ja murisi Kirille varoitukseksi. Pian Seiken tulikin tarkistamaan tilanteen, mutta Agresi tuijotti vain Kiriä. Hänen katse oli haastava.

Miguel päätti puuttua veljesten riitaan ja astui Agresin näkökentän eteen. Miguel kääntyi silti katsomaan Kiriä.
"Olen huomannut, että pidät naaraisten seurasta. Niin minäkin, mutta olisin kunnioittanut veljiänikin jos minulla niitä olisi. Sinun kannattaa minuakin kunnioittaa vaikka olen uros", Miguel neuvoi poikaansa. Uros ei ollut voinut olla huomaamatta kenestä Kiri piti ja mistä kaikki johtui. En olisi silti koskaan uskonut, että se jo näkyisi pentuna...

Schädeli oli juossut emonsa edeltä pesään. Pentu juoksi heti isänsä luokse ja haki tältä huomiota. Miguel katsoi poikaansa ja hymyili.
"Olet perinyt selvästi nopeuteni", Miguel mietti ääneen. Samaan aikaan Ryūsei tuli muiden pentujen kanssa sisälle. Uros hymyili rakkaalleen.
"Täällä Kiri ehti jo käymään Agresin kimppuun. Onneksi pentujen hampaat eivät ole vielä vahingolliset", Miguel kertoi. Uros vilkaisi sitten Agresia, joka oli siirtynyt varjoihin istumaan.

Ryūsei

Kiriä ei kiinnostanut isänsä selitys, jätti tuon huomiotta ja tuhahti tuolle. Kiri tykkäsi naaraiden huomiosta ja näki urokset esteenä siihen, että saisi noiden huomion. Kiri ei siis vielä ymmärtänyt miksi, mutta tunsi, että naaraas olivat parempaa seuraa, kun olivat ainakin heikompia ja tämä pystyi heidät päihittää. Murasaki vahti, että Kiri nukahtaisi, siltä varalta, että tuo tekisi sen taas. Seiken oli jo nukahtanut. Fenix kirmasi hieman jäljessä Schädelin perässä ja yritti näykkiä tuon häntää. Fenix toki kompuroi hieman kun ei keskittynyt juoksuunsa. Ryūsei huokaisi "Kiri on hieman "Omahyväinen" ja kaipaa koko ajan huomiota. Ehkä se loppuu kun hän kasvaa." Ryūsei asettui makaamaan ja Fenix asettui emon viereen. Kiri äkkäsi emonsa ja nosti päänsä ylös kärppänä. Kiri aikoi mennä emon luokse, mutta Miguelin jalka oli edessä(?). Pentu puri isänsä tassua, mutta nukahtikin siihen asentoon. Murasakikin nukahti ja pian nukahti Fenix. Ryūsei hymyili Miguelille ja asettui nukkumaan. Ryūsei ja pennut nukkuivat ainakin 1 1/2 - 2 tuntia.

Miguel

Miguel asettui myös maaten, mutta ottikin Kirin tassunsa alle. Jos pentu heräisi niin heräisi myös Miguel itsekkin. Miguel laski siis päänsä etutassujensa väliin, mutta ei vielä silti nukahtanut. Hän vilkuili ympärilleen. Hän huomasi kaikkien asettuneen nukkumaan En voikkaan lähteä... Kiri tarvitsee kuritusta. Hänen täytyy oppia kunnioittamaan sukulaisiaan. Uros mietti itsekseen ja vilkaisi Kiriä. Hän oli valmis pitämään Kiriä silmällä koko päivän. Kirissä ainakin oli Miguelille tekemistä.

Ryūsei

Naaras heräsi illalla siihen, että Fenix lähti tämän luotaan ja loikkasi Schädelin kimppuun, muttei purrut tai mitään. Fenix vain kaipasi seuraa ja päätti painia veljensä kanssa. Ryūsei haukotteli suuresti ja katsoi muita pentuja. Kiri nukkui isänsä tassun alla, mikä oli Ryūsein mielestä hassua. Kaikki pennut oli vähän sikinsokin. Ryūsei hymyili ja katsoi, ettei herätä pentuja jos nousisi. Ryūsei nousi seisahti ja Fenix huomasi tuon. Fenix pomppi emonsa perässä pihalle pesästä, mutta Ryūsei kääntyikin ja sanoi "Odota täällä. Tulen pian takaisin." Fenix jäi istumaan suuaukolle ja Kiri oli herännyt Emonsa puheeseen. Pentu yritti pois isänsä tassun alta, mutta tuon painava tassu oli liikaa ja tämä ei jaksanut painia. Murasaki ja Seiken nukkuivat yhä, kun emo oli mennyt tarpeilleen. Ryūsei palasi ja Fenix yhä odotti emoa. Kiri järsi juurta johon oli yltänyt maassa. Ryūsei astui puoliksi pesään ja katsoi ketkä olivat hereillä. "Ketkä haluavatkaan, saavat tulla kanssani ulos." Ryūsei sanoi lempeästi ja varovan hiljaisesti. Kiri innostui ajatuksessa ja yritti tassuillaak kuopia pois isänsä tassun alta. "Et sinä Kiri." Ryūsei sanoi katsoessaan poikaansa hieman tosissaan. Fenix loikki iloisena ulos, Murasaki ja Seiken oli myös heränneet ja he menivät ulos leikkimään Fenixin kanssa.