Christopher - Lojaali Ja Luotettava

Kuva Shiomi
Pohja clipartbro

Teemamusiikki
Kioku No Tegami - Baccano!

Nimi
Christopher

Japaniksi
クリストファー (Christopher)
クリス (Chris)

Nimen merkitys
Kristuksen Seuraaja (Vanhasta Englannista)

Nimen alkuperä
Tuntematon

Kutsumanimi
Chris

Ääntäminen
Kristofer tai Kris

Muut Nimet
Ryhmänjohtaja

Synnyinpaikka
Seftenberg, Saksa

Motto
”Älä haasta riitaa, sillä joku tulee aina loukkaantumaan.”

Ikä
4 Vuotta

Sukupuoli
Uros

Suuntautuminen
Heteroseksuaali

Laji
Koira

Rotu
Saksanpaimenkoira

Liittouma
Xenan Lauma, Electra ja Xena, Oma Ryhmä, Stuka, Pikkuveli Leonard

Lauma
Xenan Lauma

Asema
Ryhmänjohtaja


Kuva © Shiomi
Pohja © Tai91

Ulkonäkö
Chris on perussakemanni, väritykseltään, kooltaan ja rakenteeltaan. Uros on kaksivärinen, pohjaväriltään vaaleanruskea ja tällä on Seeffereiden tapaan mustaa karvaa selässä, niskassa, kuonossa, silmien ympärillä ja hännässä. Mutta tällä on myös mustat sukat jaloissa, ja Seeffereille epätavalliset, muttei kuitenkaan mahdottomat, siniharmaat silmät. Tällä on usein hyvin rauhallinen ilme kasvoillaan ja tämä hymyilee myös usein. Entisenä poliisikoirana, Chrisillä on tummansininen kaulapanta jossa on kultainen solki. Sen sisäpuolelle on kirjoitettu Chrisin nimi, veronumero, sekä Berlinin poliisiaseman osoite, mutta koska Chris ei ole saanut pantaa pois, näitä ei koskaan nähdä. Uros on lihaksikas sekä tukeva rakenteeltaan, joten tällä on keskipitkät jalat ja keskikokoiset tassut. Tassuissa on mustat kynnet, mutta nämä eivät ole kovin terävät. Chrisin lihasvoima ja kestävyys tulee kovasta poliisikoira-koulutuksesta, jonka uros sai kokea pentuna, mutta lihasmassan takia Chris ei ole tavallista koiraa nopeampi tai ketterämpi. Uroksella on terävät piirteet, kuten pitkä kuono, pystyt korvat ja pitkä häntä. Uroksen turkki on enemmänkin pitkemmän puolella, ja se on hiukan paksumpaa ja pehmeämpää kuin monien lyhytkarvaisten Seeffereiden. Chris on 66cm säkäkorkeudeltaan ja se painaa 37kg.

Luonne
Chris on hyvin oikeudenmukainen ja lojaali. Uros on ollut Xenan laumassa vain vähän aikaa, mutta tämä on onnistunut voittamaan monen muun luottamuksen karismaattisen luonteensa takia. Ensisilmäykseltä ei uskoisi että Chris oli pentuna maailman epäkuuliain rääpäle, koska nykyään uros seuraa kaikkia ohjeita ja hoitaa tehtävänsä aina loppuun. Chris ei koskaan pettäisi laumansa luottamusta ja olisi aina valmiina uhraamaan henkensä laumansa puolesta. Chris on aina hyvin rauhallisella päällä, ja on ystävällinen tai neutraali kaikkia kohtaan, varsinkin uusien tuttavusten ympärillä. Chris halua varmistaa että kaikki ovat iloisia ja tuntevat itsensä turvallisiksi ja tervetulleiksi  uroksen ympärillä. Seefferi on myös hyvin positiivinen ja yrittää aina nähdä asioiden parhaimman puolen. Chris on hyvin rohkea sekä itsevarma, ja tämä miettii ja suunnittelee kaikken tekemänsä tarkasti läpi etukäteen. Taisteluissa, Chris aina taistelee tosissaan, eikä hän ole helppo vastustaja päihittää. Vaikka kamppailut menevät aina rajuiksi, Chris silti yrittää välttää vastapuolen tappamista, sillä tappaminen ei tuo tälle iloa tai ylpeyttä, vaan pelkästään silkkaa katumusta. Mutta jos joku, kuten Xena tai Electra käskee tätä tappamaan, niin sitten uros ei epäröi, sillä käsky on käsky ja sitä pitää seurata. Tämä ei tunne varsinaista ’pelkoa’ mitään kohtaan, mutta Xenan oikealla tassulla Electralla ja Chrisillä on huonot välit, joten uros tuntee itsensä epämukavaksi nartun ympärillä. Chrisillä ei ole mitään Electraa vastaan, vaan yrittää pelkästään olla ystävällinen toiselle. Electra sen sijaan ei pidä uroksesta, ja välttelee tätä. Chris toivoo että he voisivat olla parempia ystäviä tulevaisuudessa. Chris on kuitenkin hilpeän kuoren alla myös surullinen ja tuntee jatkuvaa huonoa omatuntoa siitä miten ei ollut kovin hyvä isoveli Leonardille. Chris usein haukkui Leonardia siitä syystä että tämä seurasi ihmisten ohjeita eikä koskaan tehnyt oman mielensä mukaan. Nyt kun pikkuveljen olipaikasta ei ole mitään tietoa, eikä Chris ole edes varma että onko toinen enään elossa, Chris tuntee olonsa syylliseksi ja katuu sitä ettei pyytänyt anteeksi lapsellista käytöstään pikkuveljeltä.


Menneisyys

Ennen Syntymää
Chris on kotoisin Ackermannin Kasvatustilalta, Senftenbergin pikkukaupungin ulkopuolelta. Kasvatustilaa johti Michael Ackermann, kuka oli hyvin tunnettu koirien kasvatustaidoistaan. Hän oli kasvattanut elämänsä aikana monia saksanpaimenkoiria useimpiin käyttöihin. Yksi hänen parhaista koirista oli Poliisikoiraksi koulutettu seefferiuros nimeltä Emmett. Emmett oli kyvykäs ja hyväsukuinen uros, ja se oli saanut taitojensa takia lempinimekseen ”Saksan Paras Poliisikoira”. Kuitenkin, Emmett oli joutunut onnettomuuteen kun hän oli ollut kouluttajansa Nevinsin kanssa tutkimassa erästä rakennusta Berlinissä, ja alakertaan asennettu pommi räjähti, juuri kun mies ja koira olivat sisällä. Kuin ihmeen kautta, Emmett oli selvinnyt vain pahsti murtuneella jalalla, mutta Nevins sai surmansa. Jalkansa takia, Emmett ei enään pystynyt kävelemään kunnolla joten tämä lähetettiin pois Berlinin Poliisivoimista. Uros olisi muuten päässyt kouluttajansa kotiin asumaan, mutta toinen oli menehtynyt eikä Emmettillä ollut koskaan ollut muita omistajia. Poliisit eivät suostuneet myymään arvokasta koiraa, joten tämä vietiin takaisin synnyinpaikkaansa. Michael oli hyvin innostunut parhaan kasvattinsa paluusta, ja alkoi heti käyttää tätä siitokseen, sillä olihan Emmett hyväsukuinen koira, vaikkei enään kunnolla kävellytkään. Emmettin ensimmäiseksi pariksi haettiin toinen, menestynyt näyttelykoira Californiasta: hiukan nuorempi Seefferinarttu nimeltä Clara. Vaikka molemmat koirat tiesivät etteivät he tulisivat olemaan yhdessä kovinkaan kauan, he silti rakastuivat toisiinsa ja parin kuukauden päästä Clara synnytti 4 tervettä urospentua.

Alkuelämä Ja Koulutus
Emmett, Clara ja heidän neljä poikaansa saivat elää rauhassa pari kuukautta, siihen asti kunnes pennut osasivat selvitä ilman emoaan. Kun se päivä viimein tuli, Clara ja kaksi nuorempaa pentua, Jules ja Verne, vietiin takaisin heidän kasvattajansa luokse Yhdysvaltoihin. Nuorempien pentujen oli tarkoitus varttua äitinsä tapaan näyttelykoiriksi, sillä Jules ja Verne olivat perineet näyttelykoiran piirteet parhaiten. Vanhimmat veljekset, Chris ja Leonard, saivat elää isänsä kanssa vielä pari viikkoa, ennen kuin Berlinin poliisivoimien kouluttajat tulivat hakemaan pentuja. Vaikka pennuille tulikin ikävä isäänsä, kaksikko lähti kouluttajien mukaan intoa täynnä, sillä he olivat kuulleet jänniä tarinoita isästään ja miten tämä oli ollut uskomaton poliisikoira ennen onnettomuuttaan. Chris ja Leonard halusivat molemmat seurata isänsä jalanjälissä ja tehdä tämän ylpeäksi. Berliniin saavuttuaan, Chris ja Leonard saivat kaulapantansa sekä mikrosirunsa ja sitten alkoi kova koulutus. Pentujen lihasvoimaa, kestävyyttä ja nopeutta koeteltiin kovin joka päivä, ja sen tuloksena veljet eivät väsymyksen takia koskaan ehtineet keskustella iltaisin. Nuorempi Leonard oli isoveljeään halukkaampi oppimaan, joten Leonard siirtyi aina vaan ylemmäs ja ylemmäs. Chris halusi myös edetä, mutta tämän koulutus meni hitaammin kun Chris tylsistyi helpommin kun Leonard. Sen tuloksena Chris ei aina antanut kaikkeaan, ja joutui tekemään saman asian kolme tai neljäkin kertaa. Tämän fyysinen kunto nousi ja nousi, mutta tämän keskittymiskyky vain laski ja laski. Ennen pitkää Chris oli niin tylsistynyt seuraamaan ihmisten ohjeita, joten tämä alkoi panna vastaan. Uros ei enään kuunnellut ollenkaan ja teki oman tahtonsa mukaan. Tämän kouluttaja ärsyyntyi tästä ja alkoi pitää pentua häkissä enemmän, eikä antanut tämän osallistua tehtäviin. Ei Chris välittänyt tästä, sillä hän oli tehnyt päätöksen ettei enään halunnut olla ihmisten orja. Leonard sen sijaan ärsyyntyi veljelleen, ja Chris alkoi kiusata toista siitä miten hän halusi olla poliisikoira ja ottaa nöyrästi käskyjä kaksijalkaisilta.

Kaksi Vuotta Myöhemmin
Chris oli kahden vuoden ikäisenä siirtynyt kokonaan pois koulutusohjelmasta. Tästä ei selvästi ollutkaan poliisikoiraksi. Chrisin entinen kouluttaja olisi halunnut päästä eroon koirasta, mutta poliisipäällikkö halusi pitää Chrisiä vielä silmällä muutaman kuukauden ajan, sillä tämä uskoi siihen että Chris tarvitsisi vain vähän aikaa. Tämä eli ulkona olevassa aitauksessa, missä oli paljon tilaa juosta. Sieltä myös näkyi harjoittelukentälle missä tämän veljeä ja muita koiria koulutettiin. Eräänä päivänä Leonard tuli Chrisin luokse sanomaan hyvästi, sillä tämä oli edennyt niin hienosti että tämä lähetettäisiin armeijaan, missä tälle olisi enemmän tekemistä. Leonardin viimeiset sanat veljelleen olivat: ”Olen pettynyt sinuun, isoveli. Isä halusi että seuraisimme hänen jalanjäljissään, varttuen poliisikoiriksi. Miksi sinun piti pilata kaikki? Etkö edes osaa kunnioittaa isää ja kaikkea suurta mitä hän teki?” Seuraavana aamuna armeija tuli ja Leonard vietiin parin muun koiran kanssa. Chris jai aidan taakse, miettimään mitä pikkuveli oli sanonut toiselle. Eihän Chris halunnut liata isänsä nimeä, tämä ei vaan pitänyt siitä miten tämän piti seurata sääntöjä. Joten Chris sai idean: hän ei koskaan tulisi tekemään isäänsä ylpeäksi jos jäisi poliisikoiraksi, mutta hän voisi ehkä tehdä isänsä ylpeäksi tekemällä jotain muuta. Hän oli aina kuullut tarinoita kulkukoirista jotka elivät Saksan kaduilla sekä luonnossa. Hän ei tiennyt koirista paljon, mutta arveli ettei heidän elämä ollut helppoa. Joten samana yönä Chris kiipesi aidan yli ja pakeni läheiseen metsään, etsimään villikoiria. Hänen uusi tavoitteensa oli auttaa koiria jos he olisivat vaikeuksissa.

Xenan Ja Electran Kohtaaminen
Kaksi vuotta kului. Siihen mennessä, Chris oli ehtinyt jo auttaa monta pulassa olevaa kulkukoiraa. Tämä oli niittänyt mainetta auttamalla muita ja saikin pian lempinimen ”Villikoirien Suojelusenkeli”. Tosin, Chris ei koskaan käyttänyt tätä lempinimeä, eikä kukaan sitä muutenkaan maininnut hirveän usein. Vietettyään pari vuotta luonnossa, seefferistä oli tullut taitava metsästäjä, vahva ja kestävä taistelija (vaikkei tykännytkään tappeluista), sekä suhteellinen uimari. Tämä yleensä eli metsän uumenissa, kaukana ihmisistä, mutta tämä kävi säännöllisesti kaupungissa tarkistamassa että oliko siellä hädässä olevia koiria. Päästäkseen kaupunkiin, Chrisin oli ylitettävä suuri ja vilkas moottoritie. Chris lähti myöhään eräänä iltana kulkemaan kaupunkia kohti, sillä heikkojen koirien kimppuun hyökättiin usein yöllä. Uros oli juuri ylittämässä tietä, joka oli silloin epätavallisen hiljainen, ja näki kaksi tuntematonta seefferinarttua. Kaksikko oli myös ylittämässä tietä, ja Chris oli jo menossa tervehtimään heitä, kun yhtäkkiä kulman takaa tuli rekka, kiitäen moottoritietä pitkin ylinopeudella. Chris ei hätkähtänyt pahasti, sillä oli tottunut tämmöiseen. Mutta kun Chris katsoi kahden muun suuntaan, tämä huomasi että kaksikko ei ollut vielä huomannut rekkaa. Chrisiä tämä ihmetytti suuresti, mutta vielä enemmän se että suurempi, ruskea seefferi kulki edellä, ja oli jo ehtinyt tien toiselle puolelle. Viime sekunnilla Chris tajusi että pienempi, mustaturkkinen seefferi oli sokea, ja että suurempi ruskea (todennäköisesti tämän avustaja) ei ollut huomannut rekkaa jostain syystä. Chris ampaisi juoksuun, ja töytäisi nartun turvaan tien toiselle puolelle. Sokea narttu kiitti urosta, ja esittäytyi Xenaksi. Tämän avustaja, selvästikkin järkyttynyt ja ärsyyntynyt siitä ettei itse ollut kerennyt ystävänsä avuksi, taas esittäytyi kylmästi Electraksi. Chris esitteli itsensä, ja kertoi hiukan itsestään. Xena taas kertoi  miten hän ja Electra olivat paenneet armeijasta kohtalaisen suuren koirajoukon kanssa. Narttu myös kertoi että he olivat paenneet koska ihmiset olivat alkaneet tappaa Saksanpaimenkoiria, kun niille ei ollut enään käyttöä. Chris kuunteli hiljaa, tietäen että Leonard oli myös viety armeijaan. Tämä sai uroksen miettimään pikkuveljeä, ja että oliko toinen kohdannut kohtalonsa. Mutta sitten uros yllättyi, kun Xena yhtäkkiä tarjosi tälle paikkaa hänen laumassaan. Electran ilmeestä päätellen, tämä ei pitänyt tästä ideasta ollenkaan, mutta pysyi Chrisin onneksi hiljaa. Chris kiitti Xenaa  tarjouksesta, mutta kieltäytyi. Laumaan liittyminen tarkoittaisi sitä että Chrisin pitäisi taas aloittaa sääntöjen seuraaminen, ja tämän pitäisi myös yrittää ystävystyä Electran kanssa, joka ei vaikuttanut kovin ystävälliseltä. Joten Chris päätti vain toivottaa kaksikolle turvallista matkaa, ja lähti sitten takaisin kotiinsa, metsään.

Japaniin Lähtö
Sinä yönä, Chris ei saanut nukuttua. Xenan tarjous pyöri koko ajan uroksen päässä, ja tämä ei jostain syystä voinut antaa asian vaan olla. Hän halusi tietää minne lauma oli menossa, mikä heidän tavoitteensa oli, minkälaisia koiria joukkoon kuului... Häntä myöskin kiinnosti se, että olisiko Leonard joukon mukana. Xena oli maininnut että useat olivat menettäneet henkensä ihmisten takia, mutta jos yli sata koiraa oli selvinnyt... Olisi hyvinkin mahdollista että Leonard oli vielä hengissä. Pian Chris antoi periksi ja teki lopullisen päätöksensä: hän lähtisi Xenan mukaan. Kyllä, se tarkoittaisi ohjeiden seuraamista ja sitä että hänen pitäisi yrittää pärjätä Electran kanssa, mutta kyllä hän selviäisi. Chris oli alkanut tuntea itsensä hyvin eksyneeksi ja yksinäiseksi, ja kaksikon kohtaaminen oli kääntänyt Chrisin pään. Laumaan liittyminen myös tarkoittaisi yhdenlaista perhettä, sitä mitä Chris ikävöi eniten. Joten heti kun aamuauringon ensimmäiset säteet valaisivat Saksan metsät, Seefferi lähti etsimään Xenaa ja Electraa. Pari tuntia siinnä meni, mutta pian hän löysi lauman. Xena tervehti häntä ja Chris kysyi että oliko toisen tarjous vielä voimassa. Narttu oli arvellut että Chris palaisi, ja toivotti tämän tervetulleeksi laumaansa. Kun Electra sai tietää asiasta, toinen ei innostunut asiasta tippaakaan, muttei kuitenkaan vinkunut asiasta sen enempää. Mutta toinen yrittää vältellä Chrisiä niin paljon kuin mahdollista. Chris ei löytänyt veljeään laumasta, mutta uskoo vahvasti siihen ettei tämä joutunut ihmisten teurastamaksi. Seuraavana päivänä, Xena johdatti joukon satamaan, ja he nousivat laivan kyytiin. Laiva matkusti kauan, ja juuri kun Chris alkoi arvella ettei matka loppuisi ikinä, laiva saapui päänmääräänsä, ja koirat nousivat maihin. He olivat saapuneet Japaniin, kaukaiseen maahan, mistä Chrisillä ei ollut mitään tietoa.

Ryhmänjohtajaksi Nouseminen ja Stuka
Pitkän matkan aikana ja aina tähänkin päivään asti, Chris oli tehnyt kaikkensa voittaakseen Electran ja Xenan luottamuksen. Hän teki johtajakaksikolle palveluksia, hoiti tehtäviä ja yritti olla niin paljon avuksi kuin mahdollista. Vaikkei uros pystynyt ystävystymään Electran kanssa, hän teki vaikutuksen Xenaan ainakin. Tämän lojaalisuuden ja luottavaisuuden takia, Xena päätti antaa ylennyksen urokselle, ja tästä tuli ryhmänjohtaja. Siitä päivästä lähtien Chris on vaan kasvanut entistäkin vahvemmaksi, karismaattisemmaksi ja ihanteelliseksi ryhmänjohtajaksi. Kun Chris sai oman joukkueensa johdettavaksi, tämä tutustui nuoreen ja kokemattomaan sotakoiraan nimeltä Stuka. Nuorukaisen kokemattomuuden takia Chris otti tämän siipiensä alle ja alkoi itse opettamaan tätä ja katsomaan hänen peräänsä. Chris halusi myös ottaa Stukan suojelukseensa koska ikävöi pikkuveljeään Leonardia, kenen olinpaikasta vanhemmalla uroksella ei ollut mitään aavistustakaan. Chris tunsi myös huonoa omatuntoa siitä että ei ollut ottanut Leonardin tunteita huomioon poliisikoirakoulussa, vaan halveksinut sitä miten Leonard halusi olla ihmisten orja. Tästä syystä Chris halusi toisen mahdollisuuden olla hyvä isoveli, ja alkoi opastaa nuorempaa Stukaa; kaksikosta on nykyään tullut kuin veljekset ja he huolehtivat toisistaan. Vapaa-aikanaan, Chris alkoi heti kysellä paikallisilta koirilta uudesta maasta. Hän sai heiltä kuulla Kurokagesta ja Yukimurasta, sekä heidän välillä olevasta sodasta. Chris tuki Xenan päätöstä, ja tätä kiinnostaa nähdä mihin he saavat jäädä asumaan, ja kumman lauman kanssa he liittoutuvat.


Chris Stukan kanssa
Kuva © Shiomi

Taistelutekniikat

Ei osaa mitään, mutta saattaa oppia jossain vaiheessa kun on uudessa maassa.


Ominaisuudet
Voima:
Taito:
Karisma:
Nopeus:
Kestävyys:
Älykkyys:
Puruvoima:
Kivunsietokyky:
Ketteryys:
Refleksit:
Tekniikat:
Vaarallisuus:

Aistit
Näkö:
Kuulo:
Tunto:
Maku:
Haju:

Perhe
Isä: Emmett
Äiti: Clara
Veljet: Leonard, Jules, Verne

Puoliso
Ei Vielä

Pennut
Ei Vielä

Suhteet
- Kunnioittaa Xenaa ja olisi valmiina tekemään mitä vaan johtajansa puolesta.  
- Yrittää ystävystyä Electran kanssa mutta kaksikon välit eivät ole mahtavat.
- Rakasti isäänsä Emmettiä ja oli läheisissä väleissä hänen kanssa.
Kunnioittaa tätä ja tämän työtä poliisikoirana.
- Rakasti pikkuveljeään Leonardia ja nyt tuntee huonoa omatuntoa siitä kun ei ollut hyvä veli toiselle.
Ei ole varma että onko toinen edes hengissä ja miettii usein missä hänen veljensä on.
- Rakastaa Stukaa kuten omaa veljeänsä. Pitää huolta toisesta ja opettaa nuoremmalle seefferille kaikenlaista, elämästä sekä sotilaan elämästä.
- Ei tiedä mitään kahdesta muusta veljestään tai äidistään, ei edes muista näitä kunnolla.
- Reilu ja karismaattinen johtaja ryhmälleen.
- Ei tiedä paljon Yukimurasta tai Kurokagesta.

Muuta
Chris on ollut minulla jo kauan, ja olen ehtinyt kehitellä sitä paljon. Chrisin veli, Leonard, oli yksi niistä jotka olivat armeijassa Xenan ja Electran kanssa, mutta ei ole varmaa että pakeniko tämä muiden koirien kanssa, vai kohtasiko tämä kohtalonsa. Jos joku haluaa kehittää tämän herran pikkuveljeä vielä enemmän, niin sen saa ottaa pelattavaksi ^^

Pelaaja
Shiomi



Chris Shiomi
Kuvapohjat Tekijänsä
Kuvien Muokkaus Shiomi
Tiedot Shiomi