Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat

Tulevaisuuden Torahampaat on vuonna 2015 perustettu roolipeli, joka perustuu Ginga-sarjaan. Pelissä pelataan sekä omilla että sarjassa esiintyvillä hahmoilla.
 
PääsivuPääsivu  KalenteriKalenteri  FAQFAQ  HakuHaku  KäyttäjälistaKäyttäjälista  KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

Jaa | 
 

 Dulzura - Vanha kotikoira

Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Siirry alas 
KirjoittajaViesti
PowerRaven

avatar

Viestien lukumäärä : 29
Join date : 13.02.2016

ViestiAihe: Dulzura - Vanha kotikoira   To Huhti 14, 2016 4:10 pm


Dulzura
Nimen käännös: Makea/Makeus
Nimen alkuperä: Espanjalainen
Lempinimi: Zura
Ääntäminen: Duzyra

Motto: ”Eivät ne nuoret tajua, että kyllähän sitä vielä ehtii.”
Tunnuskappale ja ääni:Lights - Phantogram

Ikä: 16 vuotta
Sukupuoli: Naaras
Suuntautuminen: Hetero

Ulkonäkö
Laji: Koira
Rotu: Baskienpaimenkoira (iletsua - pitkä)
Säkäkorkeus: 51 cm
Paino: 26 kg
Silmien väri: Silmien väri on meripihkan värinen tai kultainen.

Turkin väri
Turkin pohjaväri on virallisesti fawn mutta voi myös sanoa vaaleaksi beigeksi. Tummat merkinnät kasvoissa ja selässä ovat kanelinruskeita eri sävyissä. Vaaleat merkinnät puolestaan ovat ovat vain valkoisia. Tummempia merkintöjä sillä on selässä kulkeva tumma peite, oikean korvan pää, leuan pää, vaaleammat kaksi viirua kuonossa ja silmien yläpuolella olevat pallot. Vaaleita merkintöjä on hännänpäässä, oikeassa tassussa, silmäluomissa, korvien sisäkarvoissa ja kuonossa.

Rakenne
Rakenteeseen kuuluvat paimenkoiran ominaiset vahvat jalat ja suhteellisen pieni koko. Sillä on myös lyhyt kehon pituus korkeuteen verrattuna. Turkin silkkisyys tulee sen vanhasta ja puhtaasta rodusta joka on jalostettu vain parhailla yksilöillä.

Luonne
Dulzuraa voi kuvailla samalla tavalla kuin joissain piirretyissä kuvataan vanhoja mummoja. Naaras oli ennen pentujaan erittäin vilkas ja tuhosi useasti sisustusta. Sitä pidettiin sylikoirana, mutta siirrettiin lopulta pihahoitoon. Ensimmäisten pentujen jälkeen siitä tuli ymmärtäväinen ja rauhallinen. Se luottaa ihmisiin vaikka monet olisivatkin ilkeitä. Naaras jaksaa odottaa kärsivällisesti, että jotain mitä se haluaa tulee tapahtumaan ajallaan. Sille on myös kasvanut hyvä muisti sen oman kasvun mukana. Vieraille koirille Naaras vaikuttaa vain hauraalta ja vanhalta, vaikka se ei pidä itse itseään vielä vanhana, mutta siinäkin on kyllä perää.
Ystävällinen, hauras, tarkkaavainen, kärsivällinen, varovainen

Menneisyys
Dulzura syntyi pieneen varakkaaseen jalostajaperheeseen Espanjassa. Sen vanhemmat olivat puhtaimpia yksilöitä siitä rodusta ja siksi yksi pentue oli hyvin arvokas. Rotu oli siihen aikaan Espanjassa suosittu ja pentuja käytiin katsomassa hyvinkin kaukaa. Pentueeseen kuului yksi naaras ja kaksi urosta, joista jokaisesta huolehdittiin kyllä yhtä hyvin kaupan takia, yksikään ei saanut näyttää hylkiöltä. Pentujen suhteet niiden äitiin olivat erittäin lämpimät, mutta isäänsä pennut eivät koskaan päässeet tapaamaan.
Kahden kuukauden sisällä pentuja käytiin katsomassa hyvin tiuhaan tahtiin ja niitä varattiin tuleviin perheisiin tai käytiin muuten vain ihailemassa miltä näyttäisivät puhtaasti jalostetut pennut. Kun pentujen iäksi tuli 2 kuukautta, jokainen niistä sai oman kotinsa uusilta omistajilta eri kodeissa.

And I love the sun

Jokainen pennuista sai uuden nimen omistajiltaan ja Dulzura sai oman nimensä makean mukaan, koska se oli aina haluamassa nuorelta omistajaltaan tämän herkkuja. Sen sen hetkiseen perheeseen kuului kaksi aihuista ja yksi teini-ikäinen. Se sai osakseen paljon rakkautta, mutta lopulta sen kasvettua liian suureksi sylikoirana se sai uuden asumapaikan talon ulkopuolelta omasta kopistaan, koska sen oli tullut tuhottua liian monia tavaroita sisätiloissa. Se näki jokaisena aamuna, kun sen omistajat lähtivät töihin ja kouluun. Tällöin se sai olla piha aitauksessa vapaana ja katsella ohimeneviä lemmikkejä. Dulzura sai muutamia erittäin hyviä ystäviä aina vieraillessaan omistajansa kanssa koirapuistossa ja lenkillä. He asuivat pienessä kylässä niin jokainen ihminen tunsi toisensa ja samoin lemmikkien seurassa. Naaras halusikin aina, omistajiensa tullessa kotiin, lenkille ja tapaamaan ystäviään koirapuistoon.

You better watch out

Yhtenä päivänä, kun nuorempi poika oli lähtemässä kouluun se tuli tervehtimään Dulzuraa niinkuin tämän tapana oli, mutta lopulta lähdettyään kovassa kiireessä jätti aitauksen portin auki. Tästähän narttu vasta riemastuikin, se pääsisi ulos temmeltämään oman mielensä mukaan ja näkemään maailmaa hiukan lenkkireittien ulkopuolelta. Se arasteli ottaa ensimmäisen askeleen, mutta nopeasti tunsi, kuinka vapaa se oli. Dulzura päätti, että lähtisi ensin omistajansa perään ja niin se teki. Se seurasi omistajansa hajua bussipysäkille asti missä hajujälki lopulta katosi ja sekoittui öljyyn. Se näki kuinka jotkut sen ystävistä olivan vanhojen vaarien ja mummojen lenkkeilytettävinä ja päätti mennä tapaamaan näitä. Sen ystävät olivat hyvin ihmeissään, miksi naaras ei ollut kotona omien aitojen suorassa vaan harhaili ympäriinsä. Yksi vaari tunnisti tämän ja kutsui Dulzuraa nimeltä. Harmikseen joutui kuitenkin huomata, tällä ei ollut kaulapantaa koska se otettiin aina päivän ajaksi pois. Päivä alkoi koittamaan sitä aikaa päivästä kun sen omistajat tulivat kotiin niin se päätti, että lähtisi takaisin kotiin. Harmikseen se kuitenkin huomasi, että oli harhailut niin kauas että ei enää tunnistanut sitä seutua. Dulzura oli nyt peloissaan, aurinko oli alkanut hitaasti laskea laskea, eikä sillä ollut mitään hajua mihin sen kuuluisi mennä. Se haisteli ilmaa, jos vaikka tunnistaisi jonkn tutun tuoksun. Sillä oli kuitenkin niin kova nälkä, että se ei tunnistanut mitään muuta kuin naapurustossa leijailevan ruoan tuoksun. Se oli nautaa jonka kanssa tarjottiin makeaa soijakastiketta. Naaras oletti, että ehkä nämä ihmiset kenen luota ruoan tuoksu tuli, olivat jonkun sen ystävien omistajia. Se kulki näiden ikkunan alapuolelle ja haukahti muutamaan kertaan. Ikkunan avasi nuori kahdeksan vuotias poika, joka huusi nopeasti vanhemmilleen ”Täällä on hauva!” Dulzura ei välittänyt tästä huudosta vaan keskittyi enemmän ruoan tuoksuun. Pojan vanhemmat kävivät ikkunan luona ja ihastelivat nuorta naarasta. Lopulta he tiputtivat tälle palan herkullista nautaa, joka katosikin hyvin pian. Perheellä ei vaikuttanut olevan lemmikkiä, joten he eivät tietäisi kuka oli nartun omistaja. Se jatkoi pian seuraavaan taloon jossa oli suuri piha. Se haukahti muutamaan kertaan ja sai sieltä nopeasti vastauksen. Siellä oli lemmikki, mutta tätä Dulzura ei tunnistanut. Vastaus oli utelias joten se päätti tulla juttelemaan tämän henkilön kanssa tarkemmin. Ei se saanut mitään uutta selville, mutta se naaras vaikutti mukavalta, kun ohjasi tämän koirapuiston suuntaan. Jos naaras pääsisi sinne se tulisi löytämään kotiin. Se juoksi nin nopeasti kuin jaksoi. Se oli juossut jonkin matkaa kun se huomasi, että se oli juossut ihan kaupunkin rajalle. Se kääntyi katsomaan toiseen suuntaan ja sitten toiseen. Mikään ei näyttänyt tutulta. Se katseli ympärilleen hätääntyneenä, sen olisi pitänyt ehkä jatkaa matkaa, mutta se päätti että se luovuttaisi ja odottaisi, että seuraavana päivänä näkisi joitain tuttuja. Se meni yhden talon ilmastointikanavan vierelle lämmittelemään. Seuraavana aamuna se heräsi palelevana ja nälkäisenä, mutta sen oli pakko jatkaa matkaa. Se suuntasi takaisin kylän sisäosiin etsimään joitain tuttuja. Se käveli rauhallisesti niinkuin kuka tahansa, joka olisi viettänyt yön kadulla. Se käveli hitaasti pää alhaalla ja yritti haistella jos vastaan tulisi tuttuja hajuja. Mutta kaikki hajut olivat täysin vieraita. Naaras roikotti päätään aina niin kauan kunnes saapui aukealle, jossa oli pieni suihkulähde. Sen ilme kirkastui kun se otti muutamia juoksuaskelia lähteelle ja joi. Sitten se katseli ympärilleen uudemman kerran ja kaikki oli vieläkin vierasta. Mutta ihmiset näyttivät jo tutummilta. Se meni muutamien tuttujen ihmisten luo ja haukahti muutamiin kertoihin. Yksi vanha muori kyykistyi tämän luokse ja puhui tälle vieraalla kielellä, mutta äänensävy oli ystävällinen. Se otti taskustaan puhelimen ja soitti jollekin. Se sanoi Dulzuralle että odottaisi siinä. Se ymmärsi mitä sanat tarkoittivat ja se istuuntui odottamaan. Jonkin ajan kuluttua sen omistajat saapuivat paikalle ja veivät tämän kotiin.

Vuoden kuluttua Dulzuran katoamiskohtauksesta sen omistajat päättivät, että koska se oli naaras sen kanssa hankittaisiin pentuja. Sille etsittiin kumppaniksi toinen mahdollisimman puhdasrotuinen, joka ei olisi samasta suvusta. Ja kahden kuukauden kuluttua Dulzuralle todettiin tulevan pentuja ja sen kumppani vietiin muualle takaisin omien omistajiensa luokse. Ja siitä hyvinkin pian se sai kaksi pentua. Se sai elää kokonaiset kaksi kuukautta pentujensa kanssa iloista elämää kunnes ne vietiin siltä. Naaraalle tuli tästä mieleen sen oma äiti ja kuinka koko pentue oli viety sen luota. Se masentui pentujensa menettämisestä ja oli syömättä kauan aikaa, kunnes se vietiin eläinlääkärille tänän syömättömyydestä ja lopulta lääkäri vain totesi, että masennus johtui menetyksestä. Joten omistajat päättivät, että sille järjestettäisiin tapaamisia pentujensa kanssa. Pennut onneksi sijoittuivat lähelle niin Dulzura pystyi näkemään pentujaan koirapuistossa. Seuraavana vuonna Dulzura oli jo neljä vuotias ja päätettiin tuottaa sillä toisetkin pennut. Joten silloin se sai taas olla saman uroon kanssa ja se tunsi kun se ei ollut yksin taas sitä hetkeä. Ja se sai toiset pentunsa, mutta ei kiintynyt näihin niin paljoa, koska tiesi että ne tultaisiin viemään uudelleen. Se antoi pennuilleen rakkautta, mutta piti sydämensä kylmänä.

The stars will fade

Viiden vuoden vahana Dulzuran nuori omistaja päätti, että hän lähtee opiskelemaan muualle maailmaan. Mutta ongelmana oli kielitaito, poika oli päättänyt, että hän haluaa lähteä Japaniin opiskelemaan. Hän alkoi opiskelemaan japania ja Dulzura oli usein paikalla, kun opiskelu tapahtui. Sen annettiin olla siihen aikaan jo sisällä koska se oli rauhoittunut saatuaan pennut. Usein iltaisin se asettui nukkumaan pojan huoneeseen, joka tervehti tätä joka aamuna japaniksi ja opiskeli huoneessaan. Dulzura tiesi että tämän vanhemmat eivät päästäisi poikaa Japaniin yksin niin oletti, että se joutuisi tämän mukaan, joten se antoi kaikkensa jotta oppisi pojan mukana. Se haukahti jokainen kerta kun pojalla meni sen mielestä väärin, ja poika aina vain hymyili ja purskahteli nauruun.
Seuraavan vuoden talviaikaan he muuttivat yhdessä Japaniin. Asunnossa otettiin huomioon se, että vuokranantaja antoi tämän pitää asunnossa koiria. Dulzuran annettiin asua sisällä, koska poika oli varma, että se oli olisi rauhassa eikä tuhoaisi mitään. Pojalla oli ensimmäisen vuoden aikana vaikeaa koska se ei osannut Japania aivan täydellisesti niin sen opinnot veivät paljon aikaa ja Dulzura oli vähällä huomiolla, eikä välttämättä päässyt joka päivä ulos. Mutta kevään tullessa asunnon ikkunat olivat auki ja naaras sai tervehtiä jokaista ohimenevää lemmikkiä.

My memories full of only black & blue

Opiskeluiden jälkeen poika sai nopeasti työn läheltä. Ja näiden yhteinen aika kävi vain vähemälle. Lopulta poika päätti että hänellä ei ollut enää tarpeeksi aikaa lemmikille, joka vaatisi niin paljon huomiota, kuin koira tarvitsi. Se antoi Dulzuran kyynelehtien yhdelle vanhalle työtoverilleen, joka olisi pian jäämässä eläkkeelle. Vaari piti tästä hyvää huolta parhaansa mukaan, mutta se lopuksi kääntyi ninn päin että naaras piti vaarista huolta. Se toi tälle kaikkea mitä tämä vain pyysi, mutta se ei ikinä päässyt kovin paljon ulos muutakuin vain harvoin jolloin vaari vain antoi Dulzuran menneä oman mielensä mukaan harhailemaan ulos. Lopulta vaari sairastui niin pahoin, että se ei enää edes jaksanut avata tälle ovea vaan se vain kerran avasi oven ja jätti sen auki. Kaksi kuukautta vaarin luona kävi päivisin joku hoitaja, joka toi aina ruokaa ja huolehti molemmista, ja piti sunnuntaisin aina vapaapäivän koska tiesi että naaras pystyisi pitämään tästä huolta aina yhden päivän verran. Yhtenä päivänä kuitenkin vaari ei herännyt sängystään niinkuin aina, vaan jäi vain makaamaan. Naaras hätäili ja säntäsi ulos talosta haukkuen. Ihmiset ihmettelikvät miksi yleensä niin rauhallisella koiralla oli nyt sellainen haukkumisen vimma. Naaras juoksi lähimmän jalankulkijan luokse ja näykkäisi tätä tämän paidanhelmasta jotta se seuraisi, mutta se ei vaikuttanut ymmärtävän. Seuraavalla vaikutti kuitenkin olevan aikaa ja se seurasi naarasta aina talolle asti. Epäröi kuitenkin ovelle ssavuttaessa, naaras näykkäisi vielä uudelleen, että kävelijä ymmärtäisi olevan kiire. Lopulta kun naaras sai raahattua kävelijän vaarin huoneeseen, tämä melkein meni paniikkiin ja soitti puhelimellaan johonkin. Puolen tunnin siällä saapui kolme miestä taloon valkoisissa paidoissa ja vei vaarin muualle. Yksi niistä tuli puhumaan Dulzuralle ja ohjasi tätä tulemaan heidän mukaansa. Naaras kuitenkin epäröi, mutta hyppäsi kuitenkin mukaan. Sille tehtiin tarkastus sairaalassa oliko se täysin terve, ja se sijoitettiin paikkaan jossa oli muitakin koiria. Se näki matkallaan että siellä oli paljon erilaisia eläimiä joista sillä ei lopuksi ollut mitään käsitystä. Sen kuntoa kohennettiin jotta siitä voisi tulla hyvä uusi lemmikki jollekin toiselle perheelle. Se sai odottaa kaksi kokonaista vuotta, jotta sille saataisiin uusi omistaja, jota ei kuitenkaan ikinä saapunut.

Your time is running out

Ihmiset alkoivat puhua lopettamisesta, koska kukaan ei haluaisi niin vanhaa naarasta enää. Naaraan katse usein harhaili syvässä metsikössä kun se pääsi ulos. Nuoremmat koirat saapuivat sen luokse ja kehottivat sitä lähtemään vielä kun se pystyisi, koska sen kohtalo oli kaikille jo selvää. Eräänä päivänä kuitenkin yksi hoitajista vei Dulzuran ulos yksin, kaikki muut huutelivat ja kuiskivat, ”Aika on tullut.” Naaras ei kuitenkaan ollut moksiskaan tästä. Se ei välittänyt vaikka sen aika olisikin nyt. Hoitaja kuitenkin vain vei sen ulos ja otti siltä pannan pois. Se halasi naarasta syvästi ja kuiskasi tälle, ”Olet tehnyt hyvän teon. Et ansaitse kuolla vielä.” Naaras ymmärsi, että se päästettäisiin nyt vapauteen, Japanin karuun luontoon. Se olisi halunnut mielummin kuolla kuin joutua elämään omillaan. Mutta se kuitenkin meni hoitajan tahdon mukaisesti metsän rajalle ja haukahti tälle. Se oli katkera, mutta samalla kiitollinen. Ensimmäisinä päivinä se opetteli miten ihmeessä se tulisi nappaamaan saaliinsa, mutta lopulta se sai napattua lintuja ja jäniksiä. Isompia eläimiä se ei edes haaveillut nappaavansa.
Naaras piti itselleen selvänä mihin suuntaan sen täytyi jatkaa, että se pääsisi tarpeeksi kauas kaikista ihmisistä. Se tapasi muutamia koiria jotka puhuivat jostain Ohun paratiisista, ja hitaasti se alkoi tajuamaan että jos siellä saisi suojaa niin se voisi olla täydellinen paikka. Se oli kysynyt näiltä muutamilta vastaantulijoilta sopivaa reittiä sinne. Se oli kuitenkin jotenkin aina onnistunut harhautumaan reitiltä. Sillä oli mennyt 2 vuotta harhailla Tokioon josta se sai kuulla tarkan suunnan Ohuun.

I get to lay around and dream on my own

Lopulta se ajatteli kannattaisiko sen edes matkustaa sinne asti, kun se oli oppinut pärjämään tarpeeksi hyvin omillaan. Se päätti että voisi ensin yrittää tavata jonkun, joka voisi kertoa sille vähän enenmmän Ohusta, ja sen johtajista. Jos se saisi selville, että sen johtajat olivat liian erilaisia, kuin mitä se oli saanut selville se muuttaisi suunnitelmiaan mennä Ohuun. Se ajatteli että jos se löytäisi siinä iässä vielä itselleen jonkin kivan paikan missä se voisi asua yksin ilman, että kukaan sitä häiritsisi, se asuisi siellä loppuikänsä. Se voisi tutkia ympäriltään ja olla tiennäyttäjänä sille kuka ikinä suuntaa tarvitsisi. Se ei vuoden sisällä ollut löytänyt itselleen mitään paikkaa tai ollut saanut selville millaisia Ohun johtajat olivat, mutta se oli oppinut kuinka erilaiset kasvit vaikuttivat erilaisiin tauteihin, ja oppinut hyödyntämään niitä erilaisina lääkkeinä. Ehkä sen tiedon ja taidon kanssa se hyväksyttäisiin jäseneksi Ohuun.

Taistelutekniikat
Naaras ei osaa taistella kunnolla.
Tietotaito- Naaras osaa tunnistaa kasveja ja yhdistää niitä erilaisten tautien parannukseksi.

Ominaisuudet
Voima:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Taito:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Karisma:  Like a Star @ heaven  
Nopeus:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven  
Kestävyys:  Like a Star @ heaven  
Älykkyys:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Puruvoima:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Kivunsietokyky:  Like a Star @ heaven
Ketteryys:  Like a Star @ heaven
Refleksit:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven  
Tekniikat:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven  
Tasapaino:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Metsästys:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Uimataito:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven  
Puissa hyppely: (Ei osaa)
Hampaiden terävyys:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven  
Vaarallisuus:  Like a Star @ heaven

Aistit
Näkö:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Kuulo:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven
Haju:  Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven   Like a Star @ heaven

Muuta
Puoliso: Pentujen isä (nimeä ei tunneta)
Pennut: 2 ihmisten myymää pentuetta
Perhe: Sisarukset (2kpl): Ei tietoa
Liittoutuma: (Ohu) Kunhan saan yhden pelin jonkun kanssa joka ohjaa tähän.

Hahmoni kohokohdat peleissä: -
Päivitetty viimmeksi:  -
Hahmon valmistumis ajankohta: 9.4.2016
Hahmon pelaaja: PowerRaven
Takaisin alkuun Siirry alas
Näytä käyttäjän tiedot
 
Dulzura - Vanha kotikoira
Näytä edellinen aihe Näytä seuraava aihe Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Ginga RPG Tulevaisuuden Torahampaat :: Laumat ja Hahmoesittelyt :: LAUMATTOMAT-
Siirry: